Lainaus käyttäjältä: realisti - 18.07.11 - klo:23:29

nyt kun valtusta tulee tuota negatiivista sanottavaa, niin mikä se sitten olisi kolmoskoneeksi sopiva? Raskaimpia hommia: 4-siipisen kääntöauran veto, äestys 5,6m hinattavalla, paalien (135cm) siirtely, viljakärryjen veto (180hl). Raskaampiin hommiin talosta löytyykin muita koneita ja osa näistäkin tehdään isommilla.
Vaihtoehtoja kohtuuhinnalla varmaan seuraavat:

Valtra a93 (n101-111)
m-f 5455 (6455)
n-h 5070 (6020) ja vastaavat caset
j-d 5100r (6430)

Kuormainkäyttö on koneen tärkein osa-alue, kesällä kun isommissa koneissa ei ole aisoja paikallaan.

nelisiipinen kääntöaura tarvii  enemmän isomman trakotrin jotta jouhevampi kyntää. ja äeski on jo sen kokoinen että hyvä jos kulkee..

tuossa naapurikylällä näkyvät vetävän överumin neliteräistä kääntöauraa valtra 900:lla

tuossa naapurikylällä näkyvät vetävän överumin neliteräistä kääntöauraa valtra 900:lla

Aika leikkimistä, Agroluxin nelisiipiset MRT:t kyllä nousi kun täysrivi puntteja nokalla mutta ei sillä töihin voinu aatellakaan just pesu ja rasvaus siirtoihin sopi jos pakitteli...

Lainaus käyttäjältä: realisti - 19.07.11 - klo:15:18

tuossa naapurikylällä näkyvät vetävän överumin neliteräistä kääntöauraa valtra 900:lla

Aika leikkimistä, Agroluxin nelisiipiset MRT:t kyllä nousi kun täysrivi puntteja nokalla mutta ei sillä töihin voinu aatellakaan just pesu ja rasvaus siirtoihin sopi jos pakitteli...

niin, kyllähän se vetää mutta keula ei pysy maassa ku ilmaan nostaa.

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 19.07.11 - klo:10:15

Lainaus käyttäjältä: realisti - 18.07.11 - klo:23:29

nyt kun valtusta tulee tuota negatiivista sanottavaa, niin mikä se sitten olisi kolmoskoneeksi sopiva? Raskaimpia hommia: 4-siipisen kääntöauran veto, äestys 5,6m hinattavalla, paalien (135cm) siirtely, viljakärryjen veto (180hl). Raskaampiin hommiin talosta löytyykin muita koneita ja osa näistäkin tehdään isommilla.
Vaihtoehtoja kohtuuhinnalla varmaan seuraavat:

Valtra a93 (n101-111)
m-f 5455 (6455)
n-h 5070 (6020) ja vastaavat caset
j-d 5100r (6430)

Kuormainkäyttö on koneen tärkein osa-alue, kesällä kun isommissa koneissa ei ole aisoja paikallaan.

nelisiipinen kääntöaura tarvii  enemmän isomman trakotrin jotta jouhevampi kyntää. ja äeski on jo sen kokoinen että hyvä jos kulkee..

tuossa naapurikylällä näkyvät vetävän överumin neliteräistä kääntöauraa valtra 900:lla

Sellainen kone mihin saa jousitukset ja ilmastoinnin muuta en tuohon sano... Ja jos tieajoa on niin ehkä mahdollisesti myös sais kulkea sen 50km/h... Kalliiksi tulee mutta mielummin luovun tuosta ilmastoinnista kuin jousituksista jos näistä pitäisi arpoa siis ihan näin palkkakuskin näkökulmasta... Pienempiin koneisiin ei saa jousituksia ja sen takia ne monesti jää talliin jos valita saa    Mutta jos käyttö on oikeasti vähäistä eikä siis ole järkevää tälläisiin panostaa niin joku käytetty 6400-6410 jonnu...

