Keskituotos.. maataloudessa puhutaan aina keskiluvuista ilman hajontalukuja. Keskipoikimakerta jne. Kahta populaatiota verrataan pelkällä keskiluvulla..  Ei niin minkään tieteellisesti perusteltavan menettelyn mukaista.

Samalla keskituotoksella tilalla A kaikki voi lypsää 36 kiloa, tilalla B puolet lypsää 20 kiloa ja puolet ihan jotain muuta. Jollekin lehmälle voi olla oikeasti vaikeaa tuottaa 36 kiloa, kun toinen latoo 60 ja huutaa vaan että sapuskaa, perhana..

Niin notta onko se 10500 kiloa sitten "keskimääräisessä tapauksessa" se kova tuotos..

Mulla on tapana seurata tankkimaidon määrää ja jakaa se lypsävien määrällä. Kertoo mun mielestä hyvin mitenkä on onnistunut ruokinnassa. Pienessä karjassa kyllä iso merkitys yksittäisen lehmä "panoksella", mutta tuntumaa pitää yllä.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 22.09.11 - klo:08:51

Minulle kerran eräs "lomittava" seniorneuvoja (joka sinänsä on maakunnassa arvostettu osaaja) kertoi, että suomessa on tavoitteena saada tavaraa nopeasti läpi mahdollisimman sulavana eikä kuulema ole tarkoituskaan hakea mitään optimia rehunkulutuksen ja maidontuotannon suhteen. Kysyin tyhmänä, etteikö siinä ole huonoja puolia muun muassa se, että hyötysuhde laskee alas. "no niin, mutku.." 

Kumpi on pahempi, liika suuri valkuainen dieetissä (löysä paska) vai happamalle vetävä dieetti (löysä paska)? Luulis, että pötsin hyvinvoinnin ympärille rakentuu koko elikon hyvinvointi.

Liika valkuainen nostaa emäksisyyttä ja rääkännee mm. munuaisia. Hapan pötsi tappaa koko elukan sisäisesti. Kysymykseen ei löydy oikeaa vastausta.

Väärin.Emäksisyys tappaa varmemmin kuin hapan.Tulee siitä mistä nämä ongelmat tuleekin.Emäksisyyttä on lähes mahdoton saada ilman ureaa kuin todella sulavilla rehuilla.Eli emäksisellä lehmällä ei ole kuitua elimistössä,happaman voi saada kuidun kanssakin.Emäksisyys tappaa elukan seisalleenkin ja lähes aina makuulleen jääneen elukan.Nämä ongelmat on myös siitä kiusallisia,että nämä ongelmat tekee itse itseään,varsinkin jos asioihin ei puututa,sen takia nopea toiminta on avainasemassa.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 22.09.11 - klo:08:58

Liika valkuainen nostaa emäksisyyttä ja rääkännee mm. munuaisia. Hapan pötsi tappaa koko elukan sisäisesti. Kysymykseen ei löydy oikeaa vastausta.

Mun mielestä valkuaisen laadulla on merkitystä. Vahvasti lannoitettu heinänurmi 17% valkuaisella pompottaa urean korkealle ja löysentää sontaa, mutta vastaavan valkuaisen apilarehu ei sitä tee.

Adam ei ota huomioon apilan kalkkia.Runsaasti kalkkia sisältävällä ruokinnalla lehmät eivät tule kuralle,muuta kuin todella voimakkaiden muutoksien takia tai todella kovalla ruokinnalla,mutta tällä tavalla sen lehmän saa kuolemaan myös sisäisesti,jos tuo läpivirtaus ei ole optimi tai ainakin lähellä sitä.Energian ja kalkinpuute on lähes sama asia,kummankin voi saada kahdella tavalla,jopa liikaa antamalla.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 22.09.11 - klo:08:58

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 22.09.11 - klo:08:51

Minulle kerran eräs "lomittava" seniorneuvoja (joka sinänsä on maakunnassa arvostettu osaaja) kertoi, että suomessa on tavoitteena saada tavaraa nopeasti läpi mahdollisimman sulavana eikä kuulema ole tarkoituskaan hakea mitään optimia rehunkulutuksen ja maidontuotannon suhteen. Kysyin tyhmänä, etteikö siinä ole huonoja puolia muun muassa se, että hyötysuhde laskee alas. "no niin, mutku.." 

