Jos ja kun ei mikään kone sovellu tietyille maalajeille,niin eikö parhain vaihtoehto olisi koivuntaimet hakea mhy.stä.
Miksi pitää saada asuilla maataloustuotannon(muka) kanssa. Hankalien maalajien ns.viljelijät haastavat riitaa kaiken aikaa sellaisten isäntien kanssa joilla viljelyy sopivat pellot maalajien puolesta Voihan sitä vaikka kallion selkää viljellä ja kiukutellakun mikään äes ei tee yhdellä ajolla kunnollista kylvöalustaa Äly hoi-järki älä jätä

Lieneekö hankalia maalajeja ollakkaan. Pitää vain muuttaa jotakin viljelijän korvien välissä.  Hankalimmat ja kivisimmät on mulla lähes ikinurmena ja syötetään laiduntaville eläimille tai tehdään rehuksi.  Joillekkin vain on ylipääsemätöntä ryhtyä kasvattamaan eläimiä pelloillansa.

Joillekkin vain on ylipääsemätöntä ryhtyä kasvattamaan eläimiä pelloillansa.

Joo, esimerkiksi terveydelliset syyt, kuten astma ja allergia tekee aika kivasti hallaa kotieläintaloutta suunnittelevalle jatkajalle. Muuten eläinten haaliminen alkaa olla aika haasteellista, kun kotieläintaloutta ei enää näille leveyksillä harjoiteta. Toisaalta, onhan noita peuroja vähintään riittävästi

Lainaus käyttäjältä: landehande - 05.11.11 - klo:20:34

Joillekkin vain on ylipääsemätöntä ryhtyä kasvattamaan eläimiä pelloillansa.

Joo, esimerkiksi terveydelliset syyt, kuten astma ja allergia tekee aika kivasti hallaa kotieläintaloutta suunnittelevalle jatkajalle. Muuten eläinten haaliminen alkaa olla aika haasteellista, kun kotieläintaloutta ei enää näille leveyksillä harjoiteta. Toisaalta, onhan noita peuroja vähintään riittävästi

Vähän tulee jakomielinen olo kun toivoo että söisivät naapurista ja  paskoisivat omalle pellolle, ja samalla toivoo että jos syövät naapurista eivät ainakaan mun pelloille paskoisi.. 
T: nimim. kaurasta pari, luojan kiitos pelkkää vehnää, pesäkettä kitkenyt lohkolta jossa viimeksi vehnää joskus 1980-luvulla..

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 05.11.11 - klo:08:04

Muotivirtaukset ohjaa maatalouden kehitystä. Tunnen tasan yhden isännän, joka käyttää lapiorullaäestä. Koneen positiivisena ominaisuutena näkisin muokkaustasaisuuden. Heikkous on vetotehon tarve ja sitä myötä suuri polttoaineenkulutus. Näistä pitkä miinus. Mielestäni koneen pitäisi olla hinattava, mutta nykyiset hinattavat aivan liian leveitä. Pitäisi olla se 3m. malli, joka saattaa sekin laittaa 120hv koville. Lapiorullaäkeellä saattaa olla tulevaisuutta, sitten joskus....

Mikä muu, hidasta kelajyrsintä lukuunottamatta, selvittää paremmin pehmeiden maiden kynnetyt nurmet kuin lapiorullaäes?  Kylmis taitaa katsoa viljelyksiä tehoviljanviljelijän kapeasta näkökulmasta? Vai miten on?
Minulla on kaikkia mahdollisia maalajeja viljelyksessä, joitakin hietoja vielä runsailla kivityksillä varustettuna. Pehmeät maat viljalle muokataan lapiorullalla,  kovat joko tasausäestetään tai ajetaan ensin lapiorullalla ja sitten hanhenjalkaäspiikillä, järvimuta jommalla kummalla tai kvick-upilla.

Itseä kiinnostaisi hemmetisti tuo kvick-up. Paljonko niistä huudellaa? Missään esitteissä kun ei ole hintoja, enkä ole yhtään nähnyt käytettynä myytävän.
Mikä muuten on mielipiteesi kyseisestä vehkeestä.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 05.11.11 - klo:20:34

Joillekkin vain on ylipääsemätöntä ryhtyä kasvattamaan eläimiä pelloillansa.