Lainaus käyttäjältä: realisti - 19.07.11 - klo:15:18

tuossa naapurikylällä näkyvät vetävän överumin neliteräistä kääntöauraa valtra 900:lla

Aika leikkimistä, Agroluxin nelisiipiset MRT:t kyllä nousi kun täysrivi puntteja nokalla mutta ei sillä töihin voinu aatellakaan just pesu ja rasvaus siirtoihin sopi jos pakitteli...

Siinä on taas laskelman paikka, että paljonko sillä pellon yläpuolisen ilman kyntämisellä tienaa... Olen päätynyt omalla kohdalla tulokseen, että ei oikein mitään, joten pitäydyn sarka-auroissa, ja nelisiipinen automaatti nousee ja liikkuu A85:llä kevyesti ilman mitään lisäpainoja. Nykyiset hydraulilaukaisinvehkeet taitaa olla vielä kevyempiä. Ja savimaat lienee eri asia, meillä ei ole niitä.

Juuri kyntöhommaan A-malli on oivallinen. Suunnanvaihtaja löytyy, ja yleensä sopiva vaihdekin, ja mekaanisesti hallitava nostolaite sekä työntövarren tunnustelu. Mitään ylimääräisiä härpäkkeitä ei tarvita. Eikä märkinä syksyinä turhaa painoakaan, mitä kääntöauratkin tuottaa.

Sarka-auralla kynnössä pitää olla ajatus mukana, joten homma ei ole aivan niin tylsää.

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 19.07.11 - klo:15:50

Lainaus käyttäjältä: realisti - 19.07.11 - klo:15:18

tuossa naapurikylällä näkyvät vetävän överumin neliteräistä kääntöauraa valtra 900:lla

Aika leikkimistä, Agroluxin nelisiipiset MRT:t kyllä nousi kun täysrivi puntteja nokalla mutta ei sillä töihin voinu aatellakaan just pesu ja rasvaus siirtoihin sopi jos pakitteli...

Siinä on taas laskelman paikka, että paljonko sillä pellon yläpuolisen ilman kyntämisellä tienaa... Olen päätynyt omalla kohdalla tulokseen, että ei oikein mitään, joten pitäydyn sarka-auroissa, ja nelisiipinen automaatti nousee ja liikkuu A85:llä kevyesti ilman mitään lisäpainoja. Nykyiset hydraulilaukaisinvehkeet taitaa olla vielä kevyempiä. Ja savimaat lienee eri asia, meillä ei ole niitä.

Juuri kyntöhommaan A-malli on oivallinen. Suunnanvaihtaja löytyy, ja yleensä sopiva vaihdekin, ja mekaanisesti hallitava nostolaite sekä työntövarren tunnustelu. Mitään ylimääräisiä härpäkkeitä ei tarvita. Eikä märkinä syksyinä turhaa painoakaan, mitä kääntöauratkin tuottaa.

Sarka-auralla kynnössä pitää olla ajatus mukana, joten homma ei ole aivan niin tylsää.

Kukkamultaa pystyy kyntämään millä vaan    Savessa ei olis toivookaan...

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 19.07.11 - klo:15:50

Lainaus käyttäjältä: realisti - 19.07.11 - klo:15:18

tuossa naapurikylällä näkyvät vetävän överumin neliteräistä kääntöauraa valtra 900:lla

Aika leikkimistä, Agroluxin nelisiipiset MRT:t kyllä nousi kun täysrivi puntteja nokalla mutta ei sillä töihin voinu aatellakaan just pesu ja rasvaus siirtoihin sopi jos pakitteli...

Siinä on taas laskelman paikka, että paljonko sillä pellon yläpuolisen ilman kyntämisellä tienaa... Olen päätynyt omalla kohdalla tulokseen, että ei oikein mitään, joten pitäydyn sarka-auroissa, ja nelisiipinen automaatti nousee ja liikkuu A85:llä kevyesti ilman mitään lisäpainoja. Nykyiset hydraulilaukaisinvehkeet taitaa olla vielä kevyempiä. Ja savimaat lienee eri asia, meillä ei ole niitä.

