Lainaus käyttäjältä: Terminator - 22.07.11 - klo:08:26

Tietysti on kannatavampaa fosforikiloa kohti jäteveden puhdistaminen.

No mutta? Kun yhteiskunnan rahat ovat niukoilla? Niin eikös ne kannattaisi sijoittaa ympäristön kannalta tuottaviin kohteisiin? Ei tarviis täälläkään sitten sen jälkeen kirjoitella että paljonko on hulahtanut tai ohijuoksutettu ja mihin kun asiat laitettaisiin kuntoon. Pelkällä yhden vuoden ympäristötuella laittaisi jo vähän monta puhdistamoa kuntoon.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 22.07.11 - klo:08:26

Maatalouden ymp.tuki on väärin Suomennettu, oikeasti se on cap  tuki. Sille annettiin ympäristötuen leima kun cap tuessa on ympäristöpainotteinen käytäntö euroopassa, Suomessa ruvettiin vain itse vähgän säveltämään tätä cap tukea. Saksassa ei vieläkään ole pakko tehdä edes viljelysuunitelmaa, ottaa maanäytteitä, ottaa lanta analyysejä, pitää lohko kirjanpitoa.

Ei ole täälläkään pakko. Jos et ole ympäristötuessa niin ei ole mikään pakko. Oma valinta. Ja Saksassa ei ole tätä ympäristötukea ja CAP ei ole mitenkään ympäristöpainotteinen euroopassa.

Ei se olis Suomessakaan jos meidän omat virkamiehet ei olisi asiaa sössineet.

Saksassa saat cap tuen vaikka ei teekkää edellä mainittuja toimenpiteitä. Suomessa ne on ympä/cap tuen ehtona.

Kuntaministeri Hanna Virkkusen mukaan kuuden viime vuoden aikana tehty kunta- ja palvelurakenneuudistus ei ole ollut riittävän tehokas.
- Hallituksen linja on, että palvelu- ja kuntarakenne eivät eriytyisi toisistaan, niin kuin nyt on monessa paikassa tapahtumassa. Suomessa on esimerkkejä kunnista, joissa on lähdetty tavoittelemaan suurta asukasmäärää palveluiden järjestämisen piiriin hyvin epäluontevilla kokoonpanoilla, jotka eivät vastaa ihmisten todellista työssäkäynti - ja talousaluetta, Virkkunen sanoo. Ministerin mukaan kunta on selkein malli palveluiden järjestämiseen.

Kuntaministeri Hanna Virkkusen mukaan kuuden viime vuoden aikana tehty kunta- ja palvelurakenneuudistus ei ole ollut riittävän tehokas.
- Hallituksen linja on, että palvelu- ja kuntarakenne eivät eriytyisi toisistaan, niin kuin nyt on monessa paikassa tapahtumassa. Suomessa on esimerkkejä kunnista, joissa on lähdetty tavoittelemaan suurta asukasmäärää palveluiden järjestämisen piiriin hyvin epäluontevilla kokoonpanoilla, jotka eivät vastaa ihmisten todellista työssäkäynti - ja talousaluetta, Virkkunen sanoo. Ministerin mukaan kunta on selkein malli palveluiden järjestämiseen.

Onkohan se TYÖVÄENMINISTERI täräyttänyt päänsä kun ne kaksi aivosolua on löytänyt toisensa? Mitenkä mistään kuntapuolen uudistuksesta saadaan kustannustehokasta palveluiden kärsimättä, jos lääkärit ajaa paskarinkiä pitkin maakuntia katselemassa röngtenkuvia, ketään ei saa sanoa irti 5 vuoteen, terveyskeskuksissa on lääkäreinä kandeja jotka lähettää potilaan 150 km päähän yliopistolliseen sairaalaan röngteniin.

.

Maatalouden ymp.tuki on väärin Suomennettu, oikeasti se on cap  tuki. Sille annettiin ympäristötuen leima kun cap tuessa on ympäristöpainotteinen käytäntö euroopassa, Suomessa ruvettiin vain itse vähgän säveltämään tätä cap tukea. Saksassa ei vieläkään ole pakko tehdä edes viljelysuunitelmaa, ottaa maanäytteitä, ottaa lanta analyysejä, pitää lohko kirjanpitoa.

Ei ole täälläkään pakko. Jos et ole ympäristötuessa niin ei ole mikään pakko. Oma valinta. Ja Saksassa ei ole tätä ympäristötukea ja CAP ei ole mitenkään ympäristöpainotteinen euroopassa.

[/quote]

  Eihän ymppituki ole pakollista,mutta samat velvoitteet tulevat sitten noitten nitraatti-ja muiden tirektiivien kautta..

Keskustalainen Sirkka–Liisa Anttila kehottaa suomalaisviljelijöitä hakemaan itselleen ja elinkeinolleen turvapaikan Norjasta. Anttilan mukaan eilen hyväksytyn hallitusohjelman budjettileikkaukset tarkoittavat sitä, että suomalaisviljelijän tulot leikkautuvat 15:llä prosentilla.

Keskustalainen Sirkka–Liisa Anttila kehottaa suomalaisviljelijöitä hakemaan itselleen ja elinkeinolleen turvapaikan Norjasta. Anttilan mukaan eilen hyväksytyn hallitusohjelman budjettileikkaukset tarkoittavat sitä, että suomalaisviljelijän tulot leikkautuvat 15:llä prosentilla.

Norjassa ei Utsjoki varressa ole maajusseilla mitään hätää, päinvastoin kuin Suomen puolella ?
Ostavat heinätkin Suomesta ...

