Viimeiset rapsia tuli puita eilen. Tänään puimurin pesu ja sitten vaan talvea odottamaan.
No eipä se talvi vielä tule niin ehtii vähän piiriojiakin kaivamaan.
Harvinaisen pitkä 8viikon puintikausi.

terveiset savilaatan toiselle puolelle

Hiljainen hetki on tosiaan paikallaan. Keskiviikko-torstai-akselilla puin rapsit pois. 10 päivän tauko puinneissa pudotti kosteutta 4-5 astetta. Mittasin kosteuden joka säiliöllisen jälkeen, mentiin pitkään siinä 15 alkuisissa lukemissa, mutta illan lopuksi pudottiinkin äkkiä 14 asti. Mietin syytä ja yksi saattaisi olla se, että tuo kohta jäi ilman pahkahomeruiskutusta. Saattaa olla, että ruiskutus vaan lykkäsi valmistumista reilusti eteenpäin se näkyi puintikosteuksissa. Olin kyllä hieman pettynyt, sillä odotin pari astetta kuivempia lukemia. Teknisesti puinti sujui hyvin, kasvusto oli kuitenkin suurimmaksi osaksi pystyssä. Muutaman kietoutumisen jouduin selvittämään pöydän puintikelalta, kun ajourien kohdalla tuli vastalakoa eteen, se ei mennytkään kovin sujuvasti sisälle. Kapea pöytä, kun on koneessa, niin hokasin sellaisenkin ongelman, että takapyörän vieressä oleva tanko suuntavilkkuineen hälppii pystyyn jäävää kasvustoa ja kenties varistaa palkoja auki. Se täytyi käydä siirtämässä sivummalle. Kasvusto vaikutti nyt tasaisemmalta kuin ekalla puintikerralla. Tavaran laatu oli silti pettymys, koska lehtivihreää tuntuu olevan ja hehtopainokin oli vain 64,5kg, kun rypsillä puhuttiin aina 70 kilon painoista. Tosta puidusta alasta oli arviolta 3,5 hehtaaria sellaista, että puin sen metsäliiton puolelle eli kolme täyttä tankillista. Peurojen kesälliset mälväykset tekivät kasvustosta niin kirjavaa, että sitä ei oikein ollut järkevää ottaa mukaan. Varisemista ei kasvustossa sanottavasti esiintynyt, sellainen fiilis tuli, ettei toi oikein ylikypsää ollut vieläkään.

Reilun 10 hehtaarin alalta tuli kuivaa tavaraa 11800kg ja tarkka satotaso oli 1137kg/ha. Hyvistä paikoista tuli luonnollisesti paljon enemmän, mutten nyt jaksa alkaa brassailla huipputuloksilla, koska noi edellä mainitut lukemat on kuitenkin ne realistisimmat ja kertovat kuinka tänä vuonna kävi.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 06.10.16 - klo:22:04

