Pitää muistaa se, että kevytmuokkauksella ohueen kerrokseen jätetyn kasvimassan sisältämä fosfori on liukoisessa muodossa, ja sen etenemistä pintavalunnan mukana vesistöön ei voi estää mitenkään, lisäksi se on suoraan kasvieliöstölle käyttökelpoisessa muodossa.
Maa-ainekseen sitoutunut fosfori liikkuu vain maa-aineksen mukana, ja sitä pystytään hallitsemaan kasvipeitteisillä suojakaistoilla, joista syksyllä kerätään kasvimassa pois, samoin kuin laskeutusaltailla.
Kasvit ovat orgaanista ainesta.
Sinä siis väität että kynnetyssä maassa fosfori on sitoutunut maa-ainekseen ja kevytmuokatussa ei?
Yksi kasvipeitteen (osittaisenkin) tehtävä on suojata maata sadepisaran iskuilta, joka on irrottaa maahiukkasia valumaveden mukaan.
Karkeilla mailla maa-aines ei pysty sitomaan ravinteita hiukkasten pinnoille saven tavoin. Toisaalta jo pelkkä lämpöliike riittää sekoittamaan saveshiukkaset veteen (Loimijokeen ja Pohjanmaan jokiin vilkaisemalla näet eron), josta niiden laskeutuminen kestää liian kauan.
Turvemaa sitoo hyvin veden liikettä.
Lautasmuokkaus aiheuttaa tiivistymän lähelle pintaa. Paha.