Kumpi on pahempi, liika suuri valkuainen dieetissä (löysä paska) vai happamalle vetävä dieetti (löysä paska)? Luulis, että pötsin hyvinvoinnin ympärille rakentuu koko elikon hyvinvointi.

Liika valkuainen nostaa emäksisyyttä ja rääkännee mm. munuaisia. Hapan pötsi tappaa koko elukan sisäisesti. Kysymykseen ei löydy oikeaa vastausta.

Väärin.Emäksisyys tappaa varmemmin kuin hapan.Tulee siitä mistä nämä ongelmat tuleekin.Emäksisyyttä on lähes mahdoton saada ilman ureaa kuin todella sulavilla rehuilla.Eli emäksisellä lehmällä ei ole kuitua elimistössä,happaman voi saada kuidun kanssakin.Emäksisyys tappaa elukan seisalleenkin ja lähes aina makuulleen jääneen elukan.Nämä ongelmat on myös siitä kiusallisia,että nämä ongelmat tekee itse itseään,varsinkin jos asioihin ei puututa,sen takia nopea toiminta on avainasemassa.

Kuolee kummallakin tavalla.

Kysymys kuuluu: miksi näitä ei vielä ole tuotannossa? Onko tekniikassa haastetta vai markkinat liian rajalliset?

http://www.progressivedairy.com/index.php?option=com_content&view=article&id=7165:fad-or-future-monitoring-boluses-make-a-comeback&catid=45:herd-health&Itemid=71

Taantuma tappoi yhden firman

Adam ei ota huomioon apilan kalkkia.Runsaasti kalkkia sisältävällä ruokinnalla lehmät eivät tule kuralle,muuta kuin todella voimakkaiden muutoksien takia tai todella kovalla ruokinnalla,mutta tällä tavalla sen lehmän saa kuolemaan myös sisäisesti,jos tuo läpivirtaus ei ole optimi tai ainakin lähellä sitä.Energian ja kalkinpuute on lähes sama asia,kummankin voi saada kahdella tavalla,jopa liikaa antamalla.

Apilassa on kalsiumia 8-12g/kakg eli 0.8-1.2%. Se ei ole edes kokonaan hyödynnettävissä, joten apilan kalsium ei suoraan vaikuta pötsin pH:n paljoakaan. Apilan valkuainen hajoaa hitaammin....

Ja tässä päästään vielä siihen asiaan että mikä on korkea keskituotos Joillakin tiloilla ollaan kovasti tyytyväisiä jos päästään 9000 kg tuotokseen ja toisille ei riitä 11000 kg vuosituotos. Säilis pinta-ala suhteessa tarpeeseen voi olla monella rajoittava tekijä mitä ruokinnalla on mahdollista saada elukoista irti. Vähän pinta-alaa -> "huono" säilis jne.
Itellä ei aperuokintaa pääse vielä harrastamaan, koska näyttää siltä että investoinilupa venyy. Saa nähä mennäänkö hallinto-oikeuden kautta katsomassa ympäristölupa Lupa myönnetty mutta siitä on tehty valitus

Americcalaiset sanovat lehmän olevan korkeatuottoinen kun se lypsää 20 kertaa oman painonsa maitoa vuodessa vai oliko se 305 päivässä. Eli kannattaa pitää pieniä lehmiä.

Lycka till sen ymppiluvan kanssa.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 22.09.11 - klo:07:53

Eli se mitä yritän sanoa, on kultaisen keskitien löytäminen. Korkeaan tuotokseen kannattaa pyrkiä, mutta samalla muistettava huolehtia pötsistä ja sitä kautta hyväksikäytöstä sekä lehmän terveydestä.