terveiset savilaatan toiselle puolelle

Hiljainen hetki on tosiaan paikallaan. Keskiviikko-torstai-akselilla puin rapsit pois. 10 päivän tauko puinneissa pudotti kosteutta 4-5 astetta. Mittasin kosteuden joka säiliöllisen jälkeen, mentiin pitkään siinä 15 alkuisissa lukemissa, mutta illan lopuksi pudottiinkin äkkiä 14 asti. Mietin syytä ja yksi saattaisi olla se, että tuo kohta jäi ilman pahkahomeruiskutusta. Saattaa olla, että ruiskutus vaan lykkäsi valmistumista reilusti eteenpäin se näkyi puintikosteuksissa. Olin kyllä hieman pettynyt, sillä odotin pari astetta kuivempia lukemia. Teknisesti puinti sujui hyvin, kasvusto oli kuitenkin suurimmaksi osaksi pystyssä. Muutaman kietoutumisen jouduin selvittämään pöydän puintikelalta, kun ajourien kohdalla tuli vastalakoa eteen, se ei mennytkään kovin sujuvasti sisälle. Kapea pöytä, kun on koneessa, niin hokasin sellaisenkin ongelman, että takapyörän vieressä oleva tanko suuntavilkkuineen hälppii pystyyn jäävää kasvustoa ja kenties varistaa palkoja auki. Se täytyi käydä siirtämässä sivummalle. Kasvusto vaikutti nyt tasaisemmalta kuin ekalla puintikerralla. Tavaran laatu oli silti pettymys, koska lehtivihreää tuntuu olevan ja hehtopainokin oli vain 64,5kg, kun rypsillä puhuttiin aina 70 kilon painoista. Tosta puidusta alasta oli arviolta 3,5 hehtaaria sellaista, että puin sen metsäliiton puolelle eli kolme täyttä tankillista. Peurojen kesälliset mälväykset tekivät kasvustosta niin kirjavaa, että sitä ei oikein ollut järkevää ottaa mukaan. Varisemista ei kasvustossa sanottavasti esiintynyt, sellainen fiilis tuli, ettei toi oikein ylikypsää ollut vieläkään.

Reilun 10 hehtaarin alalta tuli kuivaa tavaraa 11800kg ja tarkka satotaso oli 1137kg/ha. Hyvistä paikoista tuli luonnollisesti paljon enemmän, mutten nyt jaksa alkaa brassailla huipputuloksilla, koska noi edellä mainitut lukemat on kuitenkin ne realistisimmat ja kertovat kuinka tänä vuonna kävi.

No kylläpä Kylmiksellä hakkasi vastaan, olisiko möhöjuurta tai jotain  muuta pitkällisemmän öljykasvin haittaa ? Satotasot kuulemma ovat todennäköisesti silloin suurimmat, kun aloittaa alusta öljykasvin viljelyn, ja seuraavat vuodet alenevaan trendiin. Mutta muistaakseni peuravahingot veivät ruiskutusmahdollisuuksista/motivaatiosta osan pois ? Kaalikoi lienee suurin syyllinen tuohon tuleentumisen viivyttelyyn. Minähän laitoin sekä Juventuksen että viikon päästä Prolinen. Eikä kasvusto sen takia viivytellyt, vaan pääsin aivan samaan aikaan kuin muutkin pellolle. Proximo 11%  DK 7130 9% puidessa.

Riittävä tiheys varmisti tuleentumista, vaikka moni täällä aprikoi, että tulee menemään meikäläisellä sen takia pieleen, ei ainakaan tänä vuonna. Clamox selvästikin torjui rikat ilman vioitusta. Galeraa en käyttänyt Proximolla, koska pohjavesialue. Matrigonia laitoin pesäkkeisiin. Mutta oman ruiskutusohjelmani jo tänne laitoin, sieltä voisi löytyä jotain osviittaa. Sanoisin, että ne turhaltakin vaikuttaneet ötökkäruiskutukset ehkä auttoivat.

Kolme täyttä säiliöllistä kirjavaa öljykasvia purettiin metsään ? Eikö polttoaineeksi tai rehuksi olisi mennyt ?

-SS-

2010 oli edellisen ja ekan kerran rypsiä. Silloin oli muuten myös 1000 kilon vuosi. Tämä on parhaita lohkoja mitä minulla on ja tästä tulee viljoilla yleensä ihan hyvin. Öljykasveilla on jotain epäonnista mukana. Boorin puutostakaan ei pitäisi olla. Laitoin vielä Bortrakkia alkukesällä jonkun möttiäisruiskutuksen yhteydessä. Kyllähän niitä kaalikoita, kuoriaisia yms. tuli ajettua aika aktiivisesti. Jos olisi oikein tosissaan kaalikoit jyllänneet, niin ei tuolla olisi käytännössä ollut mitään puitavaa. Kollegalla oli taannoin ollut paha kaalikoivuosi, eikä sen seurauksena kasvusto meni aivan selväksi. Mielestäni kaalikoin aiheuttamasta hässäkästä päästiin yllättävän vähillä vaurioilla ellei sitten tuo epätasaisuus mene niiden piikkiin. Täytyy muistaa, että peurakin on syönyt sieltä sun täältä kasvustoa, mikä aiheuttaa myös sitä epätasaisuutta. Niinkuin sanoin aiemmin, ei täällä ole toisetkaan saaneet hyviä satoja rapsista tänä vuonna, vaikkei ole ollut peuratuhoja tms. Ehkä toisilla on sitten se kaalikoi ollut pahempi vitsaus, vaikea sanoa, kun ei tiedä ruiskutusohjelmista mitään.

