Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe seosrehuruokinta eli aperehu  (Luettu 29775 kertaa)

JoHaRa

  • Vieras
Vs: seosrehuruokinta eli aperehu

Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni  ::) Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.


Vääntelen rautalankaa ;) Mihinkäs tuo märehtimisen tehokkuus perustuu, taikka mitä yleensä tarkoittaa?

Miksi pötsissä pitää olla 50-70 millistä tikkua?
Tuo 50-70 milliä perustu siihen että lehmä saa vielä syötyä sen helposti, pitkä putoaa suusta  ::) Teoriassa karkeat tikut raapivat pötsin yläreunan hermopäitä ja aikaansaavat märehtimisreaktion. Asiasta on muitain teorioita joihin ei tikkuja tarvita. Tämä on kovin monimutkaista  ::)
Minulle onkin sanottu, jotta tolla pötsin pistelyllä ei ole tieteellistä perustelua. Ainoastaan NDF kuidun määrällä ja sillä paljonko kuitua on karkearehusta, on vaikutusta märehtimiseen. Tämän takia esitin tyhmää. (tai ei mun tartte esittää...)

Asiat on tosiaan monimutkasia, mutta onneksi ne lehmät ite ei olleet niin tarkkoja.

Se onkin teoria  ::) Minä en itse usko sen olevan ihan koko totuuden. Lehmä märehtii pelkällä laidunrehullakin, ilman yhtään piikkiä pötsissä. Mulla on oma teoria mutta en jaksa selostaa sitä täällä. Nauraisitte vaan  :D

sjk

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1784
Vs: seosrehuruokinta eli aperehu

Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni  ::) Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.


Vääntelen rautalankaa ;) Mihinkäs tuo märehtimisen tehokkuus perustuu, taikka mitä yleensä tarkoittaa?

Miksi pötsissä pitää olla 50-70 millistä tikkua?
Tuo 50-70 milliä perustu siihen että lehmä saa vielä syötyä sen helposti, pitkä putoaa suusta  ::) Teoriassa karkeat tikut raapivat pötsin yläreunan hermopäitä ja aikaansaavat märehtimisreaktion. Asiasta on muitain teorioita joihin ei tikkuja tarvita. Tämä on kovin monimutkaista  ::)
Minulle onkin sanottu, jotta tolla pötsin pistelyllä ei ole tieteellistä perustelua. Ainoastaan NDF kuidun määrällä ja sillä paljonko kuitua on karkearehusta, on vaikutusta märehtimiseen. Tämän takia esitin tyhmää. (tai ei mun tartte esittää...)

Asiat on tosiaan monimutkasia, mutta onneksi ne lehmät ite ei olleet niin tarkkoja.

Se onkin teoria  ::) Minä en itse usko sen olevan ihan koko totuuden. Lehmä märehtii pelkällä laidunrehullakin, ilman yhtään piikkiä pötsissä. Mulla on oma teoria mutta en jaksa selostaa sitä täällä. Nauraisitte vaan  :D
Kerro pois,itsellänikin on teorioita tuohon,mitään tieteellistä faktaa tuohon ei löydy,ei ainkaan sitä mikä koskis suoraan laidunta.Laidun on jännä rehukomponentti,antaa paljon anteeksi,mutta voi toisaalta taas kostaa sillä pahimmalla tavalla virheet.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: seosrehuruokinta eli aperehu

Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni  ::) Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.


Vääntelen rautalankaa ;) Mihinkäs tuo märehtimisen tehokkuus perustuu, taikka mitä yleensä tarkoittaa?

Miksi pötsissä pitää olla 50-70 millistä tikkua?
Tuo 50-70 milliä perustu siihen että lehmä saa vielä syötyä sen helposti, pitkä putoaa suusta  ::) Teoriassa karkeat tikut raapivat pötsin yläreunan hermopäitä ja aikaansaavat märehtimisreaktion. Asiasta on muitain teorioita joihin ei tikkuja tarvita. Tämä on kovin monimutkaista  ::)
Minulle onkin sanottu, jotta tolla pötsin pistelyllä ei ole tieteellistä perustelua. Ainoastaan NDF kuidun määrällä ja sillä paljonko kuitua on karkearehusta, on vaikutusta märehtimiseen. Tämän takia esitin tyhmää. (tai ei mun tartte esittää...)