Juuri kyntöhommaan A-malli on oivallinen. Suunnanvaihtaja löytyy, ja yleensä sopiva vaihdekin, ja mekaanisesti hallitava nostolaite sekä työntövarren tunnustelu. Mitään ylimääräisiä härpäkkeitä ei tarvita. Eikä märkinä syksyinä turhaa painoakaan, mitä kääntöauratkin tuottaa.

Sarka-auralla kynnössä pitää olla ajatus mukana, joten homma ei ole aivan niin tylsää.

sitten vielä väitätte että a-malli ei olis vanhentunutta tekniikkaa? fendissä oli jo ainakin -87 sähköohjattu nostolaite.

sitten vielä väitätte että a-malli ei olis vanhentunutta tekniikkaa? fendissä oli jo ainakin -87 sähköohjattu nostolaite.

Mekaanisesti hallittava nostolaite piti valita erikoisvarusteena vuonna 04. Sen valitsin, enkä katunut ole. On toiminut. Kerran uudenjäykkänä irtosi vivustosta sokka, ja osasin ihan ite korjata pellolla. 2 min. seisokki.

Sitä osaa vanhakin isäntä käyttää, eikä kyntäessä tai muussakaan työssä ole muuta tarvinnut. Saakohan tuota 93:een enää ollenkaan? Sähkönostolaitteen etuna on tietysti ne lokasuojan nappulat, niin kauan kuin ne toimii.

Sähkö on paha asia, jos traktoria meinaa pitää paljon yli 20 vuotta. Kertakäyttöisemmissä vehkeissä siitä ei ole niin haittaa. Vieläkö toimii -87 fendin nostolaitteen ohjaus, vai onko jo tarvinnut varaosaa?

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 19.07.11 - klo:20:50

sitten vielä väitätte että a-malli ei olis vanhentunutta tekniikkaa? fendissä oli jo ainakin -87 sähköohjattu nostolaite.

Mekaanisesti hallittava nostolaite piti valita erikoisvarusteena vuonna 04. Sen valitsin, enkä katunut ole. On toiminut. Kerran uudenjäykkänä irtosi vivustosta sokka, ja osasin ihan ite korjata pellolla. 2 min. seisokki.

Sitä osaa vanhakin isäntä käyttää, eikä kyntäessä tai muussakaan työssä ole muuta tarvinnut. Saakohan tuota 93:een enää ollenkaan? Sähkönostolaitteen etuna on tietysti ne lokasuojan nappulat, niin kauan kuin ne toimii.

Sähkö on paha asia, jos traktoria meinaa pitää paljon yli 20 vuotta. Kertakäyttöisemmissä vehkeissä siitä ei ole niin haittaa. Vieläkö toimii -87 fendin nostolaitteen ohjaus, vai onko jo tarvinnut varaosaa?

Selevin kun olis takaveto niin ei olisi nelivedon tuomaa turhaa painoa ja tekniikkaa!
onhan niitä sähkönostolaitteita ollu jo maailman sivu ja toimiviksi todettu. Ei oman valtterin kymmenvuotisjaksolla ainakaan ollu yhtään vikaa nostolaitteessa. 20 vuotta vanhan 555 valtterin mekaaninen nostolaite taas on itte pirun keksintö. Sitä ei voi käyttää kun korkeintaan perälevyn kans lumitöis. Sillä saa työkoneen tasan ylähän tai alahan, keskiasennoista on turha haaveilla. 90-90 Fiatissa taas oli ihan ok mekaaninen nostolaite ja klik-klak oli toimiva värkki.

