Tuo on hassua kun Pentti tai Valmuuti menee kolmella pytyllä----ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta-ta

Katselin tuossa vertailun vuoksi DLG:n testiä. Testissä olleet Valmet 665 nelipyttyinen 55 kW:n ja sitten kolmipyttyinen Valtra Valmet 700 51 kW:a
Moottorin sitkeys 665   momentin nousu 12%, kun kierrokset laskevat huipputehosta 33%
                            700   momentin nousu 42%, kun kierrokset laskevat huipputehosta 42%
Itselläni on tuo 700:n ja voi sanoa, että potkua löytyy jo alhaisilla kierroksilla, ei todellakaan tarvitse huudattaa. Varsinainen vakiotehomottori, ei moni nelipyttyinen pääse samoihin arvoihin. Itselläni on toisena koneena 900:n ja vaikka tehoeroa on 15 kW:a, on huippuvääntömomentti suunnilleen sama.
Tietääkseni Fendt käyttää samaa konetta kuin tuo A93:n, mutta tehoa puristettu 110 hvDIN.
Mielestäni tuossa teholuokassa alle 120 hvDIN on kolmipyttyinen paras ratkaisu, koskapa dieselien viritysasteet ovat huomattavasti nouseet, nelipyttyisestä ottaa aika helposti ulos 150 hvDIN.

 Eikä käynnin tasaisuus ole mikään ongelma, CR ei ainoastaan pyri pitämään kierroslukua vakiona, vaan myös kierroksen aikana jokainen ruiskutustapahtuma säädetään erikseen mahdollisimman tasaisen pyörimisen saavuttamiseksi.

tuota A93 moottoriahan on rajoitettu aika tavalla. vastaavan tehosessa fendtissä taitaa olla noin 100nm enemmän vääntöä.

tuota A93 moottoriahan on rajoitettu aika tavalla. vastaavan tehosessa fendtissä taitaa olla noin 100nm enemmän vääntöä.

Ei toi vaihteisto varmaan kestä 

Lainaus käyttäjältä: retku - 27.10.11 - klo:13:17

tuota A93 moottoriahan on rajoitettu aika tavalla. vastaavan tehosessa fendtissä taitaa olla noin 100nm enemmän vääntöä.

Ei toi vaihteisto varmaan kestä 

Vaihteiston kestohan se on se rajapyykki, kuten edellä sanoin tehot moottoreista ei ole nykyaikana ongelma.

Ja minkähän takia ns. pikkusarjan koneen vaihteiston pitäisikään olla yhtä vahva kuin ison koneen joka jyrrää turvesuolla vuorokaudet ympäri kerrostalon kokoinen vaunu perässä? Ei taitaisi enää paino ja hinta pysyä kurissa jos niin olisi rakennettu kuin isommat veljensä. Koskahan muuten nähdään N-sarjan pikkumallina vaikkapa 115hv kolmonen? Vai jääneekö näkemättä tehtaan arkaillessa vanhoillisen asiakaskunnan pelossa.

Ja minkähän takia ns. pikkusarjan koneen vaihteiston pitäisikään olla yhtä vahva kuin ison koneen joka jyrrää turvesuolla vuorokaudet ympäri kerrostalon kokoinen vaunu perässä? Ei taitaisi enää paino ja hinta pysyä kurissa jos niin olisi rakennettu kuin isommat veljensä. Koskahan muuten nähdään N-sarjan pikkumallina vaikkapa 115hv kolmonen? Vai jääneekö näkemättä tehtaan arkaillessa vanhoillisen asiakaskunnan pelossa.

Mitenkähän mulla on sellainen muistikuva, että olen kuullut näin käyvän ja nythän ne uusien n-mallien tehot kusimoottoreilla olikin jo jossain, 163 lisäksi, mutta pikkuisista ei puhuttu mitään, joten voin näkyä piankin

tehtaan arkaillessa vanhoillisen asiakaskunnan pelossa.

Ainakin viimeiset 20v sitä ryhmää on palveltu liiankin hyvin... 

Ja minkähän takia ns. pikkusarjan koneen vaihteiston pitäisikään olla yhtä vahva kuin ison koneen joka jyrrää turvesuolla vuorokaudet ympäri kerrostalon kokoinen vaunu perässä? Ei taitaisi enää paino ja hinta pysyä kurissa jos niin olisi rakennettu kuin isommat veljensä. Koskahan muuten nähdään N-sarjan pikkumallina vaikkapa 115hv kolmonen? Vai jääneekö näkemättä tehtaan arkaillessa vanhoillisen asiakaskunnan pelossa.

