Leikin tuossa hiukan huoltomiestä ja avitin naapuria puimakoneen laakeriremontissa. Isompi hihnankiristyspyörä kyseessä. 2 laakeria rinnan ja kuulien poistuttua takaisin luontoon tappiin jäljelle jääneet sisäkehät tolkuttoman tiukassa. Ja luonnollisesti niin, että ulosvetäjän kynsiä ei saa mihinkään kiinni.
Olen tottunut tuollaiset pistämään alasimelle ja sitten pajavasaralla kunnon pusu. Yleensä karkaistut sisäkehät joko hajoavat (sirpalevaara!) tai sitten ainakin katkevat niin että irroitus helpottuu kertalaakista. Mutta mitä tekevät nämä: ovat niin pehmeää tavaraa että niittaantuvat vaan kuin mikä tahansa patarauta, ja menevät muodostaan. Piti sitten rälläköidä ne poikki, toinen oli hyvin hankala pikkuruisesta laikan jämästä huolimatta. Laakeri on olaketta vasten ja akseliin hitsattu lattarautakin on siinä ihan vieressä. Kolmas keino olisi sitten ollut hitsata suoraan kehään tai lämmittää muuten.
Rälläkän kipunatkin oli kuin olisi säilykepurkkia työstänyt. Ei juuri zipunaa lentänyt, pehmeetä oli.
Mutta asiaan, eipä voi antaa kovin korkeaa arvosanaa laakerien laadusta.Ilmankos hajosivatkin. Toivottavasti tärkeämmissä kohdissa laakerit on valittu jollain muulla perusteella kuin ilmeisesti halvin maailmalta löydetty....