Asiat on tosiaan monimutkasia, mutta onneksi ne lehmät ite ei olleet niin tarkkoja.

Se onkin teoria  ::) Minä en itse usko sen olevan ihan koko totuuden. Lehmä märehtii pelkällä laidunrehullakin, ilman yhtään piikkiä pötsissä. Mulla on oma teoria mutta en jaksa selostaa sitä täällä. Nauraisitte vaan  :D
Kerro pois,itsellänikin on teorioita tuohon,mitään tieteellistä faktaa tuohon ei löydy,ei ainkaan sitä mikä koskis suoraan laidunta.Laidun on jännä rehukomponentti,antaa paljon anteeksi,mutta voi toisaalta taas kostaa sillä pahimmalla tavalla virheet.

En taida jaksaa. Ja jos olenkin oikeassa  ??? Silloin tulis jaettua arvokasta tietoa ilmaiseksi ::)

apemies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1699
Vs: seosrehuruokinta eli aperehu

Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni  ::) Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.


Vääntelen rautalankaa ;) Mihinkäs tuo märehtimisen tehokkuus perustuu, taikka mitä yleensä tarkoittaa?

Miksi pötsissä pitää olla 50-70 millistä tikkua?
Tuo 50-70 milliä perustu siihen että lehmä saa vielä syötyä sen helposti, pitkä putoaa suusta  ::) Teoriassa karkeat tikut raapivat pötsin yläreunan hermopäitä ja aikaansaavat märehtimisreaktion. Asiasta on muitain teorioita joihin ei tikkuja tarvita. Tämä on kovin monimutkaista  ::)
Minulle onkin sanottu, jotta tolla pötsin pistelyllä ei ole tieteellistä perustelua. Ainoastaan NDF kuidun määrällä ja sillä paljonko kuitua on karkearehusta, on vaikutusta märehtimiseen. Tämän takia esitin tyhmää. (tai ei mun tartte esittää...)

Asiat on tosiaan monimutkasia, mutta onneksi ne lehmät ite ei olleet niin tarkkoja.

***Jospa mäkin osallistuisin tähän keskusteluun... ;)

Edustan kanssa mielipidettä, ettei noilla tikuilla ole ratkaisevaa merkitystä lehmän märehtimiseen. Paljon tärkeämpää on kokonaiskuidun määrä suhteessa rehuannoksen väkevyyteen. Märehtimisen pääasiallinen tarkoitus rehun "jauhamisen" lisäksi on aikaansaada syljen eritystä. Syljen eritys neutraloi pötsin happoja ja sitä kautta luo oikean Ph-alueen pötsimikrobien toiminnalle.

Mitä tulee appeen rakenteeseen ja ns. pitkään kuituun, niin niillä on iso merkitys pötsin oikeassa rakenteessa sekä ruokasulan läpivirtaamisajassa. Eli yksinkertaistettuna antavat aikaa ja paikkaa pötsimikrobien toiminnalle.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: seosrehuruokinta eli aperehu

Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni  ::) Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.


Vääntelen rautalankaa ;) Mihinkäs tuo märehtimisen tehokkuus perustuu, taikka mitä yleensä tarkoittaa?

Miksi pötsissä pitää olla 50-70 millistä tikkua?
Tuo 50-70 milliä perustu siihen että lehmä saa vielä syötyä sen helposti, pitkä putoaa suusta  ::) Teoriassa karkeat tikut raapivat pötsin yläreunan hermopäitä ja aikaansaavat märehtimisreaktion. Asiasta on muitain teorioita joihin ei tikkuja tarvita. Tämä on kovin monimutkaista  ::)
Minulle onkin sanottu, jotta tolla pötsin pistelyllä ei ole tieteellistä perustelua. Ainoastaan NDF kuidun määrällä ja sillä paljonko kuitua on karkearehusta, on vaikutusta märehtimiseen. Tämän takia esitin tyhmää. (tai ei mun tartte esittää...)

