Voittajan rapsin esikasvina oli ylösäetetty syysvehnä, mutta kaikki rapsin lannoitus oli annettu keväällä ja kesällä. Ettei vaan olisi unohtunut ottaa huomioon syysvehnälle syksyllä annetut määrät.
Aika usein normisyysvehnän viljelyssä merkitään ne lannat syksyllä annetuksi, vaikka ei olisikaan annettu, ja hyvin talvehtinut syysvehnä hyödyntää paremmin kesällä annettuna sen lisä-30 kg:n; valkuaista saa sillä tavalla lisää. Syysvehnähän on kasvipeitteisyystuen ansiosta tullut ninkö laajalle levinneeksi talvikerääjäkasviksi, vaihtoehtoina seuraavan kesän sattumasato tai sitten hyvä mahdollisuus saada supersato kevätkylvöille: enemmän lannoitetta, valmis kylvöpohja, jossa on kevytmuokkauksen ja kynnön hyvät puolet. Mitenkään muuten ei ole selitettävissä laajalle levinnyt lokakuun syysviljakylvästen harrastus. Kuin että kasvipeitteisyttä ja mato koukkuun.
Parhaat kevätvehnäsadotkin josku 1990-luvulla olen saanut, kun piti vuosi toisensa jälkeen ajaa syysviljoja ylös. Syysvehnärikot kärsivät vähiten kevätkuivuudesta.
Voihan se lähes 5000 kg rapsia tulla sillä 160 kg ( 110 vähämultainen + 50 kg satotasolisäys) keinolannoitetypetyksellä, ei siinä mitään. Mutta pellossa voi tietenkin olla sattumoisin jokin sopivia ravinneaineita tuotava luonnon atomimiilu. rm merkintä vie heti 10 kg voimaa pois, erm 20 kg, vaikka olisi melko hietasaven näköistä, eikä mitään kukkamultaa.
Se on tuo yksi erityistaito, joka ratkaisee, eli taito pitää viljelymaat vähämultaisena ja ottaa toistuvasti 8000 - 11000 kg satoja !
-SS-