Oikeasti kyllä... Se rehunteon pullonkaula on siellä varastoinnissa. Tiivistyksessä ja siilon/auman hygieniassa.

Joku ajaa 1000 tonnia rehua päivässä pihalleen pilaantumaan. Toinen saman läjän kolmessa päivässä ja rehu säilyy. Kumpi menestyy ? ? ?

Ja se 20 tonninen telakaivuri 2 metrisellä raivausharalla siilossa on kyllä todella nopea levittämään rehua, mutta pintapaine on pienempi kuin maassa istuvalla ihmisellä.

Mutta paljonko on pintapaine kun aumaa painelee hara lappeellaan puomilla?

En oikein ymmärrä tämän systeemin tehokkuutta jos pitää 8 miestä olla rehunteossa. Paljonkohan tuossa tulee hehtaareita per miestyötunti?
Meillä ihan normisysteemi eli niittomurskain-paalain-käärijä. Valmista tulee noin hehtaari/miestyötunti ja paalit on pellon laidassa siistissä rivissä. Tälläkin systeemillä ehitään ihan helposti tekemään reilut 300 ha. kesässä.
Paalit ajetaan talvella 20 vuotta vanhalla tuhtikärryllä 8 kpl. kerrallaan kotia. Ei ehkä maailman tehokkainta mutta paalinajovehkeissä kiinni pari tonnia. Keskimäärin kuorman hakuun menee aikaa 40 min. (keskim. 7 km./sivu) ja kun lehmä syö 24 paalia vuodessa menee lehmää kohti aikaa rehun ajoon 2 h. vuodessa. 48 €:n tuntitaksalla siirtokustannus 4 €/paali ja 96 €/lehmä.
Pikkusen minusta liikaa hifistellään nykymaataloudessa. Onhan se tietenkin hienon näköistä kun satojen tuhansien vehkeet pörrää pellolla ja väkeä on kuin pipoa töissä mutta halvan rehun kanssa tuolla ei oo mitään tekemistä. Ja oliko se sama juttu missä isäntä meinas ettei säilönäainetta ole varaa käyttää? Ihmekkös tuo 

Tehokkuus ja kannattavuus on niin tilakohtaisia asioita mutta näen että ko harrastelijat on oikealla uralla. Tulevaisuudessa tilakoot ja logistiikka menee siihen että eri vehkeillä toimitaan tiellä ja pellolla. Nämä massan lappaukset on vaan saatava aika suoraviivaiseksi jotta ei tule kone ja miestyötunti lukemia. Lisäksi varaston on oltava sellainen että se ei hidasta kummankaan kuljetusvälineen toimintaa ja on viellä nopeasti siirrettävissä.

Paalikorjuu on menetelmänä tunteettomin pellon etäisyydelle tilakeskuksesta. Kombikoneella tehtynä se on  myös helpoimmin organisoitavissa, koska henkilö- ja konemäärä on minimissä. Paalaaja määrää edeltävän ketjun eli niiton ja karhotuksen työrytmin. Perässä tulevasta kuljetuskalustosta ja tiivistyksestä ei tarvitse kantaa huolta.

 Mitä useampi kone ja kuljettaja on ringissä, sitä vaikeampaa on sen hallitseminen. Tilakohtaista on kaikki, mutta pääsääntö on sama kuin kaikessa. Mitä useampi kone on ketjussa, sitä enemmän pitäisi saada aikaan.

tubelinerin uus kone vaikuttais mielenkiintoselta. hintakin tuntuu olevan rapakon takana sopiva.
http://www.youtube.com/watch?v=6oKphtuKaGI&
urakointikäytössä voisi lyödä itsensä läpi

Tuomosessa pitkässä ketjussa mietityttää myös sen suuri haavoittuvuus. Monta on konetta hajoamaan ja vaikeasti korvattavissa muilla. Paljonko maksaa tunnissa kun tuo ketju seisoo yhden koneen hajottua?

Taitaa tuos talos olla sen verran rehua tehtävänä, että "kaikki" keinot kannattaa käyttää että rehu tulee ajoissa tehdyksi.