Asiat on tosiaan monimutkasia, mutta onneksi ne lehmät ite ei olleet niin tarkkoja.

***Jospa mäkin osallistuisin tähän keskusteluun... ;)

Edustan kanssa mielipidettä, ettei noilla tikuilla ole ratkaisevaa merkitystä lehmän märehtimiseen. Paljon tärkeämpää on kokonaiskuidun määrä suhteessa rehuannoksen väkevyyteen. Märehtimisen pääasiallinen tarkoitus rehun "jauhamisen" lisäksi on aikaansaada syljen eritystä. Syljen eritys neutraloi pötsin happoja ja sitä kautta luo oikean Ph-alueen pötsimikrobien toiminnalle.

Mitä tulee appeen rakenteeseen ja ns. pitkään kuituun, niin niillä on iso merkitys pötsin oikeassa rakenteessa sekä ruokasulan läpivirtaamisajassa. Eli yksinkertaistettuna antavat aikaa ja paikkaa pötsimikrobien toiminnalle.



Viisauden sanoja

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: seosrehuruokinta eli aperehu
***Jospa mäkin osallistuisin tähän keskusteluun... ;)

Edustan kanssa mielipidettä, ettei noilla tikuilla ole ratkaisevaa merkitystä lehmän märehtimiseen. Paljon tärkeämpää on kokonaiskuidun määrä suhteessa rehuannoksen väkevyyteen. Märehtimisen pääasiallinen tarkoitus rehun "jauhamisen" lisäksi on aikaansaada syljen eritystä. Syljen eritys neutraloi pötsin happoja ja sitä kautta luo oikean Ph-alueen pötsimikrobien toiminnalle.

Mitä tulee appeen rakenteeseen ja ns. pitkään kuituun, niin niillä on iso merkitys pötsin oikeassa rakenteessa sekä ruokasulan läpivirtaamisajassa. Eli yksinkertaistettuna antavat aikaa ja paikkaa pötsimikrobien toiminnalle.
Noin olen jotenkin sen ajatellut. Mutta joskus joku neuvoja tulee ja puhuu siitä, kuinka lehmä pitäis saada syömään mahdollisimman paljon. Koskee luonnollisesti ensikkoja eniten. Osaatko apemies valottaa miksi näin vielä puhutaan, kun mulla on käsitys, jotta maitoa pitäisi saada mahdollisimman suhteessa syötyyn evääseen....
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: seosrehuruokinta eli aperehu
***Jospa mäkin osallistuisin tähän keskusteluun... ;)

Edustan kanssa mielipidettä, ettei noilla tikuilla ole ratkaisevaa merkitystä lehmän märehtimiseen. Paljon tärkeämpää on kokonaiskuidun määrä suhteessa rehuannoksen väkevyyteen. Märehtimisen pääasiallinen tarkoitus rehun "jauhamisen" lisäksi on aikaansaada syljen eritystä. Syljen eritys neutraloi pötsin happoja ja sitä kautta luo oikean Ph-alueen pötsimikrobien toiminnalle.

Mitä tulee appeen rakenteeseen ja ns. pitkään kuituun, niin niillä on iso merkitys pötsin oikeassa rakenteessa sekä ruokasulan läpivirtaamisajassa. Eli yksinkertaistettuna antavat aikaa ja paikkaa pötsimikrobien toiminnalle.
Noin olen jotenkin sen ajatellut. Mutta joskus joku neuvoja tulee ja puhuu siitä, kuinka lehmä pitäis saada syömään mahdollisimman paljon. Koskee luonnollisesti ensikkoja eniten. Osaatko apemies valottaa miksi näin vielä puhutaan, kun mulla on käsitys, jotta maitoa pitäisi saada mahdollisimman suhteessa syötyyn evääseen....