Joo, esimerkiksi terveydelliset syyt, kuten astma ja allergia tekee aika kivasti hallaa kotieläintaloutta suunnittelevalle jatkajalle. Muuten eläinten haaliminen alkaa olla aika haasteellista, kun kotieläintaloutta ei enää näille leveyksillä harjoiteta. Toisaalta, onhan noita peuroja vähintään riittävästi

Märehtijöiden kasvattajia kyllä maisemaan sopii. Jos vaan intoa piisaa.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 05.11.11 - klo:20:53

Lainaus käyttäjältä: landehande - 05.11.11 - klo:20:34

Joillekkin vain on ylipääsemätöntä ryhtyä kasvattamaan eläimiä pelloillansa.

Joo, esimerkiksi terveydelliset syyt, kuten astma ja allergia tekee aika kivasti hallaa kotieläintaloutta suunnittelevalle jatkajalle. Muuten eläinten haaliminen alkaa olla aika haasteellista, kun kotieläintaloutta ei enää näille leveyksillä harjoiteta. Toisaalta, onhan noita peuroja vähintään riittävästi

Vähän tulee jakomielinen olo kun toivoo että söisivät naapurista ja  paskoisivat omalle pellolle, ja samalla toivoo että jos syövät naapurista eivät ainakaan mun pelloille paskoisi.. 
T: nimim. kaurasta pari, luojan kiitos pelkkää vehnää, pesäkettä kitkenyt lohkolta jossa viimeksi vehnää joskus 1980-luvulla..

Vaikuttaisi siltä, että noiden riistaeläinten ulosteiden lannoitusvaikutus on aika olematon. Hyöty lähinnä ei toivottujen rikkakasvien levitys.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 05.11.11 - klo:20:24

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 05.11.11 - klo:08:04

Muotivirtaukset ohjaa maatalouden kehitystä. Tunnen tasan yhden isännän, joka käyttää lapiorullaäestä. Koneen positiivisena ominaisuutena näkisin muokkaustasaisuuden. Heikkous on vetotehon tarve ja sitä myötä suuri polttoaineenkulutus. Näistä pitkä miinus. Mielestäni koneen pitäisi olla hinattava, mutta nykyiset hinattavat aivan liian leveitä. Pitäisi olla se 3m. malli, joka saattaa sekin laittaa 120hv koville. Lapiorullaäkeellä saattaa olla tulevaisuutta, sitten joskus....

Mikä muu, hidasta kelajyrsintä lukuunottamatta, selvittää paremmin pehmeiden maiden kynnetyt nurmet kuin lapiorullaäes?  Kylmis taitaa katsoa viljelyksiä tehoviljanviljelijän kapeasta näkökulmasta? Vai miten on?
Minulla on kaikkia mahdollisia maalajeja viljelyksessä, joitakin hietoja vielä runsailla kivityksillä varustettuna. Pehmeät maat viljalle muokataan lapiorullalla,  kovat joko tasausäestetään tai ajetaan ensin lapiorullalla ja sitten hanhenjalkaäspiikillä, järvimuta jommalla kummalla tai kvick-upilla.

Itseä kiinnostaisi hemmetisti tuo kvick-up. Paljonko niistä huudellaa? Missään esitteissä kun ei ole hintoja, enkä ole yhtään nähnyt käytettynä myytävän.
Mikä muuten on mielipiteesi kyseisestä vehkeestä.

Hinnasta en nyt tiedä ja oma on aika iäkäs. Se on kolmen tilan yhteinen (leveys 3m). Pinta-alaa yhteensä about 320 ha ja nykyisin se ehtii mainiosti kaikkien tarpeeseen. Kone on vielä kuin uusi. Hörpsöttimen piikkeja kyllä katkeilee riippuen pellon kivisyydestä ja työsyvyyden asetuksesta.  Ensin hanhenjalat murtavat maan 5-12 cm:n syvyyteen ja sitten roottori heittää irtomaata ilmaan kevyempien juurakoiden laskeutuessa maahan viimeisinä.  Näin konetta mainostetaan ja se myös tekee tehtävänsä kuten luvataan.  Tuloksen näkee takanaan. Juolan määrää voi kuvailla verkoilla: tyhjä, betoniverkko 250x250mm, koiratarhaverkko, kanaverkko jne.  Koneen myyjä, Lindgård, pitää kursseja ja tulee neuvomaan tilallekkin.  Kone on tietysti hieman hidas, 4-7 km/h, mutta jälki vastaa muutamaan kertaan äestettyä peltoa, johon voi kylvää suoraan tai joskus kaipaa pientä kevyttä tasausta. Ainakin jos kylvetään nurmea.
Ihmettelen, että laite ei ole saanut suosiota tavanomaisilla tiloilla; hanhenjalkakultivointi ja juolantorjunta samalla. Työjäljen ja torjunnan pitäisi kustantaa ajan kuluessa hitaamman ajon. Jos torjuttavaa ei ole voi roottorin nostaa ylös ja ajaa nopeammin.
Mielestäni kone on varsin hyvä käyttötarkoitukseensa ja kannattava erityisesti yhteiskoneena.

