Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Auramerkkien erot jankon muodostuksessa?  (Luettu 13237 kertaa)

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: Auramerkkien erot jankon muodostuksessa?
Kverneland strikes back!

 :D

Cultor

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 563
Vs: Auramerkkien erot jankon muodostuksessa?
Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.

-SS-

Elikkä -ss- ajaa kvernelandeilla.   :D

Timppa
Mestari
Viestejä: 9694
Ja lisää tulee...

Vaan lainauksia ei Timppa viestiin vielä osaa tehdä... Saas nähdä, oppiiko joskus ;- )

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: Auramerkkien erot jankon muodostuksessa?
Minäkin olen lopettanut lainaukset. Paras, kun kaikki pelaa omilla rahoilla ja viesteillä 8)

Hiippailija

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 94
Vs: Auramerkkien erot jankon muodostuksessa?
Onko kiinteä vai säädettävä työleveys? Mulle on sanottu, että 16" on yleisin käytössä oleva leveys. Hyvissä olosuhteissa voi kasvattaa ja huonomissa taas kaventaa. Kuivilla ja kovilla savilla auraa pitäisi kaventaa pahimmillaan 14":sta. Eli maan kosteudella on tässäkin merkitystä.
Pulttisäätöset nuo on, saakohan ne nyt 14'',16'' ja 18'', täytynee vielä koittaa säätää tota leveyttä. Tällä hetkellä 16'', niinkun oli tehtaalta tullessaan. "Väärällä" puolella tulee hyvää jälkeä, oikealla murtaa ja pätkii savella.

realisti

  • Vieras
Vs: Auramerkkien erot jankon muodostuksessa?
Överummin sarka-auroja vähän käytettyjä näkyy olevan alle tuhannella eurolla. Halvimmatkin 70-luvun Kvernelandit ovat kolmesta viiteentuhatta.

Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.

-SS-

älä nyt ihan hulluja puhu! uudet kverneland ab-100-4 variomatit 5000€ alv0% kuka muka ostaa tuolla hintaa käytetyn?

bobbari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2642
  • Sosiaalinen erakko
Vs: Auramerkkien erot jankon muodostuksessa?
Överummin sarka-auroja vähän käytettyjä näkyy olevan alle tuhannella eurolla. Halvimmatkin 70-luvun Kvernelandit ovat kolmesta viiteentuhatta.

Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.

-SS-

älä nyt ihan hulluja puhu! uudet kverneland ab-100-4 variomatit 5000€ alv0% kuka muka ostaa tuolla hintaa käytetyn?
Näin on.  Ja ne kovat pyynnit punaisista on vaan ihan perua siltä Hankkija -aikakaudelta.
Uudet tuulet puhaltaa.         
Jos ne kaksi merkkiä on vaihtoehdot, ja valitsee sen monta kertaa kalliimman, niin ei voi kuin peiliin katsoo. :o
Tuskahiki on köyhän sauna...

Pohojalaanen

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 347
Vs: Auramerkkien erot jankon muodostuksessa?
Ei tainnut pohohojalalaisen kvernet sattua ihan oikeisiin säätöihin,kun ei mennyt maahan nopeammin. On tässä tullut vuosikymmenten aikana vedettyä monenmerkkistä auraa,eikä noin huonosti maahanmenevää ja vaon pohjaa kiillottavaa ole ollut koskaan.
Toiset kai sitten säätää auransa niin jotta ne menis hyvin maahan, mä säädän niinku ne kuuluu säätää. Ei mua maahakuisuus kiinnosta säätövaihees, auran pitää mennä maahan jos se on oikeen säädetty.

Timppa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13531
Vs: Auramerkkien erot jankon muodostuksessa?
Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.

-SS-

Elikkä -ss- ajaa kvernelandeilla.   :D

Timppa
Mestari
Viestejä: 9694
Ja lisää tulee...

Vaan lainauksia ei Timppa viestiin vielä osaa tehdä... Saas nähdä, oppiiko joskus ;- )

Sanos yksikin syy miksi tarttis tehdä lainaukset virallisesti?  Ei kai agronet mikään väitöskirja ole.  ;D
Kui mää ain olen paras?

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1603
Vs: Auramerkkien erot jankon muodostuksessa?

Näin on.  Ja ne kovat pyynnit punaisista on vaan ihan perua siltä Hankkija -aikakaudelta.
Uudet tuulet puhaltaa.         
[/quote]

Joo niin puhaltaa. Ei viissiipisten meno-paluu variomaattien hintakaan noussu ku muutaman hassun tonnin kun hankkijalta lähti. Taitaa nykyään olla kalleimmat aurat markkinoilla. Ne aina niin kalliiksi moititut lemkkenitkin on selvästi halvemmat...

kujala

  • Vieras
Vs: Auramerkkien erot jankon muodostuksessa?
Ei tainnut pohohojalalaisen kvernet sattua ihan oikeisiin säätöihin,kun ei mennyt maahan nopeammin. On tässä tullut vuosikymmenten aikana vedettyä monenmerkkistä auraa,eikä noin huonosti maahanmenevää ja vaon pohjaa kiillottavaa ole ollut koskaan.
Toiset kai sitten säätää auransa niin jotta ne menis hyvin maahan, mä säädän niinku ne kuuluu säätää. Ei mua maahakuisuus kiinnosta säätövaihees, auran pitää mennä maahan jos se on oikeen säädetty.

