Ostin motomitattua ensiharvennuskoivua 156 kiintoa,pilkoin sen 32 cm pitkiksi klapeiksi kovapalateräisellä klapikoneella.Irtokuutioita tuli 320. Eli kiinnosta tuli irtoja vain 2,05. Olen aikaisemmin arvioinut että 2,20-2,30 olisi käytännön saantolukema kiinnosta koivua. Ihmetyttää tuo alhainen saanto,liekkö motomittarin kiintomäärään lisätty se lain sallima haamukiinto-%,paljonkohan muuten nykyisin saa heittoa olla? Mitenkä te muut klapiyrittäjät olette laskeneet klapeja tulevan?

Olisit heitellyt enemmän ristiin niin olisit saanut enemmän irtokuutioita

Varmaan klapien kokokin vaikuttaa paljon.... mitä pienempiä teet ni sitä ilmavanpi sun kasastas tulee ja sitäkautta enemmän irtomotteja

Varmaan klapien kokokin vaikuttaa paljon.... mitä pienempiä teet ni sitä ilmavanpi sun kasastas tulee ja sitäkautta enemmän irtomotteja

Kuljetin pakkaa heittämään puut suoraan eikä poikittain joten ne limittyvät.

Tuon 2.2-2.3 luokkaa mäkin oon katellu, että tulee, milloinkaan en ole päässyt siihen herrojen 2.5. Mutta yks mahdollisuus on, että mettäs on vielä jotain tai toisessa pinos, ne kun mitattu kaados, mutta mitä on tehny ajomies Mutta kyllä värkin kokokin vähinsä vaikuttaa kertymään,  väittäisin, että pienemmästä saa enemmän heittomotteja, kuin isosta, mutta aikaa menee enmmän, isosta on niin kiva päästellä.

Jos lapit tekee valmiiksi laatikkoihin niin ne kannattaa kuivana kipata toiseen laatikkoon. Määrä kasvaa 20% siinä kippausvaiheessa. Menee yllättävästi kokoon kuivuessa mutta laajenee kun niitä sotkee.

Jos lapit tekee valmiiksi laatikkoihin niin ne kannattaa kuivana kipata toiseen laatikkoon. Määrä kasvaa 20% siinä kippausvaiheessa. Menee yllättävästi kokoon kuivuessa mutta laajenee kun niitä sotkee.

Niin ja löytyyhän tuohon laatikon klapien tiheyden harventamiseen se eräs tunnettu konstikin.......laudanpätkä.......

Heh Kaikkia keinojahan allalla varmasti on, mullakin pidätti kerran "vanhakoijari" katsomaan, kun pilkoin suoraan säkkeihin, oli ensin ihan säikähdöksis, että tää on puhdasta koivua...minä ihmettelemään, että niin tää on koivua, sain tarkan opetuksen miten siinä voi olla niin ja niin monta prosenttia haapaa ja leppää joukossa ja vielä siitäkin ettei niitä säkkejä näin saa täyteen tehdä vaan niitä voi laitella sinne välillä pystyyn, että jää taskuja, yms kaikkea elämää tärkeämpää. Sanoin sille lopuksi, että helpompaa on laittaa hinta niin, että voi myydä  sen mitä on so*****. Paljon työläänpää on etsiä joka vuosi uudet asiakkaat. En tiedä loukkaantuiko, mutta hipsi vähin äänin autoonsa ja lähti ajelemaan

Mikä olis se todella rehti tapa tehdä klapikauppaa....punnita säkit ja näin saada selville kiintokuutiomäärä ja kertoimella irtokuutiot, joiden mukaan hinnoittelu?? Siis se klapisäkkien punnitseminen ei ole kovinkaan suuri ongelma nykyään mutta miten selittää asiakkaalle miten x kilo klapia muuntuu irtokuutioiksi.......

Kyllähän se varmaankin on tuo vaakalla myynti, kun huomioidaan sitten myös kosteus, ettei myydä märkiä puita. Mutta vastaan tulee kysymys siitä mistä asiakkaat on valmiita maksamaan, kyllähän sitä kaikkia hienoja ideoita on miten saadaan tarkka määrä energiaa, mutta sitten, kun aletaan laittamaan sitä kaluston ja ylimääräisen työn hintaa siihen puun hintaan, niin sitten kelpaakin ne kaikkein halvimmat latvoista tehdyt polttopuut  suurimmalle osalle ostajista.
 En pidä heittomottia ollenkaan mielettömänä mittana polttopuukaupassa, kun kaikki osapuolet vain noudattaisivat samaa yksikköä. Mutta nykyään myyjistäkin puhuu pinomoteista ja ostajista osa kaipailee vielä kiintojenkin perään Sen voin sanoa, että jos myyjä puhuu kiinnoista kauppaa tehdessä ja sitten kippaa hajallisen kuorman puita asiakkaan pihaan, ollaan toden näköisesti aika likellä vanhaa totuutta, että kaikkialla missä kauppaa käydään, sieltä petos ei ole kaukana Pinomoteistakin voi mun mielestä puhua vasta sitten, jos puut mitataan vasta pinoamisen jälkeen, eli kyseessä on halkomitta.

