8 kilpailijaa yhdeksästä oli ruiskuttanut sitä uutta erityisesti rypsille ja rapsille tarkoitettua tautiainetta, Efiloria, oliko se vielä yleisessä myynnissä viime kesänä?
BASFIN edustaja sitä kovasti kehui eräässä seminaarissa, taisi nämä kisailijat päästä käyttämään etujoukoissa?
Efilorissa on tautitorjunnan lisäksi kasvua edistäviä ominaisuuksia, varsinainen rapsin doping-aine siis.

Brittein Saarilla, jälleen, on käytetty jo jonkin aikaa Signumin ja Juventuksen aineyhdistelmää. Tämä Efilor on näiden tehoaineiden yhdistelmä, jollakin erityistartunta-aineella lisättynä. Käytin itse Juventus + Amistar , ehkä pääsin hiukan jäljille, koska saattoi edistää tuon CL - rapsin satoa, Proximoon verrattuna, joka sai vain Juventuksen.

Signumia on Keski-Euroopassa  käytetty soijapavuilla ja muilla palkokasveilla. Itse asiassa käyttölupaa on seuraaville  kasveille, joku voi suomentaa, enpä noista tiedä muuta kuin rapeseed, raiskaus-siemenen eli rapsin. "poppy seeds, linseeds, rapeseeds, mustard seeds, Gold of pleasure seeds, flax, chicory roots, beet leaves, skirrets, Calla lilies, Eucomis bicolor (pineapple lily) and Allium spp (ornamental)."

Suomessa tuon Signumin käyttö mansikalla on alkanut 10 vuotta sitten, Tanskassa ovat todenneet boskalidin aiheuttavan sikiövaurioita, eli vastustustakin on.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074208082/Kiistelty+torjuntaaine+hyvaksytty+myos+Suomen+mansikkapelloille

-SS-

Brittein Saarilla, jälleen, on käytetty jo jonkin aikaa Signumin ja Juventuksen aineyhdistelmää. Tämä Efilor on näiden tehoaineiden yhdistelmä, jollakin erityistartunta-aineella lisättynä. Käytin itse Juventus + Amistar , ehkä pääsin hiukan jäljille, koska saattoi edistää tuon CL - rapsin satoa, Proximoon verrattuna, joka sai vain Juventuksen.

Signumia on Keski-Euroopassa  käytetty soijapavuilla ja muilla palkokasveilla. Itse asiassa käyttölupaa on seuraaville  kasveille, joku voi suomentaa, enpä noista tiedä muuta kuin rapeseed, raiskaus-siemenen eli rapsin. "poppy seeds, linseeds, rapeseeds, mustard seeds, Gold of pleasure seeds, flax, chicory roots, beet leaves, skirrets, Calla lilies, Eucomis bicolor (pineapple lily) and Allium spp (ornamental)."

Suomessa tuon Signumin käyttö mansikalla on alkanut 10 vuotta sitten, Tanskassa ovat todenneet boskalidin aiheuttavan sikiövaurioita, eli vastustustakin on.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074208082/Kiistelty+torjuntaaine+hyvaksytty+myos+Suomen+mansikkapelloille

-SS-

Oliskohan Silwet Gold hyvä erityistartunta-aine?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.11.16 - klo:19:40

Brittein Saarilla, jälleen, on käytetty jo jonkin aikaa Signumin ja Juventuksen aineyhdistelmää. Tämä Efilor on näiden tehoaineiden yhdistelmä, jollakin erityistartunta-aineella lisättynä. Käytin itse Juventus + Amistar , ehkä pääsin hiukan jäljille, koska saattoi edistää tuon CL - rapsin satoa, Proximoon verrattuna, joka sai vain Juventuksen.

Signumia on Keski-Euroopassa  käytetty soijapavuilla ja muilla palkokasveilla. Itse asiassa käyttölupaa on seuraaville  kasveille, joku voi suomentaa, enpä noista tiedä muuta kuin rapeseed, raiskaus-siemenen eli rapsin. "poppy seeds, linseeds, rapeseeds, mustard seeds, Gold of pleasure seeds, flax, chicory roots, beet leaves, skirrets, Calla lilies, Eucomis bicolor (pineapple lily) and Allium spp (ornamental)."