En jaksa alkaa pelleillä pienten erien kanssa. Katsoin viime vuoden tulokset, niin 85mg lehtivihreää teki -100e vähennyksen tonnihintaan. Tämä homma täytyi saada pakettiin jollain lailla. Nyt kuitenkin vajaa nuppikuorma kasassa, mikä on kaikkien vaikeuksien jälkeen kait jonkinlainen saavutus sekin.

   Olen ihmetellyt ,kun toisilla ei tunnu valmistuvan rypsit millään ja ovat kirjavia ,niin olen tullut sellaiseen
johtopäätökseen, että kylväessä menee jokin pieleen ,eli ei saada tasaista ja yhtäaikaista itämistä aikaiseksi.
   Kynnökseltä kun olen aloittanut s-piikki äkeellä ,niin ensimmäisellä kerralla ei kaikki piikit edes vielä maahan
ota ja seuraava ajokerta sitten ristiin edellisen kanssa ja kolmas ajokerta sitten kylvönsuuntainen, näin muokaten
hietamailla olen saanut mielestäni hyvän kylvöpojan laahavannas jukolle.

Mun tuli äsken kuntoon. En osaa viä tarkkaan sanoa mut noin sata tonnia tuli 41 hehtaarilta. Laatuja pelkään. Lehtivihreää siis lähinnä, rikkoja ja roskia ei ole. Suurin osa puitiin 17-20 kosteuksissa. Siis todellisia kosteuksia kyl munki pikamittarit näytti alempia.

Tänään meni jo suhisemalla sisään ja sängessäkin vaaleaa sävyä. Kosteudetkin ehkä alempia en koittanu. Pystyterä on kyllä ihana kapistus lakorapsissa.

Alku on tärkeä. Ekat kuus viikkoa ratkaisee. Kyntö on kuohkea pohja, mutta jotta tasainen kuivuminen varmistuu ja hyvä siten kylvöpohja. Olen jo rexiuksella tasannut ensi vuoden rapsimaiden kynnöksiä ja kun kuivaa on suosittelen samaa muillekin savimaiden rapsinviljelijöille.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 06.10.16 - klo:22:04

terveiset savilaatan toiselle puolelle

Hiljainen hetki on tosiaan paikallaan. Keskiviikko-torstai-akselilla puin rapsit pois. 10 päivän tauko puinneissa pudotti kosteutta 4-5 astetta. Mittasin kosteuden joka säiliöllisen jälkeen, mentiin pitkään siinä 15 alkuisissa lukemissa, mutta illan lopuksi pudottiinkin äkkiä 14 asti. Mietin syytä ja yksi saattaisi olla se, että tuo kohta jäi ilman pahkahomeruiskutusta. Saattaa olla, että ruiskutus vaan lykkäsi valmistumista reilusti eteenpäin se näkyi puintikosteuksissa. Olin kyllä hieman pettynyt, sillä odotin pari astetta kuivempia lukemia. Teknisesti puinti sujui hyvin, kasvusto oli kuitenkin suurimmaksi osaksi pystyssä. Muutaman kietoutumisen jouduin selvittämään pöydän puintikelalta, kun ajourien kohdalla tuli vastalakoa eteen, se ei mennytkään kovin sujuvasti sisälle. Kapea pöytä, kun on koneessa, niin hokasin sellaisenkin ongelman, että takapyörän vieressä oleva tanko suuntavilkkuineen hälppii pystyyn jäävää kasvustoa ja kenties varistaa palkoja auki. Se täytyi käydä siirtämässä sivummalle. Kasvusto vaikutti nyt tasaisemmalta kuin ekalla puintikerralla. Tavaran laatu oli silti pettymys, koska lehtivihreää tuntuu olevan ja hehtopainokin oli vain 64,5kg, kun rypsillä puhuttiin aina 70 kilon painoista. Tosta puidusta alasta oli arviolta 3,5 hehtaaria sellaista, että puin sen metsäliiton puolelle eli kolme täyttä tankillista. Peurojen kesälliset mälväykset tekivät kasvustosta niin kirjavaa, että sitä ei oikein ollut järkevää ottaa mukaan. Varisemista ei kasvustossa sanottavasti esiintynyt, sellainen fiilis tuli, ettei toi oikein ylikypsää ollut vieläkään.