Niin siis ei mulla ole tarkotus koijata mutta kun myyn tietyn kokoisia laatikoita täynnä  puita niin vaikka ne on hieman ylitäysiä tehdessä niin kesän jälkeen on vajausta jokaisessa. Tähän on sitten kaksi ratkaisua. Joko heitellä lisää puita laatikkoon tai kipata tuote toiseen laatikkoon.

Mielestäni kaupantekotapa on melko rehti. Asiakas tietää tasan kuinka ison tilavuuden saa eikä tarvitse miettiä kertoimia ollenkaan. vertailu voi olla vaikea mutta se ei muo haittaa. Näitä koijarityylejä mitä klapikauppiaallekin oli opetettu ei ota huomioon sitä että se vie enemmän aikaa jollooin hyöty on olematon. Paras on kun sirkkeli laulaa yhtäsoittoa ilman taukoa ja puut siirtyy asiakkaalle mahdollisimman pienin liikein.

Klapikaupassa asiakaskunta pitää valita silleen, että ihan jokaisesta pinon raosta tai säleestä ei ala kauhea vääntäminen. Klapimotti on kuitenkin aina arviomitta.

Klapikaupassa asiakaskunta pitää valita silleen, että ihan jokaisesta pinon raosta tai säleestä ei ala kauhea vääntäminen. Klapimotti on kuitenkin aina arviomitta.

Juuri näin, kyseessä on aina arvio, eli ite mittaan puut etukuormaajan kuution kauhalla ja kun hinta on kohdalla, niin kauhan saa murjoa aumasta trakatorilla niin täyteen, kun saa. Sitten on asiakaskin tyytyväinen, kun varmasti näkee, että saa sen mitä on tilannut. Asiakkaiden valinta on vähän vekkuli juttu, mun mielestä se on toisinpäin, asiakkaat valitsee toimittajan, kun peli on reilua saa viedä toistekkin muttta myyjänä harvemmin saa valita asiakastaan, tietysti jollekkin "varovaiselle" maksajalle kun sanoo, että olet sitten nykyään käteis asiakas, vois käytännös suorittaa tätä asiakkaiden valintaa ja harva niistä joille on joutunut laittamaan muistutuksen perinnästä puhumattakaan tilaa enää uudelleen mutta niissäkin on muutama poikkeus.

Eipä noita motomitattuja pinoja kyllä tule mittailtua uudelleen...
Jos puu on jäistä saattaa vetorullat vähän sutia tyhjää, ja sitä kautta tulla lisää motteja.
Mutta isoista luvuista ei kumminkaan ole kyse. Muistelisin että 3% sais heittää motomitta tarkistuksessa, vai olenko väärässä?
Kannattaa niitä asianosaisia vielä vähän haastatella, kun kyse on ehkä 30:stä irtomotista??
Toki se 2,5 irtomottia kiinnosta on huuhaata... vai onko esim. 25cm puusta tehty vaikkapa 12 klapia? Ero on varmaan aika iso verrattuna kun pienii tuon puun esim. 6 tai 8 osaan.  Itse oon käyttäny juuri 2,2:ta kertoimena.

jos puut pilkotaan  kuution laatikkoon 1mx1mx1m paisunta noin 2,5
mutta kun pilkotaan suoraan tarktorin kärryyn esim 15 kuution lavalle puut menevät tiviimmälle ja paisunta 1,8-2,0
pienessä laatikossa laitaa suhteessa muuhun tilavuuteen on enemmän ja puiden ja laidan väliin jää tyhjää
tämä asia todettu pilkottaessa yhtiöltä ostettu 100kiintoa ja toimitettu suoraan asiakkaille tuoreena
kokeeksi pilkoin kuution laatikollisen ja mittasin pilkottavat puut yksilöllisesti ja paisunta 2,5 kesän kuivumisen jälkeen puiden yläreuna oli
laskenut laatikossa 15cm vaikka laatikkoa ei liikuteltu koko kesänä