Toki lihaton on monissa asioissa ihan oikeassa, sitä ei voi kiistää, mutta tässä täysin kategorisessa eläinten hyväksikäytön täydellisessä kieltämisessään hän ja hänen ideologiset kaverinsa ovat täysin väärässä. Voi olla vääriä tapoja hoitaa ja kasvattaa eläimiä, mutta ei ole väärin käyttää eläimiä hyväksi ravinnokseen ja muilla tavoin.
Ihan vaan tarkennuksena vielä:
En ole kieltänyt mitään. En ole sanonut, että kategorisesti on väärin käyttää eläimiä hyväksi ravinnoksi tai muilla tavoin. Olen sanonut ja kirjoittanut, että se on turhaa.
Jos ihminen on rehellinen, ei hän voi yhtä aikaa olla lihansyöjä ja sanoa, että eläinten olisi parempi antaa elää eläiminä eikä syödä ihmisravintona. Vasta, kun on lopettanut lihan syömisen, voi tajuta, ettei se todellakaan ole mielekästä.
En tiedä ymmärsikö lihaton lainkaan mihin soppaa lusikkansa itse asiassa pisti osallistuessaan tähän keskusteluun.
Maanviljelijöitä piirittää jatkuvasti sellainen määrä ulkopuolisia yhdenasian liikkeitä, että varmistin on aina jo valmiiksi irroitettuna tälläisiin keskusteluihin lähdettäessä. Tämänkin ketjun aikana näistä "toimijoista" on vilahdellut tekstissä ainakin eläinoikeustahot, eläintenhyvinvointipoppoo, eläintoikeusterrostit, fundamentaaliset vegaanit,vastakkain asettelusta elämän voimansa imevä ay/sd siipi ja kehitysmaa aktiivit. Ainakin Itämeri-, vesistö- ja urbaaniaktiivit sekä urbaanimaallemuuttajat ja talousliberalistit vielä loistavat poissa olollaan. Ja näitähän riittää lisää joka lähtöön...
Viljelijöille vakuutettiin viisitoista vuotta sitten että kehittämällä ja työtä tekemällä tila pärjää jatkossakin. Erityisesti nuoret ottivat haasteen vastaan. Annettiihan ymmärtää, että uusi toimintaympäristö mahdollistaisi yritysmäisemmän toiminnan, jossa kovalla työllä elämään voisi mahtua muutakin kuin navettapolku. Nyt kun maatilan reaalimaailmaa on kuitenkin jo vuosia ollut se, että sisään tuleva tulovirta on säilynyt rahamääräisesti samana, mutta tilan ostovoima sen sijaan on reaalisesti romahtanut. Samalla kustannuspuolella hintataso kiipeää samaa rataa kuin muunkin yhteiskunnan kustannukset. Lopputuloksena entistä suuremmalla työmääräällä saavutetaan jatkuvasti huonompi tulos, eikä parannusta ole näköpiirissä.
Kun tähän alakierteeseen lisätään alati kasvava byrokratia paperisotineen ja syyneineen sekä pelko inhimillisestä virheestä joka sanktioiden muodossa voisi suistaa koko tilan talouden, ollaan aika lailla sillä rajalla jossa varmistamaton ase(kuvainnollisesti
) voi laueta vahingossakin. Ulkopuolisten viisaiden sietokyky on siis vuosien jatkuvan henkisen paineen alla taatusti madaltunut.
Todettakoon vielä, että kannatan itse lämpimästi laiduntamista. Itse asiassa olen sitä mieltä että EU:ssa saisi olla direktiivi, jolla kaikki elikot määrättäisiin kesällä laitumella pidettäviksi. Eläinten hyvät olot ovat valtaosalle tuottajista itsestään selvyys, mutta ulkopuoleltakaan ei voi vain vaatia, täytyy myöskin antaa jonkinlainen kontribuutio. Tällä hetkellä tärkein kontribuutio olisi jonkinlainen varmuus siitä, että maatalouselinkeinon jatkuvuuden edellytyksenä oleva taloudellinen selkäranka turvataa.