"Apemiehen" vihjaus "ruokasulan läpivirtaaamisajasta" on hieno ajatus. Jos aikaa saadaan pidennettyä niin syöntimäärä putoaa ja hyötysuhde paranee. Mutta.. tuo on vaikeaa  :o En ole ikinä nähnyt sen onnistuvan pilaantuneella säilörehulla.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: seosrehuruokinta eli aperehu

"Apemiehen" vihjaus "ruokasulan läpivirtaaamisajasta" on hieno ajatus. Jos aikaa saadaan pidennettyä niin syöntimäärä putoaa ja hyötysuhde paranee. Mutta.. tuo on vaikeaa  :o En ole ikinä nähnyt sen onnistuvan pilaantuneella säilörehulla.
Ei onnistu kuin hyvällä käymistuloksella. Siinä tasapainoillaan syönnin vähenemisen ja maitomäärän vähenemisen rajalla ja siihen säätöön on se rypsinolki tuntunut riskittömimmältä. Pienet annostelumuutokset ei vaikuta maitomäärään toisin kuin vehnänoljella, jossa tuntuu sadan gramman liikalisäys jo pudottavan maitomäärää.....

Ja se hiiva on tuossa kanssa tarpeen, ei vaikuta maitomäärään mutta syönti alenee puolen kuiva-ainekilon verran eli parin-kolmen prosentin säästö...
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: seosrehuruokinta eli aperehu

"Apemiehen" vihjaus "ruokasulan läpivirtaaamisajasta" on hieno ajatus. Jos aikaa saadaan pidennettyä niin syöntimäärä putoaa ja hyötysuhde paranee. Mutta.. tuo on vaikeaa  :o En ole ikinä nähnyt sen onnistuvan pilaantuneella säilörehulla.
Ei onnistu kuin hyvällä käymistuloksella. Siinä tasapainoillaan syönnin vähenemisen ja maitomäärän vähenemisen rajalla ja siihen säätöön on se rypsinolki tuntunut riskittömimmältä. Pienet annostelumuutokset ei vaikuta maitomäärään toisin kuin vehnänoljella, jossa tuntuu sadan gramman liikalisäys jo pudottavan maitomäärää.....

Ja se hiiva on tuossa kanssa tarpeen, ei vaikuta maitomäärään mutta syönti alenee puolen kuiva-ainekilon verran eli parin-kolmen prosentin säästö...

Rypsinolki on tähän loistavaa.. Mutta toi säilörehun laatu on niin ensiarvoisen tärkeää, ei joku tylsä D-arvo tai rv% vaan tuoksu ja maku. Ihmiskieli on aika hyvä analysaattori. Jos ei itse voi kuvitella syövänsä niin miksi sitä antaisi lehmille  :o

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: seosrehuruokinta eli aperehu
Jos ei itse voi kuvitella syövänsä niin miksi sitä antaisi lehmille  :o
Tämä oli huojentavaa. Kaverin kanssa tuossa hernevehnää tehdessä kaivettiin sitä käymisen aloittanutta rehua sieltä syvempää ja maisteltiin ja haisteltiin. Muut piti vähän hulluna :D :D
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: seosrehuruokinta eli aperehu
Jos ei itse voi kuvitella syövänsä niin miksi sitä antaisi lehmille  :o
Tämä oli huojentavaa. Kaverin kanssa tuossa hernevehnää tehdessä kaivettiin sitä käymisen aloittanutta rehua sieltä syvempää ja maisteltiin ja haisteltiin. Muut piti vähän hulluna :D :D

Mä olen maistanut kaikkea muuta paitsi sitä mustaa perunasoosia ja riistakiviä  :D

Sandels

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 435
  • Ilima aekojaan Iisalamesta
Vs: seosrehuruokinta eli aperehu
***Jospa mäkin osallistuisin tähän keskusteluun... ;)

Edustan kanssa mielipidettä, ettei noilla tikuilla ole ratkaisevaa merkitystä lehmän märehtimiseen. Paljon tärkeämpää on kokonaiskuidun määrä suhteessa rehuannoksen väkevyyteen. Märehtimisen pääasiallinen tarkoitus rehun "jauhamisen" lisäksi on aikaansaada syljen eritystä. Syljen eritys neutraloi pötsin happoja ja sitä kautta luo oikean Ph-alueen pötsimikrobien toiminnalle.