Niistä kustannuksista...
Jos muutamalta etälohkolta ajattaa rehun turverekalla niin taitaa silti jäädä rehu reilusti halvemmaksi, mitä paaliruljanssi tuolta alalta. Silloin kun rehua menee päivässä paljon niin sitä ei enää talvella haeta ,kuorma silloin toinen tällöin tyylillä, ympäri kyliä...

Tuomosessa pitkässä ketjussa mietityttää myös sen suuri haavoittuvuus. Monta on konetta hajoamaan ja vaikeasti korvattavissa muilla. Paljonko maksaa tunnissa kun tuo ketju seisoo yhden koneen hajottua?

Tää tehokkuuden tuoma stressi on vaan nykyaikaa kun perjaatteessa paalaajankin tehollinen saavutus on luokkaa 20 ha päivässä niin kahdenkin päivän (40 ha) rehut levällään voi ruveta heikkohermoisempaa urakoitsijaa valvotuttamaan jospa se keksintö hajookin. En halua ajatellakkaan tappiin  viritettyä silppuriketjua jolla voi olla 1,5 päivät nurin kun kone kilahtaa. Pinta-alaa ei ole selitettävänä kun vaivaiset 90 ha että ei me nyt päästä kun tosta ajosilppurista meni toi aksila.

Sellaisiakin tapauksia on sattunut. Itsellä on ollut yksi tulipalo ja yksi vakavampi kivivaurio silppurissa, jolloin kone oli siltä sesongilta pois pelistä. Kummallakin kerralla oli toinen silppuri pihassa seuraavana päivänä. Olen toki yrittänyt jeesata omalta osaltani jos kohtalotoverilla on ollut ongelmia.

Porkkanan nostosta mallia. Traktori ja koukkulavakärry isoilla kumeilla nostokoneen vieressä. Lava pellonreunaan josta kuorma-auto siirtää lavan talouskeskukseen. Ei turhaa pellolle kippaamista ja kuormaamista. Toi ketju ei tosin rehunteossa toimi muuten kun silppurin kanssa.

Asiaa en tunne mutta arvelisin että rehukuorman lappaamisessa nosturilla ei mee paljon kauempaa kuin koukkulavan kanssa vekslatessa. Voi jopa mennä nopeammin.

jos tuo tubelinen systeemi pelaa ihan oikeesti, niin tuossa olisi kyllä paaliurakoitsijoille tulevaisuutta. Varsin yksinkertaisen näköinen ja toimiva. Perinteisesti tuubin ongelma on ollut pienet lohkot joille ei tuubia kannata aloittaa, eli tavara on ajettava vaunuilla joka taas lisää miehitystarvetta. Tuolla ketjulla on kyllä toimiessaan mahdollista tehdä 30-40ha päivässä rehua valmiiseen pötköön esim.160cm paaleina. Lisäksi noiden päädystä auki olevien paalien kanssa tancot sun muut pelaa paremmin eli käsityö on minimissään.

Asiaa en tunne mutta arvelisin että rehukuorman lappaamisessa nosturilla ei mee paljon kauempaa kuin koukkulavan kanssa vekslatessa. Voi jopa mennä nopeammin.

Kyllä todennäköisesti on  parempi kun pellon puolella olisi joku allas johon pellolla liikkuva kone kippais tavaran ja sitten kantorekka nosturilla nostais ne sieltä kyytiin ja veis siilolle. Ei vaadi yleetöntä tilaa peltotiellä ja perjaatteessa kaks kaveria toimittaa rehun pellolta siilolle jos noukkari kulkee pellolla. Tää laatikko pitäis sitten olla sellainen että auto sais vietyä sen seuraavalle lohkolle kun urakka jatkuu siellä.

Paljonkos tommonen tuubikäärintä sitte oikeesti säästää muovia. Meinaan et jos se kumminki maksaa 15-30 tonnia tai jotain. No tietysti paalaajan ei tarvi olla kombi. Taas kyllä työ voimaa pitäis olla enemmän.

Paljonkos tommonen tuubikäärintä sitte oikeesti säästää muovia. Meinaan et jos se kumminki maksaa 15-30 tonnia tai jotain. No tietysti paalaajan ei tarvi olla kombi. Taas kyllä työ voimaa pitäis olla enemmän.

50-60 prosenttia säästää muovia. Halvemmalla saa tuubikäärimen+paalain kuin combipaalaimen.