Suomessa tuon Signumin käyttö mansikalla on alkanut 10 vuotta sitten, Tanskassa ovat todenneet boskalidin aiheuttavan sikiövaurioita, eli vastustustakin on.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074208082/Kiistelty+torjuntaaine+hyvaksytty+myos+Suomen+mansikkapelloille

-SS-

Oliskohan Silwet Gold hyvä erityistartunta-aine?

On varmaan, mutta nyt sitä Efiloria saa K-maataloudesta ainakin.

-SS-

Ensin kesänä ylitetään 2010 öljykasvien viljelyalaennätys, voi
jopa mennä 200000 ha rikki.Nyt ainoa mahdollisuus tuottoihin
on saada se nelitonnari, kun rapsin tonnihinta laskee lähelle
kahdensadan euron.

Tai jotain.

-SS-

Ensin kesänä ylitetään 2010 öljykasvien viljelyalaennätys, voi
jopa mennä 200000 ha rikki.Nyt ainoa mahdollisuus tuottoihin
on saada se nelitonnari, kun rapsin tonnihinta laskee lähelle
kahdensadan euron.

Tai jotain.

-SS-

Kaikkee tulee enskesänä paljon, hinta vois alkaa nyt jo laskemaan, toi ennuste pitää varmaan kohdealueella paikkansa!

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljaneuvosto-ennustaa-uutta-jättisatoa-ensi-vuodeksi-1.170245

Öljykasvien lajikesuosiossa näkyy Clearfield-tekniikan suosio.
Lisäksi CL 7130 on aikainen ja lehtivihreäpitoisuudeltaan matala.
Satotaso on tyydyttävä, Trapperin luokkaa,

Ehkäpä harvalla kylvöllä olisi voinut tuottaa muutamansata
kiloa enemmänkin.



-SS-

Öljykasvien lajikesuosiossa näkyy Clearfield-tekniikan suosio.
Lisäksi CL 7130 on aikainen ja lehtivihreäpitoisuudeltaan matala.
Satotaso on tyydyttävä, Trapperin luokkaa,

Ehkäpä harvalla kylvöllä olisi voinut tuottaa muutamansata
kiloa enemmänkin.



-SS-

Eiks tuo clearfield-järjestelmä oo kauhean kallis, siemenet ja clamox maksavat vallan hirmuisesti?

Ei se Clamox niin kallis ole, kun tutkii peltoa CL rapsin jälkeen:
Matara, pillikkeet, savikat, heinät, juola, luoho, aika täysin puhdas on.
Hehtaarikustannus rapsin vähäisellä kylvömäärällä runsaat 100€ ALV 0%.
Sehän on vähän niinkö Expressiä ja toista komponenttia. Uskoisin, että
CL rapsi kestäisi pari tablettia Expressiäkin.

Eli käyttäisin kevyillä mailla ja ongelmarikkakasvien vaivaamalla maalla.
Ei Galera eikä Butisankaan / tai Targasuper ilmaisia ole, eikä aina helppoa
saada hyvää vaikutusta; CL 7130 todellakin tarvitaan alle puolet
Proximon siemenmäärästä, koska on pientä ja kylvetään alle 150 kpl / m2

En joka paikkaan laittaisi, enkä tietenkään pohjavesialueella. Sinänsä ihan
kelpo lajike, alhainen lehtivihreä, aikainen ja kohtuu hyvin kasvava, vaatimaton.

Aloittelijan tuurilla sain 7130 Cl lajikkeesta paremman sadon kuin Proximosta.
Ja vähintään tasan meni Pelottuen tuottoluvut, ja laitoinhan vielä Targan ja Matrigonin
osalle alaa, kaupan päälle erittäin kuiva puintikosteus, hyvä laatu ja rikoista puhdas
pelto.

En mainosta, enkä meinaa kokonaan turvautua CL tekniikkaan, Ensi keväänä joku
aikainen Smilla tai Cleopatra kokeiluun. Jos viittis. Ehkä viittii. Jos syysrapsin joutuu
ajamaan ylös, niin sitten pitänee hakea Aureaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.11.16 - klo:07:19

Rapsin keskisato oli 1188kg/ha. Lopulliset analyysit (vajaasta) kuormasta ei ole vielä tulleet. Esinäytteen tiedot olivat kyllä hyviä. Mitään tuotantokustannuksia en todellakaan aio laskea Kaksi todella huonoa vuotta rapsilla. Taannoin lupasin rypsiin kyllästyttyäni, että rapsia vielä kokeillaan ja jos ei onnistu, niin öljykasvit on sitten siinä. Saa nyt nähdä, vaativa kasvi, pitäisi olla hyvät olosuhteet niin pellolla kuin riistankin puolesta. Potentiaalia on paljon, mutta epäonnistumisen riskikin on suuri.