Mitä tulee appeen rakenteeseen ja ns. pitkään kuituun, niin niillä on iso merkitys pötsin oikeassa rakenteessa sekä ruokasulan läpivirtaamisajassa. Eli yksinkertaistettuna antavat aikaa ja paikkaa pötsimikrobien toiminnalle.
Noin olen jotenkin sen ajatellut. Mutta joskus joku neuvoja tulee ja puhuu siitä, kuinka lehmä pitäis saada syömään mahdollisimman paljon. Koskee luonnollisesti ensikkoja eniten. Osaatko apemies valottaa miksi näin vielä puhutaan, kun mulla on käsitys, jotta maitoa pitäisi saada mahdollisimman suhteessa syötyyn evääseen....

En voisi olla enemmän samaa mieltä. nimim. viime talvena pahimmillaan 26-27 kg ka/lehmä/pv.. Toki maitoakin lähti välillä ihan kivasti.

Sandels

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 435
  • Ilima aekojaan Iisalamesta
Vs: seosrehuruokinta eli aperehu
Jos ei itse voi kuvitella syövänsä niin miksi sitä antaisi lehmille  :o
Tämä oli huojentavaa. Kaverin kanssa tuossa hernevehnää tehdessä kaivettiin sitä käymisen aloittanutta rehua sieltä syvempää ja maisteltiin ja haisteltiin. Muut piti vähän hulluna :D :D

Mä olen maistanut kaikkea muuta paitsi sitä mustaa perunasoosia ja riistakiviä  :D

Minä käytännössä kasvoin 80-luvun alkuvuosina maitojauheella ja puolitiivisteellä :P

JoHaRa

  • Vieras
Vs: seosrehuruokinta eli aperehu
Jos ei itse voi kuvitella syövänsä niin miksi sitä antaisi lehmille  :o
Tämä oli huojentavaa. Kaverin kanssa tuossa hernevehnää tehdessä kaivettiin sitä käymisen aloittanutta rehua sieltä syvempää ja maisteltiin ja haisteltiin. Muut piti vähän hulluna :D :D

Mä olen maistanut kaikkea muuta paitsi sitä mustaa perunasoosia ja riistakiviä  :D

Minä käytännössä kasvoin 80-luvun alkuvuosina maitojauheella ja puolitiivisteellä :P

Minä sellaisella kaakaolla jota meijeri toimitti 40 kilon säkeissä, 2 kiloa meni viikossa

apemies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1699
Vs: seosrehuruokinta eli aperehu
Mutta joskus joku neuvoja tulee ja puhuu siitä, kuinka lehmä pitäis saada syömään mahdollisimman paljon. Koskee luonnollisesti ensikkoja eniten. Osaatko apemies valottaa miksi näin vielä puhutaan, kun mulla on käsitys, jotta maitoa pitäisi saada mahdollisimman suhteessa syötyyn evääseen....

***Helppo tuon on ymmärtää, koska maidosta sitä maksetaan. Ensikoilla syöntikapasiteetti rajoittaa eniten. Ensikko myös kestää väkevää ruokintaa parhaiten. Jalat vielä kondiksessa, eikä maksakaan piiputa.

Mutta tämän neuvon takana piilee ansa, johon helposti lankeaa. Ruokkimalla pötsin happamuusrajalla sekä nopealla ruokasulan etenemällä(lue. löysällä paskalla), aikaansaadaan lehmiä joiden jalat pettää jo toisella poikimisella sekä maksa piiputtaa. Nykymallin mukaan korkealaitainen kutsuu ja uutta hiehoa putkeen ja kenen syy? Usein kuulemma Faban.... :P Nykyväkirehun hinnalla myös löysässä lannassa hukattu panos puuttuu viimeisen viivan alta.

Eli se mitä yritän sanoa, on kultaisen keskitien löytäminen. Korkeaan tuotokseen kannattaa pyrkiä, mutta samalla muistettava huolehtia pötsistä ja sitä kautta hyväksikäytöstä sekä lehmän terveydestä.