Reilun 10 hehtaarin alalta tuli kuivaa tavaraa 11800kg ja tarkka satotaso oli 1137kg/ha. Hyvistä paikoista tuli luonnollisesti paljon enemmän, mutten nyt jaksa alkaa brassailla huipputuloksilla, koska noi edellä mainitut lukemat on kuitenkin ne realistisimmat ja kertovat kuinka tänä vuonna kävi.

Itsellä kanssa peurat tekivät totaalista tuhoa metsäisellä lohkolla, ja pahimmat paikat piti ajaa pohjaluukut avoimena.
Okohan rypsillä ja rapsilla eroa tässä suhteessa? Ensi vuonna oli ajatuksena jatkaa rapsilla, mutta osa lohkoista on sellaisia missä peurat viihtyy.
Aiempina vuosina en muista että rypsillä olisi peurat olleet erityinen ongelma.

Kiitti vaan näistä anti-kannustavista rapsinviljelyjutuista, pysyn rypsissä. Varmempi.

Kiitti vaan näistä anti-kannustavista rapsinviljelyjutuista, pysyn rypsissä. Varmempi.

Sanoisin, että fiksu veto, koska rypsillä tuntuu tulevan paikallisesti vakaampi sato vuodesta toiseen. Jos tuo syysrapsi toimii, niin sitä kyllä voisi edelleen. On helpompi , paitsi etanat.

-SS-

  Muistakaa ,että öljykasvit vaatii viljelykierron ,eli kerran viidessä vuodessa sinne metsän keskellä
olevalle takapellolle missä ei mikään muukaan puitava vilja menesty. Silloin kun kierrätetään koko
tilan pelloilla öljykasveja ,niin saadaan paras hyöty ,eli tilan keskisadot nousee ,sekä viljalla että öljy-
kasveilla ja torjunta-aineitten käyttö vähenee.(juolas ,hukkakaura)

Kiitti vaan näistä anti-kannustavista rapsinviljelyjutuista, pysyn rypsissä. Varmempi.

Kaikki on tilakohtaista, mulla suurimmat ongelmat rapsin suhteen ovat.

1.Riistavahingot
2.Liian pitkä kasvuaika
3.Korkea lehtivihreäpitoisuus

Jos peuraa, kaurista tms. ei ole, niin tippuu iso murhe pois listoilta. Jos on tarpeeksi eteläisillä vyöhykkeillä, niin pitkä kasvuaika ei ole ongelma. Se myös vähentää, en tiedä poistaako lehtivihreä ongelmaa. Omalla kohdalla rypsi on sitten kuitenkin parempi vaihtoehto, koska kasvuaika on lyhyempi ja lehtivihreä pitoisuus aivan olematon. Kylvön epätasaisuuden todentaminen on aika vaikea juttu. Itse olen nyt tasausäkeellä hieronut pintaa ja siihen kylvö. Ihan pintaan ei voi jättää jos maa on kokkareista. Öljykasvi ottaa nokkiinsa myös kuivuudesta, jos alkukesä on kuivaa ja juuri ei kerkiä painumaan tarpeeksi syvälle. 3 vuotta sitten kävi juuri niin, että kylvin johonkin pariin senttiin, töyryt kuivi kuitenkin aikalailla ja kasvusto ole selkeästi lyhyempää kuin muualla. Mun mielestäni öljykasvit ovat poikkeuksellisen hyviä nousemaan pinnalle syvemmältäkin, koska osaavat väistää kokkareita, kuivakausikin osataan hyödyntää ja nousta raoista pinnalle. Rypsin kun jättää vaan peltoon ja seuraa värin vaihtumista tarpeeksi harmaaksi, niin voi olla aika varma, että lehtivihreää ei esiinny.