Kylmis, seuraavaan yritykseen, minä ainakin yritän vielä semmoista kolmosella alkavaa satoa:

Eli on ajatus, että
- Kynnän syvään ja tasaan kynnöksen jo syksyllä. Voihan siihen ripsaista TOS syysvehnääkin, ilman apulantaa ja ruiskutuksia. (On jo testiala varattuna)
- Äestys jyrsimellä, kun semmoinen nyt on, syysrapsi orastui valtaisan hyvin
- Sitten lannoitteeksi booripitoista kalkkisalpietaria tai Perlkaa, sijoitusvantaiden läpi. Tämä vähentäisi möhöjuuren riskiä.
- Hybriidiä ja harvemmasti kylvö kuin aikaisemmin, nyt kun tuo riisimenetelmä toimii 100%.
- Reipas pintalannoitus Yara Sulfan tai vastaavalla rikki-typpilannoksella 2 x 250 kg
- nestemäinen ammoniumsulfaattiruiskutus ehkä pariinkin kertaa.
- Brassitelia joka väliin mitä kerkiää, ja kerkiäähän sitä kun vetää koko ajan Butisania ja Targaa ja kännämyrkkyjä.

- Juventus kukkimisen alussa, Amistar toiseen kertaan, 2 vk päästä. Näyttäisi toimineen hyvin , en löytänyt muuta eroa Proximon huonompaan suoritukseen, kuin että se 7130 sai toisen tautiruiskutuksen, ku täällä peloteltiin, että olin liika aikaisin sen Juventuksen kanssa liikkeellä.

Toisaalla voisi ainoaksi huippusato-toimenpiteeksi riittää 20 m3 kanankakkaa ja 250 kg salpeetaria (kok. typpi 240 kg, kirjatyppi 155, mutta sitä ei nyt ole. Yritetään kemikaaleilla.

-SS-

Huh-huh-huh-huh-hu....huh-hu...
No, jos intoa riittää, niin siitä vaan. Olipa harmillista, että eliittiviljelijöille oli annettu joku uusi mömmö. Olisi kyllä kelvannut tännekin, tappioiden määrä on jo sitä luokkaa, että ei siinä pieni lisä tunnu missään.

Meikäläinen vetää seuraavan öljykasvin peltoon minimipanostus periaatteella. Kirpat pari kertaa ja kuoriaiset kertaalleen ja siinä se. Tuntuu siltä, että mitä enemmän on tehnyt hommia, niin sitä enemmän on menty v/ituiks. Liika yritys on pahasta.

Toi köntyksen idea ohrakasvustosta ei ole välttämättä ollenkaan hullumpi. Korvaisin kyllä ohran kauralla, sillä jos vetäisi kauraa 180kg ja rypsiä 7kg ja katsoo sitten mikä on rypsin tilanne. Kirpat eivät vältämättä keksi sirkkalehtiä kauran seasta. Sitten vetääkin sen valikoivan aineen niskaan tai jos kaura näyttää paremmalta, niin pari tablettia expressiä. Kaura tulee pintaan ohraa paremmin ja saattaisi auttaa siinä sivussa rypsin paremmin pinnalle. Kauralla alhainen siemenmäärä toimii myös hyvin. Kollega veti menneenä kesänä suojaviljan 150 kilolla ja siitä tuli ihan hyvä kaura.

Huh-huh-huh-huh-hu....huh-hu...
No, jos intoa riittää, niin siitä vaan.

Mitä tuossa meikäläisen ohjelmassa nyt oli niin ihmeen intensiivistä, rikkiä todellakin 50 - 100 kg, eikä se ole kallista. Sulfan on yksi halvimmista typpilannoitteista. Ainoa vähän erikoisempi panostus on kalkkisalpietariin tai Perlkaan, sitä Perlkaa nyt tarvitaan vain 60 kg/ha minimissään. Oletan, että sen voi kylvää heinänsiemenen kylvölaitteella pintaan samalla kylvökerralla.