Osaatko arvioida paljonko saavutettavissa olevasta tuotoksesta joutuu luopumaan, kun ottaa huomioon luettelemiasi muitakin tekijöitä?

***Kun onnistuu tekemään kaikinpuolin täydellistä säilörehua ja sen täydentää monipuolisella väkirehulla, voidaan saavuttaa korkea tuotos ilman että eläintä rasitetaan liikaa.

Ongelmat yleensä alkavat, kun säilörehun laadusta on "sanomista". Tälllöin sorrutaan helposti ylikuormitukseen maksimituotosta haettaessa.

Ja kuten täällä edellä ollaan kerrottu, hyvänkin appeen voi pilata teknisellä epäonnistumisella.

Mitä apemiäs laittaa "jarruksi" appeen sekaan niin vaatiessa? (olkiako?)

Tähän vuoteen saakka strategiana on ollut tehdä sellaista säilörehua ettei jarrua tarvita. Jos joskus ollaan tar*****, niin olkea ollaan käytetty.

Lainaus käyttäjältä: lavali - 22.09.11 - klo:08:15

Mitä apemiäs laittaa "jarruksi" appeen sekaan niin vaatiessa? (olkiako?)

Tähän vuoteen saakka strategiana on ollut tehdä sellaista säilörehua ettei jarrua tarvita. Jos joskus ollaan tar*****, niin olkea ollaan käytetty.

Eli D -arvot jotain 67-69??

Lainaus käyttäjältä: sjk - 22.09.11 - klo:13:36

Adam ei ota huomioon apilan kalkkia.Runsaasti kalkkia sisältävällä ruokinnalla lehmät eivät tule kuralle,muuta kuin todella voimakkaiden muutoksien takia tai todella kovalla ruokinnalla,mutta tällä tavalla sen lehmän saa kuolemaan myös sisäisesti,jos tuo läpivirtaus ei ole optimi tai ainakin lähellä sitä.Energian ja kalkinpuute on lähes sama asia,kummankin voi saada kahdella tavalla,jopa liikaa antamalla.

Apilassa on kalsiumia 8-12g/kakg eli 0.8-1.2%. Se ei ole edes kokonaan hyödynnettävissä, joten apilan kalsium ei suoraan vaikuta pötsin pH:n paljoakaan. Apilan valkuainen hajoaa hitaammin....

Sinä varmaan tiedät,onko apilassa enemmän energiaa kuin heinäkasveissa,samalla D-arvolla?Se tuo lehmän elimistö on sen verran monimutkainen ettei kaikki aina mene niin suoraan kuin pitäisi,mutta kuitenkin tuosta kalkista on vain hyötyä,jos sulavuutta ei ole liikaa ja silloinkin kun sitä on liian vähän,pötsi tykkää kalkista.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 23.09.11 - klo:08:48

Lainaus käyttäjältä: sjk - 22.09.11 - klo:13:36

Adam ei ota huomioon apilan kalkkia.Runsaasti kalkkia sisältävällä ruokinnalla lehmät eivät tule kuralle,muuta kuin todella voimakkaiden muutoksien takia tai todella kovalla ruokinnalla,mutta tällä tavalla sen lehmän saa kuolemaan myös sisäisesti,jos tuo läpivirtaus ei ole optimi tai ainakin lähellä sitä.Energian ja kalkinpuute on lähes sama asia,kummankin voi saada kahdella tavalla,jopa liikaa antamalla.

Apilassa on kalsiumia 8-12g/kakg eli 0.8-1.2%. Se ei ole edes kokonaan hyödynnettävissä, joten apilan kalsium ei suoraan vaikuta pötsin pH:n paljoakaan. Apilan valkuainen hajoaa hitaammin....