  Muistakaa ,että öljykasvit vaatii viljelykierron ,eli kerran viidessä vuodessa sinne metsän keskellä
olevalle takapellolle missä ei mikään muukaan puitava vilja menesty. Silloin kun kierrätetään koko
tilan pelloilla öljykasveja ,niin saadaan paras hyöty ,eli tilan keskisadot nousee ,sekä viljalla että öljy-
kasveilla ja torjunta-aineitten käyttö vähenee.(juolas ,hukkakaura)

5 vuotta on ollut viljelykierto ja nyt on toinen kierto menossa. Ensi kesä voi jäädä välistä, kun syysviljat vei seuraavan vuoron ja muut lohkot ei ole ollut kuin 3 vuotta vapaalla. Hyötyjen todentaminen on hieman vaikeaa, ehkä ennemmin uskon asia. Esim. tänä vuonna siitä 800 kilon rapsilohkon jälkeiseltä ohralohkolta tuli noin 3300 kiloa Barkkea. Minimitekijä oli alkukesän kuivuus, jota edellisen syksyn kyntö todennäköisesti edisti. Ei siitä esikasviarvosta ja maan rakenteen parannuksesta ole tietoakaan jos olosuhteet ei muuten natsaa. Kaikesta huolimatta olen ehdottomasti hyvin laajan viljelykierron kannalla.

Kaikki on tilakohtaista, mulla suurimmat ongelmat rapsin suhteen ovat.

1.Riistavahingot
2.Liian pitkä kasvuaika
3.Korkea lehtivihreäpitoisuus

Jos peuraa, kaurista tms. ei ole, niin tippuu iso murhe pois listoilta. Jos on tarpeeksi eteläisillä vyöhykkeillä, niin pitkä kasvuaika ei ole ongelma. Se myös vähentää, en tiedä poistaako lehtivihreä ongelmaa. Omalla kohdalla rypsi on sitten kuitenkin parempi vaihtoehto, koska kasvuaika on lyhyempi ja lehtivihreä pitoisuus aivan olematon. Kylvön epätasaisuuden todentaminen on aika vaikea juttu. Itse olen nyt tasausäkeellä hieronut pintaa ja siihen kylvö. Ihan pintaan ei voi jättää jos maa on kokkareista. Öljykasvi ottaa nokkiinsa myös kuivuudesta, jos alkukesä on kuivaa ja juuri ei kerkiä painumaan tarpeeksi syvälle. 3 vuotta sitten kävi juuri niin, että kylvin johonkin pariin senttiin, töyryt kuivi kuitenkin aikalailla ja kasvusto ole selkeästi lyhyempää kuin muualla. Mun mielestäni öljykasvit ovat poikkeuksellisen hyviä nousemaan pinnalle syvemmältäkin, koska osaavat väistää kokkareita, kuivakausikin osataan hyödyntää ja nousta raoista pinnalle. Rypsin kun jättää vaan peltoon ja seuraa värin vaihtumista tarpeeksi harmaaksi, niin voi olla aika varma, että lehtivihreää ei esiinny.

Ootko seurannut siellä olevan metsästysseuran halukkuutta vähentää sitä "karjaansa"? Onko samanlaista touhua kuin täällä, että lisätään kantaa, rajoittamalla metsästystä, ja tehdään niille pirusti talviruokintapisteitä, että kanta sikiäisi mahdollisimman rajusti!