Sinäpä sen sanoit minkä meinasin tuohon oman viestini perään laittaa, mutta jätin keskustelun auki.

Minulla on ollut neljä nk. pikkusarjan konetta(405,555,700 ja 900) ja vaihdelootat on normaalikaytössä kestäneet, ei remonttia. 900:ssa kovimmilla ehkä kytkin ja voimanotto. 900:ni on voimanotoon pari laakeria vaihdettu, on sillä vedetty  13 talvea 2,6 metrin lumilinkoa, jossa ei ole alennusvaihdetta. Muuten loota on käyttöominaisuuksiltaan erinomainen, paremmin se pelaa kuin isompien vallujen normaaliloota. Noissa 4 traktorissa ehkä ainoa remontiksi mainittava on juuri tuo voimanoton laakerit.

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 28.10.11 - klo:07:33

Ja minkähän takia ns. pikkusarjan koneen vaihteiston pitäisikään olla yhtä vahva kuin ison koneen joka jyrrää turvesuolla vuorokaudet ympäri kerrostalon kokoinen vaunu perässä? Ei taitaisi enää paino ja hinta pysyä kurissa jos niin olisi rakennettu kuin isommat veljensä. Koskahan muuten nähdään N-sarjan pikkumallina vaikkapa 115hv kolmonen? Vai jääneekö näkemättä tehtaan arkaillessa vanhoillisen asiakaskunnan pelossa.

Sinäpä sen sanoit minkä meinasin tuohon oman viestini perään laittaa, mutta jätin keskustelun auki.

niin ja onhan siinä sekin ettei tehosta sinänsä olisi hyötyä jos painoa ei ole tuon enempää se on sitten suuremman sarjan paikka.

omalta kohdaltani odotan mielenkiinnolla mikä on koneen "luonne" pienen omapainon yksinkertaisemman vaihteiston pitäs kaiken järjen mukaan antaa itse tekemiseen enemmän voimaa

Esim. kynnössä ei suuresta traktorin painosta ole mitään lisäetua, jos traktorissa on toimiva painonsiirto. Jos traktori painaa 4 tonnia, kolmisiipiset kääntöaurat 1300 kg, niin todellisuudessa vetävillä pyörillä on 5,3 tonnia+ aurat vielä luonnostaan hakeutuvat syvemmälle antaen lisäpainoa.
Nämä nykyajan kevytmuokkausvälineet, siis kultivaattori ja lautasmuokkain eivät paljon hyödynnä painonsiirtoa, niitä vaan revitään perässä traktorin suurella omamassalla ja kyllä ne jäljet sitten näkyvät .

Jos traktori painaa 4 tonnia, kolmisiipiset kääntöaurat 1300 kg, niin todellisuudessa vetävillä pyörillä on 5,3 tonnia+ aurat vielä luonnostaan hakeutuvat syvemmälle antaen lisäpainoa.

Kannattaa ehkä laskea vielä kerran. Kun nostat nuo aurat ylös 4-syl X00 sarjan traktorilla ilman etupainoa sulla on 5,3 tonnia vain taka-akselilla ja etupyörät ilmassa. Jos sen sijaan ajaisit ne 6X00 sarjan 5500 kg traktorilla, olisi sulla 2000 kg etupyörillä ja 4800 kg taka-akselilla päisteissä eli painavampi traktori aiheuttaisi vähemmän rengaskohtaista pakkaamista.

Aurat maassa sen koko paino ei kohdistu taka-akseliin, ja jos se vielä painottaa vetovarsia paljon niin aura on väärin säädetty. Auraa vedetään, ei pakoteta.

Omassa kyntökoneessani on  nokkapainoja 400 kg. Kuivalla kyntökelillä tuskin on merkitystä, kummalla akselilla se paino on ja tosimärällä kelillä voi sitten miettiä, onko hommasa mitään järkeä vai odottaako aamupakkasia.
Ainakin omassa 900:ssa pyörän pito on aika hyvä eli kovalla maalla pyörä kyllä pitää, mutta vaihteita pitää joskus hieman pienentää. Takarenkaat on 520 milliset ja eturenkaat 420 milliset. Etukuormaajan kera traktorit saattavat nykyään painaa lähes 6 tonnia, jossa mielestäni alkaa olla hieman liikaa.

vaihdelootat on normaalikaytössä kestäneet.

Jaa, löytyy joku joka on saanut kestämäänkin, yleisesti vaan heikoksi puhutaan, kahteen ysisataseen ja yhteen seiskasataseen ollut tekemässäkin vaihteistoremonttia.