Lainaus käyttäjältä: lehmänviljelijä - 05.11.11 - klo:21:10

Lainaus käyttäjältä: landehande - 05.11.11 - klo:20:24

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 05.11.11 - klo:08:04

Muotivirtaukset ohjaa maatalouden kehitystä. Tunnen tasan yhden isännän, joka käyttää lapiorullaäestä. Koneen positiivisena ominaisuutena näkisin muokkaustasaisuuden. Heikkous on vetotehon tarve ja sitä myötä suuri polttoaineenkulutus. Näistä pitkä miinus. Mielestäni koneen pitäisi olla hinattava, mutta nykyiset hinattavat aivan liian leveitä. Pitäisi olla se 3m. malli, joka saattaa sekin laittaa 120hv koville. Lapiorullaäkeellä saattaa olla tulevaisuutta, sitten joskus....

Mikä muu, hidasta kelajyrsintä lukuunottamatta, selvittää paremmin pehmeiden maiden kynnetyt nurmet kuin lapiorullaäes?  Kylmis taitaa katsoa viljelyksiä tehoviljanviljelijän kapeasta näkökulmasta? Vai miten on?
Minulla on kaikkia mahdollisia maalajeja viljelyksessä, joitakin hietoja vielä runsailla kivityksillä varustettuna. Pehmeät maat viljalle muokataan lapiorullalla,  kovat joko tasausäestetään tai ajetaan ensin lapiorullalla ja sitten hanhenjalkaäspiikillä, järvimuta jommalla kummalla tai kvick-upilla.

Itseä kiinnostaisi hemmetisti tuo kvick-up. Paljonko niistä huudellaa? Missään esitteissä kun ei ole hintoja, enkä ole yhtään nähnyt käytettynä myytävän.
Mikä muuten on mielipiteesi kyseisestä vehkeestä.

Ihmettelen, että laite ei ole saanut suosiota tavanomaisilla tiloilla; hanhenjalkakultivointi ja juolantorjunta samalla.

No hei, kyllä se syy on näkyy tälläkin palstalla. Minkä vastaanoton saa kaikki mikä sivulausessakin viittaa luomuun, vaikka itsessään olisikin kuinka hyvä menetelmä..

Lainaus käyttäjältä: landehande - 05.11.11 - klo:20:24

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 05.11.11 - klo:08:04

Muotivirtaukset ohjaa maatalouden kehitystä. Tunnen tasan yhden isännän, joka käyttää lapiorullaäestä. Koneen positiivisena ominaisuutena näkisin muokkaustasaisuuden. Heikkous on vetotehon tarve ja sitä myötä suuri polttoaineenkulutus. Näistä pitkä miinus. Mielestäni koneen pitäisi olla hinattava, mutta nykyiset hinattavat aivan liian leveitä. Pitäisi olla se 3m. malli, joka saattaa sekin laittaa 120hv koville. Lapiorullaäkeellä saattaa olla tulevaisuutta, sitten joskus....

Mikä muu, hidasta kelajyrsintä lukuunottamatta, selvittää paremmin pehmeiden maiden kynnetyt nurmet kuin lapiorullaäes?  Kylmis taitaa katsoa viljelyksiä tehoviljanviljelijän kapeasta näkökulmasta? Vai miten on?
Minulla on kaikkia mahdollisia maalajeja viljelyksessä, joitakin hietoja vielä runsailla kivityksillä varustettuna. Pehmeät maat viljalle muokataan lapiorullalla,  kovat joko tasausäestetään tai ajetaan ensin lapiorullalla ja sitten hanhenjalkaäspiikillä, järvimuta jommalla kummalla tai kvick-upilla.

Itseä kiinnostaisi hemmetisti tuo kvick-up. Paljonko niistä huudellaa? Missään esitteissä kun ei ole hintoja, enkä ole yhtään nähnyt käytettynä myytävän.
Mikä muuten on mielipiteesi kyseisestä vehkeestä.

 Muutama vuosi sitten tais olla vik uppi n. 16t€, kimppakones...