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 11.10.16 - klo:07:30

Kaikki on tilakohtaista, mulla suurimmat ongelmat rapsin suhteen ovat.

1.Riistavahingot
2.Liian pitkä kasvuaika
3.Korkea lehtivihreäpitoisuus

Jos peuraa, kaurista tms. ei ole, niin tippuu iso murhe pois listoilta. Jos on tarpeeksi eteläisillä vyöhykkeillä, niin pitkä kasvuaika ei ole ongelma. Se myös vähentää, en tiedä poistaako lehtivihreä ongelmaa. Omalla kohdalla rypsi on sitten kuitenkin parempi vaihtoehto, koska kasvuaika on lyhyempi ja lehtivihreä pitoisuus aivan olematon. Kylvön epätasaisuuden todentaminen on aika vaikea juttu. Itse olen nyt tasausäkeellä hieronut pintaa ja siihen kylvö. Ihan pintaan ei voi jättää jos maa on kokkareista. Öljykasvi ottaa nokkiinsa myös kuivuudesta, jos alkukesä on kuivaa ja juuri ei kerkiä painumaan tarpeeksi syvälle. 3 vuotta sitten kävi juuri niin, että kylvin johonkin pariin senttiin, töyryt kuivi kuitenkin aikalailla ja kasvusto ole selkeästi lyhyempää kuin muualla. Mun mielestäni öljykasvit ovat poikkeuksellisen hyviä nousemaan pinnalle syvemmältäkin, koska osaavat väistää kokkareita, kuivakausikin osataan hyödyntää ja nousta raoista pinnalle. Rypsin kun jättää vaan peltoon ja seuraa värin vaihtumista tarpeeksi harmaaksi, niin voi olla aika varma, että lehtivihreää ei esiinny.

Ootko seurannut siellä olevan metsästysseuran halukkuutta vähentää sitä "karjaansa"? Onko samanlaista touhua kuin täällä, että lisätään kantaa, rajoittamalla metsästystä, ja tehdään niille pirusti talviruokintapisteitä, että kanta sikiäisi mahdollisimman rajusti!

Varmaan nämä pienet metsäkauriit, niitä on istutettu lukemattomia kertoja viime vuosisadalla, heikolla menestyksellä, ja nyt kun kanta lopultakin on alkanut kasvaa, sitä vaalitaan ja suojellaan. Valkohäntäpeuroja kyllä ottavat mielellään. Ilvesten metsästys lisää kauriiden kantaa. Eli petoeläimet kyllä niitä vähentäisivät, mutta tokkopa niiden määrän annetaan lisääntyä, koska syövät ihmisten kotieläimet sitten myös. Lampaita ovat sudet vieneet Kiskossa ja Karjalohjalla, se uhka ajaa kauriita tänne avoimemmille ja asutummille maille, ehkä juurikin Loimaalle päin.

-SS-

Aikaisin kylvetty syysrapsi on kellastuttanut alimmat lehtensä, loput ovat punertavia-keltaisia, ja lehdet makaavat maata pitkin. Juventuksen vaikutus pitäisi olla juuri semmoinen lamoavaksi kasvutyypin tekevä, mutta lakastuvatko nuo lehdet syksyllä ?

9.8 kylvetty oli heleänvihreää ja pystyä. Laitoin nyt sitten Juventusta hieman ja boorivirkistettä. Saas nähdä, onko pahasta, kun yöpakkasta lupaa. Tällä hetkellä on 4 astetta lämmintä, tyyntä ja pilvistä.

En saanut hämärtyvässä illassa kunnon kuvaa, pitänee käydä kävelemässä päivännäöllä. Hybridiruis on kyllä todella huonoa, kuivuus nutistaa, ja yllätys-yllätys, pieni kulmaus glyfosaattivioitustakin löytyi.

-SS-