Landehande ja kumppanit siirtää keskustelun ihan eri asiaan kun eivät pysty millään vahvistamaan väärää väitettä, että luomu muka olisi terveellisempää joka ei pidä paikkaansa. Tietysti jos luomu on niin kannattavaa pitää siltä tietenkin leikata tukea, niinhän Niinistö ja Lipponen teki aikoinaan sioillekin.
Noihin sunkin väittämiis on annettu tällä palstalla vastaukset moneen kertaan. Siksi pieni skeptisyys välillä ja lomaa. Katso vanhoja luomuketjuja, sieltä löydät varmasti vastaukset kysymyksiisi ja väittämiisi.
Luomu on terveelisempää!!!
Luomu on terveellisempää on väite vailla mitään todistetta. Se että joku väittää ei ole mikään todiste.
Huomaa, että sikapoika ei ole tutustunut luomun kokonaisuuteen ja tutkimuksiin siitä. Tieteellisen tutkimuksen lisäksi luomutuotannon vertaaminen apulanta-myrkkyviljelyyn kertoo vähemmälläkin koulupohjalla, että kyse on saada ravintomme sisältö ja ominaisuudet kehomme kanssa toimimaan tasapainoisesti ilman liiallisia rasittavia vierasainerasitteita.
Ravinnon hyvään sisältöön kuulu myös oikea pH sekä nitraattipitoisuudet sekä monet muut ominaisuudet. Myrkkyjäämien poisjäänti kehon torjuntaprosesseista helpottaa sen toimintaa. Mm glyfosaatin torjuntamekanismien siirtyminen loppukäyttäjälle heikentää laajasti ihmiskunnan kestämistä ravinnolleen sekä ympäriltä tuleville pieneliöhyökkäyksille. Myöskin glyfosaatti heikentää eri aineiden imeytymistä ravinnoksi.
Lumutuoretuotteiden kuiva-ainepitoisuudet ovat km 25% suuremmat apulantavesipöhötettyihin verrattuna, joten hinnallekkin saadaan katetta siltäkin suunnalta.
Sekä maa- että meriluonnon kannalta luomutuotanto on monin kerroin helpompi vaihtoehto tavanomaiseen verrattuna. Mm lannoitteisiin lisätty seleeni merissä aiheuttaa levämassan lisääntymistä. Leväthän ovat hyvin seleenipitoisia. Seleenin lisääminen rehuihin ja ihmisravintoon on aineen hallinan kannalta hallittavampi.
Maailman ravinnon riittäminen luomutuotannolla on sekin selvää. Kutakuinkin puolet maailman ihmisistä elää vieläkin luonnon menetelmillä tuotetuilla sapuskoilla (siis ei apulanta-myrkkyviljelyllä). Neljännes sapuskan raakaaineista haaskaantuu varastoinnissa ja kuljetuksissa hyvin yksinkertaisten syiden takia. Suuri osa pelastuisi jos olisi käytettävissä kunnon säkkejä. Ruuan riittävyys on ensinnä poliittinen kysymys, ei määrän.
Sitten kun oikeasti tullaan tilanteeseen, jossa ruuan rajat vallassaolevalla tuotantomuodolla alkaa loppua, niin on vaihdettava ruokatottumuksia ja tuotantoa radikaalisti. Silloin toimitaan luonnon antamin ehdoin lannoitteiden saatavuuden heikennettyä.
Viljalihasta on siirryttävä typensitojakasveilla tuotettuun märehtijän lihaan, vapautuvalla alalla pitää viljellä juureksia ja vihanneksia huomattavasti enemmän kuin nykyisin lopulla voidaan katsoa paljonko siipikarjalle jää viljaa. Sika onneton muka halpana lihana saa jäädä näiden vihannesjätösten ja ylijäämäviljan käyttäjiksi. Ehkäpä siihen sitten saadaan vähän makuakin. Viljely alkaa myös työllistää enemmän ihmisiä. Mikä sekin vain positiivinen asia.
Viljalihat (viljanauta, siipikarja,sika) ovat syylliset ns ruuan riittämättömyyteen. Niiden takia peltoa on käytössä turhaan, kasvattaminen tapahtuu kalliissa rakennelmissa sekä energiaa tuotannossa haaskaantuu hillittömästi lämmitykseen ja viilentämiseen. Lisäksi niiden käyttämään ravinnon aikaansaamiseen haaskaantuu runsaasti energiaa eri monissa vaiheissa. Esimerkkinä typpiapulanta, jonka kilon tuottamiseen kuluu kiloa öljyä vastaava määrä energiaa.
Kehitys on vääjäämätön ja vauhti kiihtyvä. Se vaatii muutoksen ajattelutavassa ja sitten toiminnassa. Ne, jotka nyt ovat aloittaneet pienen ylimääräisen tukiaisen rohkaisemana, luomutuotannon harjoittelevat sitä muiden hyväksi tulevaisuutta varten. Uusien asioiden käytäntööntuleminen vaatii usein että eliitti ottaa sen ensin käyttöön ja sitten muut tulevat perässä. Esimerkkeinä vaikkapa merssu, nyt niitä romuja on joka toisella. Golf oli ennen herrapeli, nyt kuka tahansa pikkupoikakin pääsee platkuttamaan kolopalloa.
Selkenikö sikapojalle yhtään mistä on kyse tässä kokonaisuuden pinnanraapaisussa.