Keskustalainen Sirkka–Liisa Anttila kehottaa suomalaisviljelijöitä hakemaan itselleen ja elinkeinolleen turvapaikan Norjasta. Anttilan mukaan eilen hyväksytyn hallitusohjelman budjettileikkaukset tarkoittavat sitä, että suomalaisviljelijän tulot leikkautuvat 15:llä prosentilla.

jos  tuo  sirkkakin  on  aaliksen sukua ja   ajatteli  tuolloin  että  osa  muuttajista
hoidellaan

Ex-liikenneministeri, kansanedustaja Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo, että keskustaväen ei pidä mennä kollektiiviseen koomaan, vaikka puolueen kannatuksen romahdus onkin vakava asia.
+
Vastatuuleen ajautunutta Kainuun mallia koitetaan vielä pelastaa, kun kuntajohtajat jatkavat keskusteluja aiheesta elokuussa. Hallintokokeilusta irtisanoutunut Puolanka aikoo olla niissä mukana.
– Kaikki ovet ovat vielä avoinna, meillä on elo- ja syyskuu aikaa miettiä ratkaisuja, Puolangan kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Peltola (kesk.) sanoo.
– Asioista on neuvoteltu jo kaksi vuotta. Kaikki vaihtoehdot ja ratkaisumallit on käyty läpi ja tähän malliin on päädytty. Ei se siitä enää neuvottelemalla kummene, ellei mitään uusia ratkaisuja ilmaannu, Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Okkonen (kesk.) lataa.

 Tuskimpa, sillä keskon ja s-ryhmän maatalouden myyntivastaavat muistavat lobata että jonkinlaiset rahavirrat kulkevat maatalouden kautta kaupankassalle.
[/quote]

  Johan aikoinaan tää Hannes Gebhard pelkäsi että tarjoamalla tarpeetomia tuotteita osuuskaupat houkuttelisivat maalaisia käyttämään rahansa turhuuteen..

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mika Lintilä (kesk.) ei luota Suomen saamiin takuulupauksiin Kreikan uusimmassa tukipaketissa. Viime viikolla Brysselissä Suomen vaatimus takuiden osalta kirjattiin muotoon, että ”vakuudet voivat tulla kysymykseen, kun ne katsotaan tarkoituksenmukaisiksi”.
–Tuon löysempään muotoon Suomen vaatimusta ei voi kirjata. Vaatimuksella ei ole mitään muuta merkitystä kuin Suomessa sisäpoliittinen merkitys, Lintilä lataa.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mika Lintilä (kesk.) ei luota Suomen saamiin takuulupauksiin Kreikan uusimmassa tukipaketissa. Viime viikolla Brysselissä Suomen vaatimus takuiden osalta kirjattiin muotoon, että ”vakuudet voivat tulla kysymykseen, kun ne katsotaan tarkoituksenmukaisiksi”.
–Tuon löysempään muotoon Suomen vaatimusta ei voi kirjata. Vaatimuksella ei ole mitään muuta merkitystä kuin Suomessa sisäpoliittinen merkitys, Lintilä lataa.

..ja on aivan oikeassa ladatessaan !

eikös ne kreikkalaiset ittekii naureskele noille "takuille"    ?             ottavat ihan tosissaan jyrkin jutut!         mätäkuu on myös siellä!

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mika Lintilä (kesk.) ei luota Suomen saamiin takuulupauksiin Kreikan uusimmassa tukipaketissa. Viime viikolla Brysselissä Suomen vaatimus takuiden osalta kirjattiin muotoon, että ”vakuudet voivat tulla kysymykseen, kun ne katsotaan tarkoituksenmukaisiksi”.
–Tuon löysempään muotoon Suomen vaatimusta ei voi kirjata. Vaatimuksella ei ole mitään muuta merkitystä kuin Suomessa sisäpoliittinen merkitys, Lintilä lataa.

vaalikeskustelussa  mari  kiviniemi  oli  vastikkeettoman rahan  antamisen  puolesta
ja   sitä hän  nimitti  vastuuntunnoksi,,,,,,näin  ne  keput,,,,,järki  tuskin  palaa edes
tippa  kerrallaan

Maaseudulla eläminen voi olla mukavaa – ainakin, jos omistaa auton. Maalta pääsee nimittäin yhä harvemmin linja-autolla kuntakeskukseen tai taajamasta toiseen. Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että bussien vakiovuoroliikenteestä karsitaan suunnilleen kolmannes parissakymmenessä vuodessa. Suomen 35000–40000 vuorosta loppuu ainakin yli 500 vuosittain. Arvio voi olla alakanttiin.
+
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=59488:maaseudun-linja-autoverkoston-karsiminen-kiihtyy&catid=30:kotimaa-paeaeuutinen-&Itemid=31

Maaseudulla eläminen voi olla mukavaa – ainakin, jos omistaa auton. Maalta pääsee nimittäin yhä harvemmin linja-autolla kuntakeskukseen tai taajamasta toiseen. Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että bussien vakiovuoroliikenteestä karsitaan suunnilleen kolmannes parissakymmenessä vuodessa. Suomen 35000–40000 vuorosta loppuu ainakin yli 500 vuosittain. Arvio voi olla alakanttiin.
+
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=59488:maaseudun-linja-autoverkoston-karsiminen-kiihtyy&catid=30:kotimaa-paeaeuutinen-&Itemid=31

ei  ne  tietkään  kohta  ole ajokuntoisia