-SS-

Toi köntyksen idea ohrakasvustosta ei ole välttämättä ollenkaan hullumpi. Korvaisin kyllä ohran kauralla, sillä jos vetäisi kauraa 180kg ja rypsiä 7kg ja katsoo sitten mikä on rypsin tilanne. Kirpat eivät vältämättä keksi sirkkalehtiä kauran seasta. Sitten vetääkin sen valikoivan aineen niskaan tai jos kaura näyttää paremmalta, niin pari tablettia expressiä. Kaura tulee pintaan ohraa paremmin ja saattaisi auttaa siinä sivussa rypsin paremmin pinnalle. Kauralla alhainen siemenmäärä toimii myös hyvin. Kollega veti menneenä kesänä suojaviljan 150 kilolla ja siitä tuli ihan hyvä kaura.

Mutta kumpi sun tapaukses maistuu paremmin niille kauriille, kaura vai ohra? Kaura taitaa vetää ainakin kirvat paremmin puoleensa.

Toi viljakasvusto suojaa mielestäni rypsikasvustoa kevään kuivattavanviileilta ahavatuulilta ja aurinko pääsee rypsintaimia paremmin lämmittämään. Kaikkihan tietää miten rypsi tykkää lämmöstä 

Ruotsin rapsikisassa 6580 kg/ha sato. Gunnar Hennigsson. Noin 80-vuotias, voittanut myös Keski-Euroopassa.

Syksyn lannoitus 93 kg, kevään ja kesän 215 kg/ha. Kasvunsääteitä syksyllä kaksi ja kesällä yksi. Hyönteisruiskutuksia ja tautiruiskutuksia ei taulukosta näy, koska tekivät omia käsittelyjä. Tautiruiskutuksia oli vähintään kukkimisen aikaan joillakin erikoisaineilla sekä hyönteisille, koska rapsikärsäkäs ja siitä seurannut litusääskituho oli uhkaava sadonalentaja kisassa.

http://www.svenskraps.se/kunskap/pdf/01887.pdf
http://www.svenskraps.se/kunskap/pdf/01888.pdf

ym.

-SS-

Ruotsin rapsikisassa 6580 kg/ha sato. Gunnar Hennigsson. Noin 80-vuotias, voittanut myös Keski-Euroopassa.

Syksyn lannoitus 93 kg, kevään ja kesän 215 kg/ha. Kasvunsääteitä syksyllä kaksi ja kesällä yksi. Hyönteisruiskutuksia ja tautiruiskutuksia ei taulukosta näy, koska tekivät omia käsittelyjä. Tautiruiskutuksia oli vähintään kukkimisen aikaan joillakin erikoisaineilla sekä hyönteisille, koska rapsikärsäkäs ja siitä seurannut litusääskituho oli uhkaava sadonalentaja kisassa.

http://www.svenskraps.se/kunskap/pdf/01887.pdf
http://www.svenskraps.se/kunskap/pdf/01888.pdf

ym.

-SS-

No nyt alkaa olla tavoitetta, jo iänkin osalta 

Ruotsin rapsikisassa 6580 kg/ha sato. Gunnar Hennigsson. Noin 80-vuotias, voittanut myös Keski-Euroopassa.

Syksyn lannoitus 93 kg, kevään ja kesän 215 kg/ha. Kasvunsääteitä syksyllä kaksi ja kesällä yksi. Hyönteisruiskutuksia ja tautiruiskutuksia ei taulukosta näy, koska tekivät omia käsittelyjä. Tautiruiskutuksia oli vähintään kukkimisen aikaan joillakin erikoisaineilla sekä hyönteisille, koska rapsikärsäkäs ja siitä seurannut litusääskituho oli uhkaava sadonalentaja kisassa.

http://www.svenskraps.se/kunskap/pdf/01887.pdf
http://www.svenskraps.se/kunskap/pdf/01888.pdf

ym.

-SS-

Mites Ruotsissa saa noin paljon käyttää typpeä? Miten yleensäkin menee muualla euroopassa nuo sallitut typenkäyttörajat?

Toivottavasti seuraavalla kaudella ympäristökorvaus alenee, se tekis helpommaksi jättäytyä sen ulkopuolelle.