Meneehän kääntöaura aina maahan, tai melkein aina...
Kuinkas moni teroittaa auran vantaita?
Meillä taotuttiin sepällä sarka-auran vantaat ja jo keveni sekä jälki parani joksikin aikaa.
Kääntöauran olen hivaissut välillä rälläkällä ja siinä heti kampeaminen väheni pahamaineisella FK/V -siivelläkin.

Cultor

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 563
Vs: Auramerkkien erot jankon muodostuksessa?
Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.

-SS-

Elikkä -ss- ajaa kvernelandeilla.   :D

Timppa
Mestari
Viestejä: 9694
Ja lisää tulee...

Vaan lainauksia ei Timppa viestiin vielä osaa tehdä... Saas nähdä, oppiiko joskus ;- )

Sanos yksikin syy miksi tarttis tehdä lainaukset virallisesti?  Ei kai agronet mikään väitöskirja ole.  ;D

Eihän niitä virallisesti tarvii tehdä. Mutta kun lainaukset tekee foorumisoftan käytäntöjen mukaan, lukija näkee yhdellä silmäyksellä, mikä on kenenkin kirjoittamaa. On siellä joka sivun ylä- ja alareunassa Vastaa-nappi, jolla voi kirjoittaa ketjuun ihan ilman lainauksia.

Vaan jos et pätkääkään piittaa muiden käyttäjäkokemuksesta, jatka toki valitsemallasi tiellä.

Timppa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13531
Vs: Auramerkkien erot jankon muodostuksessa?
Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.

-SS-

Elikkä -ss- ajaa kvernelandeilla.   :D

Timppa
Mestari
Viestejä: 9694
Ja lisää tulee...

Vaan lainauksia ei Timppa viestiin vielä osaa tehdä... Saas nähdä, oppiiko joskus ;- )

Sanos yksikin syy miksi tarttis tehdä lainaukset virallisesti?  Ei kai agronet mikään väitöskirja ole.  ;D

Eihän niitä virallisesti tarvii tehdä. Mutta kun lainaukset tekee foorumisoftan käytäntöjen mukaan, lukija näkee yhdellä silmäyksellä, mikä on kenenkin kirjoittamaa. On siellä joka sivun ylä- ja alareunassa Vastaa-nappi, jolla voi kirjoittaa ketjuun ihan ilman lainauksia.

Vaan jos et pätkääkään piittaa muiden käyttäjäkokemuksesta, jatka toki valitsemallasi tiellä.

Pakko sanoa, että en piittaa juur lainkaan muodollisuuksista. Tulee vaan käytyä kuin rakkikoira ruikkasemassa oven pieleen.
Kui mää ain olen paras?

apilas

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23100
  • fendt parkissa
Vs: Auramerkkien erot jankon muodostuksessa?
Överummin sarka-auroja vähän käytettyjä näkyy olevan alle tuhannella eurolla. Halvimmatkin 70-luvun Kvernelandit ovat kolmesta viiteentuhatta.

Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.

-SS-

älä nyt ihan hulluja puhu! uudet kverneland ab-100-4 variomatit 5000€ alv0% kuka muka ostaa tuolla hintaa käytetyn?

Huonoja on pakko myyrä halvalla ei muuten kauppa käy ;D
Miksi kaikki jotka ovat erimieltä kanssani ovat idiootteja?

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5895
Vs: Auramerkkien erot jankon muodostuksessa?
Ei tainnut pohohojalalaisen kvernet sattua ihan oikeisiin säätöihin,kun ei mennyt maahan nopeammin. On tässä tullut vuosikymmenten aikana vedettyä monenmerkkistä auraa,eikä noin huonosti maahanmenevää ja vaon pohjaa kiillottavaa ole ollut koskaan.
Toiset kai sitten säätää auransa niin jotta ne menis hyvin maahan, mä säädän niinku ne kuuluu säätää. Ei mua maahakuisuus kiinnosta säätövaihees, auran pitää mennä maahan jos se on oikeen säädetty.
Tuo on kyllä tuttu ilmiö Kvernelandeista. Keväisin pitkään juurikkaalla olleita maita kyntäessä ei ollut lainkaan tavatonta että aurat jossain kovemmassa paikassa pyrki nousemaan kesken viilun pintaan. Varsinkin jos kärjet oli kuluneemmat, eikä samoilla kärjillä voinut ajatellakaan koko kevättä kyntävänsä vaikka periaatteessa olisi pituutta ollut mutta lakkasi menemästä maahan..