Nonniin.  Kiitänpä kovasti asiaan saaduista näkemyksistä ja mielipiteistä!  Eri menetelmille löytyy varmasti puoltajia riippuen maalajista, pinta-aloista jne.

Esitettyjen näkemysten ja mietiskelyn jälkeen päädyin tilamaan erään norjalaisvalmistajan sarka-aurat.  Päätökseeni vaikutti ensinnäkin tuo rikkakasvin/juolavehnän hallinta, varma lopputulos eli mustaa tulee keralla, ja ajattelinpa niinkin vahoillisesti, että esi-isätkin ovat maan pyrkineet kääntämään.

Myyjät kehuivat, että aurakauppa on lisääntynyt.  Sitä en nyt tiedä, onko kyseessä myyjän puheet, mutta aika näyttää.

Tämä palsta on hyvä eri mielipiteiden saamiseksi alan ammattilaisilta!

Lautasmuokkain on hyvä kimppakoneena. Riittävällä vetokoneella se on nopea, päivässä ajaa paljon eikä pellot muutenkaan kuivu kaikilla juuri samaan aikaan. Meillä on kolmen kimpassa, hyvin on ehtinyt niin keväällä kuin syksylläkin - tänä syksynä ei tainnut käyttää kuin yksi lietteen multaukseen. 

Aurat löytyy omat jokaiselta, kultivaattori on myös kimpassa. Voi sitten valita tilanteen ja kelin mukaan optimivaihtoehdon.

Tai sitten joku urakoi.

Tämä palsta on hyvä eri mielipiteiden saamiseksi alan ammattilaisilta!

Kiitos, olen imarreltu!    Mitäs muut?

Ihmettelen, että laite ei ole saanut suosiota tavanomaisilla tiloilla; hanhenjalkakultivointi ja juolantorjunta samalla. Työjäljen ja torjunnan pitäisi kustantaa ajan kuluessa hitaamman ajon. Jos torjuttavaa ei ole voi roottorin nostaa ylös ja ajaa nopeammin.
Mielestäni kone on varsin hyvä käyttötarkoitukseensa ja kannattava erityisesti yhteiskoneena.

tuota nyt ei tarvi ihmetellä. Kone ei ole erityisen tehokkaan näköinen eikä sillä voi ajaa kovaa= ei sovi täppäämiseen. Lisäksi se vähentää ajokertoja, mikä on pahasta. Ja se on LUOMUkone, sehän on täyttää hömppää eikös juu

Lainaus käyttäjältä: landehande - 05.11.11 - klo:21:28

Ihmettelen, että laite ei ole saanut suosiota tavanomaisilla tiloilla; hanhenjalkakultivointi ja juolantorjunta samalla. Työjäljen ja torjunnan pitäisi kustantaa ajan kuluessa hitaamman ajon. Jos torjuttavaa ei ole voi roottorin nostaa ylös ja ajaa nopeammin.
Mielestäni kone on varsin hyvä käyttötarkoitukseensa ja kannattava erityisesti yhteiskoneena.

tuota nyt ei tarvi ihmetellä. Kone ei ole erityisen tehokkaan näköinen eikä sillä voi ajaa kovaa= ei sovi täppäämiseen. Lisäksi se vähentää ajokertoja, mikä on pahasta. Ja se on LUOMUkone, sehän on täyttää hömppää eikös juu

Juu, valitettavan oikea diagnoosi!   

Lainaus käyttäjältä: landehande - 05.11.11 - klo:21:28

Ihmettelen, että laite ei ole saanut suosiota tavanomaisilla tiloilla; hanhenjalkakultivointi ja juolantorjunta samalla. Työjäljen ja torjunnan pitäisi kustantaa ajan kuluessa hitaamman ajon. Jos torjuttavaa ei ole voi roottorin nostaa ylös ja ajaa nopeammin.
Mielestäni kone on varsin hyvä käyttötarkoitukseensa ja kannattava erityisesti yhteiskoneena.

tuota nyt ei tarvi ihmetellä. Kone ei ole erityisen tehokkaan näköinen eikä sillä voi ajaa kovaa= ei sovi täppäämiseen. Lisäksi se vähentää ajokertoja, mikä on pahasta. Ja se on LUOMUkone, sehän on täyttää hömppää eikös juu

Hyvin hoidetuilta pelloilta ei löydy juolavehnää. Joten miks ihmeessä pitäs käyttää vikkiä?? Ruiskulla 3litraa duppia ja muokkaus. Nopeeta, halpaa ja takuuvarmaa.