Selevin kun olis takaveto niin ei olisi nelivedon tuomaa turhaa painoa ja tekniikkaa!
onhan niitä sähkönostolaitteita ollu jo maailman sivu ja toimiviksi todettu. Ei oman valtterin kymmenvuotisjaksolla ainakaan ollu yhtään vikaa nostolaitteessa. 20 vuotta vanhan 555 valtterin mekaaninen nostolaite taas on itte pirun keksintö. Sitä ei voi käyttää kun korkeintaan perälevyn kans lumitöis. Sillä saa työkoneen tasan ylähän tai alahan, keskiasennoista on turha haaveilla. 90-90 Fiatissa taas oli ihan ok mekaaninen nostolaite ja klik-klak oli toimiva värkki.
[/quote]


Tuohon voi kyllä yhtyä, myös 705 ajalta, eihän siinä nostolaitteessa ollut  mitään väliasentoja, tai oli, mutta sattuman varaisessa paikassa Sitten vasta, kun päästiin sähkönostolaitteeseen voi nostaa/laskea, sen mitä haluaa/tarvitsee. Sähköohjaus on kyllä ollut parhaita keksintöjä nostolaitteen ohjaukseen. Eikä toiminnassa ole ollut mitään viikaa ainakaan tähänmennessä.

sarka-aurat mekaaninen nostolaite työntövarsitunnustelu kaikki mitä KYNNÖSSÄ pitää välttää voi hyvää päivää

mitäs järkevän hintaisia koneita tuohon 100-125hv kokoluokkaan on tarjolla? taitaa tuo a93 olla parhaasta päästä? tuollainen kone olisi ittellä syksyn päälle suunnitelmissa ostaa kun on vähän luotto tuohon 6420:aan mennyt, ei saisi kuitenkaan olla älyttömän hintainen kun on kolmoskoneena paalien siirrossa yms.

joka hommaan kannattaa olla oma kapine niin ei tarvitse niitä roippeita perään olla kokoajan vaihtamassa. ajakko sää kolmee konetta yhtäaikaa vae rengitkö niil kurvailee..mutta jos kolmoskone pitää saada niin en ite ainakaan tollasta pikku valtraa suosittele. Vaikka eri koneista ei paljoo kokemusta niin tommosesta a-sarjasta sain sen verran kokemusta että oli talon eka ja vika valtra.

Se Jxu on tossa pyörinyt kohta kymmenen vuotta ja isompaa vikaa ei ole ollut kuin yksi O-renkas en voi muutakuin suositella 

joka hommaan kannattaa olla oma kapine niin ei tarvitse niitä roippeita perään olla kokoajan vaihtamassa.

Juuri noin.

JXU Casesta tässä puhuttiin. Sellaista katselin, käytettyä. Hinta oli 52 000 € sis. alv. Varusteina hydr. suunnanvaihto (jotain vikaa tuntui olevan) ja triman etukuormain. Ajettu n. 1500 tuntia.

Tuohon hintaan olisi saanut uuden A93:n paremmilla varusteilla     Mitä se tuo JXU maksaa varusteltuna uutena? Yli 60 000 €?  

Muuten, uudemmilla koneilla ajaneet, onko se näiden saastehommien syytä, että nykykoneet ovat teholuokassaan melko hengettömiä väännöiltään ja kuormituksen tuntevuudeltaan. Kierrokset heijaa esim. niittäessä tai paalatessa pienten kuormitusten vaihteluiden yhteydessä 300-400 kierroksen luokkaa helpostikkin. Jos kaasua polkee niin kyllä hörähtää mutta käsikaasulla ei pysy tarkasti paikallaan. Ei ole yksi ja sama kone, tuntuu samaa monessa nykytraktorissa

Nuhvilla paalatessa jos asetat kierrokset tiettyyn niin ne pysyy kuormituksesta riippumatta suht.koht siinä ja jos kuormitusta tulee enempi niin savu mustenee, ääni muuttuu ja tilanteen mennessä ohi savu hälvenee ja taas hyrrää kevyesti.  Esim. Valtra pudotta kiekat 200-300 kierroksella, lyöt itse pedaalilla kaasua niin nousee kierrokset (hörähtää, ei siis voima lopu), ja kun taas tulee höllempi kohta niin sitten kiertää asetettua kierroslukua 200 rpm kovemmin. Epäilin myös vaijerikäskytystä yhdeksi syyksi vrt. nuhvin rautatangot.