Sinä varmaan tiedät,onko apilassa enemmän energiaa kuin heinäkasveissa,samalla D-arvolla?Se tuo lehmän elimistö on sen verran monimutkainen ettei kaikki aina mene niin suoraan kuin pitäisi,mutta kuitenkin tuosta kalkista on vain hyötyä,jos sulavuutta ei ole liikaa ja silloinkin kun sitä on liian vähän,pötsi tykkää kalkista.

Analyyseissä apilan energiapitoisuus on aina liian alhainen.

Lainaus käyttäjältä: sjk - 24.09.11 - klo:15:12

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 23.09.11 - klo:08:48

Lainaus käyttäjältä: sjk - 22.09.11 - klo:13:36

Adam ei ota huomioon apilan kalkkia.Runsaasti kalkkia sisältävällä ruokinnalla lehmät eivät tule kuralle,muuta kuin todella voimakkaiden muutoksien takia tai todella kovalla ruokinnalla,mutta tällä tavalla sen lehmän saa kuolemaan myös sisäisesti,jos tuo läpivirtaus ei ole optimi tai ainakin lähellä sitä.Energian ja kalkinpuute on lähes sama asia,kummankin voi saada kahdella tavalla,jopa liikaa antamalla.

Apilassa on kalsiumia 8-12g/kakg eli 0.8-1.2%. Se ei ole edes kokonaan hyödynnettävissä, joten apilan kalsium ei suoraan vaikuta pötsin pH:n paljoakaan. Apilan valkuainen hajoaa hitaammin....

Sinä varmaan tiedät,onko apilassa enemmän energiaa kuin heinäkasveissa,samalla D-arvolla?Se tuo lehmän elimistö on sen verran monimutkainen ettei kaikki aina mene niin suoraan kuin pitäisi,mutta kuitenkin tuosta kalkista on vain hyötyä,jos sulavuutta ei ole liikaa ja silloinkin kun sitä on liian vähän,pötsi tykkää kalkista.

Analyyseissä apilan energiapitoisuus on aina liian alhainen.

D-arvoa pitäs kuulema nostaa 2-3 yksikköä analysoidusta.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 24.09.11 - klo:16:26

Lainaus käyttäjältä: sjk - 24.09.11 - klo:15:12

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 23.09.11 - klo:08:48

Lainaus käyttäjältä: sjk - 22.09.11 - klo:13:36

Adam ei ota huomioon apilan kalkkia.Runsaasti kalkkia sisältävällä ruokinnalla lehmät eivät tule kuralle,muuta kuin todella voimakkaiden muutoksien takia tai todella kovalla ruokinnalla,mutta tällä tavalla sen lehmän saa kuolemaan myös sisäisesti,jos tuo läpivirtaus ei ole optimi tai ainakin lähellä sitä.Energian ja kalkinpuute on lähes sama asia,kummankin voi saada kahdella tavalla,jopa liikaa antamalla.

Apilassa on kalsiumia 8-12g/kakg eli 0.8-1.2%. Se ei ole edes kokonaan hyödynnettävissä, joten apilan kalsium ei suoraan vaikuta pötsin pH:n paljoakaan. Apilan valkuainen hajoaa hitaammin....

Sinä varmaan tiedät,onko apilassa enemmän energiaa kuin heinäkasveissa,samalla D-arvolla?Se tuo lehmän elimistö on sen verran monimutkainen ettei kaikki aina mene niin suoraan kuin pitäisi,mutta kuitenkin tuosta kalkista on vain hyötyä,jos sulavuutta ei ole liikaa ja silloinkin kun sitä on liian vähän,pötsi tykkää kalkista.

Analyyseissä apilan energiapitoisuus on aina liian alhainen.

D-arvoa pitäs kuulema nostaa 2-3 yksikköä analysoidusta.

Onko tämä virallinen ohje ? Oletko saanut tuon ohjeen paperilla tai sähköpostilla? Mutta tuo nosto 2-3 yksikköä on lähellä oikeaa, samalla energia-arvo täytyy laskea korkeammaksi. Mulla on kaava jolla lasken