Raaka-aineiden pörssihinnat laskee päällepainavan laman edellä.
Näin käy viljankin hinnan.
Nyt viimeistään pitää myydä jos jotain meinaa saada.
Ensi keväänä esim. rehuohra alle satasen tonni.

..Ja apukakki keväällä halpaa

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/08/viljasta_tulossa_ennatyssato_-_hintojen_uskotaan_laskevan_2777995.html

No niin ,eiköhän ne Agrin & kumpp. nettisivut jo iltaan mennessä päivity..

Täytyi oikein ruveta laskemaan.

Mepun suurin pytty vetää 524 tonnia vehnää ja maksaa verollisena 23382e (http://www.yrma.net/viljasiilot.htm). Selvyyden vuoksi verottomana noin 19000e.

Satasen voitolla vehnästä saa 52400e ja tästä kun vähentää pelkän pytyn hinnan niin jää 33400e.

Sillä pitäisi sitten rakentaa perustukset jne. jne.

Jos ei tämmöistä hanketta saa kannattavaksi, niin lopetan maanviljelyn tähän

On tästäkin jo tovi vierähtänyt. Paljonkohan oli siilon tilavuus? Laskin hehtopainolla 80kg, että 6550hl pytty. Ja se on siis maksanut 23382e verolla. Valitettavasti en ole kommentoinut minkälaisella pohjaratkaisulla tuo on ollut .

Kokeilin Hankkijan sivulla tuotelaskurilla, mitä saisi tuohon rahaan tänä päivänä, niin lopputulos oli betonipohjainen eli tasalattia siilo 7,5m halkaisija. 5290hl maksaa 23436e.

Kysymys kuuluu, oletteko te nyt ihan varmoja, että nuo siilot on tälläkin hetkellä ylihintaisia. 

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 16.07.11 - klo:15:46

Täytyi oikein ruveta laskemaan.

Mepun suurin pytty vetää 524 tonnia vehnää ja maksaa verollisena 23382e (http://www.yrma.net/viljasiilot.htm). Selvyyden vuoksi verottomana noin 19000e.

Satasen voitolla vehnästä saa 52400e ja tästä kun vähentää pelkän pytyn hinnan niin jää 33400e.

Sillä pitäisi sitten rakentaa perustukset jne. jne.

Jos ei tämmöistä hanketta saa kannattavaksi, niin lopetan maanviljelyn tähän

On tästäkin jo tovi vierähtänyt. Paljonkohan oli siilon tilavuus? Laskin hehtopainolla 80kg, että 6550hl pytty. Ja se on siis maksanut 23382e verolla. Valitettavasti en ole kommentoinut minkälaisella pohjaratkaisulla tuo on ollut .

Kokeilin Hankkijan sivulla tuotelaskurilla, mitä saisi tuohon rahaan tänä päivänä, niin lopputulos oli betonipohjainen eli tasalattia siilo 7,5m halkaisija. 5290hl maksaa 23436e.

Kysymys kuuluu, oletteko te nyt ihan varmoja, että nuo siilot on tälläkin hetkellä ylihintaisia.

No en nyt tiedä mut sellainen muistikuva on mitä pyttyjä aina joskus kysellyt ja hintoja seurannut niin tasaisen varmasti hinta on kokoajan noussut  niinkuin nyt kaikessa muussakin kulupuolella..

Kysymys kuuluu, oletteko te nyt ihan varmoja, että nuo siilot on tälläkin hetkellä ylihintaisia.

Jos haluatte tietää ovatko siilot ylihintaisia, vertailette vastaavien teräsrakenteiden kilohintoja globaalisti, aivan kuten viljanostajat vertailevat vastaavien viljaerien tonnihintoja globaalisti.

Hinnannousut ovat äkillisiä, korkeat hinnat kestävät vain muutamia kuukausia,  matalan hinnan kaudet vastaavasti ovat pitkiä ja hivuttavia, maailmanmarkkinahinnat esimerkiksi laskivat tasaisesti vuodesta 2012 vuoteen 2021. Täällä Suomessa sentään 2018 oli hetkellinen hintalaukka, sekään kestänyt kuin jotain 3 kk. Voidaanko olettaa, että teollisuudella on mahdollisuus ostaa suomalaisen viljasektorin kolmen vuoden varastot juuri siihen hetkeen, kun siilospekulantilla menee hermo odotteluun ?

Niin jos viljelijän siiloissa on 1000-2000 tonnia vuosikausia kypsytettyä viljaa, myypä siitä sitten muutaman viikon aikana viljat pois, kun kaikki muutkin fiksut siilonomistajat hyökkäävät  samana aamuna puhelimeen ?

-SS-

Hinnannousut ovat äkillisiä, korkeat hinnat kestävät vain muutamia kuukausia,  matalan hinnan kaudet vastaavasti ovat pitkiä ja hivuttavia, maailmanmarkkinahinnat esimerkiksi laskivat tasaisesti vuodesta 2012 vuoteen 2021. Täällä Suomessa sentään 2018 oli hetkellinen hintalaukka, sekään kestänyt kuin jotain 3 kk. Voidaanko olettaa, että teollisuudella on mahdollisuus ostaa suomalaisen viljasektorin kolmen vuoden varastot juuri siihen hetkeen, kun siilospekulantilla menee hermo odotteluun ?

Niin jos viljelijän siiloissa on 1000-2000 tonnia vuosikausia kypsytettyä viljaa, myypä siitä sitten muutaman viikon aikana viljat pois, kun kaikki muutkin fiksut siilonomistajat hyökkäävät  samana aamuna puhelimeen ?

-SS-

Näinhän siinä valitettavasti käy, että vain eturiviläiset saavat viljansa liikkeelle. Toki merkittävä prosentti myyjiä on myös niitä, että hinta ei ole koskaan hyvä ja jatketaan odotusta, kunnes uuden sadon jyvät eivät kertakaikkiaan enää mahdu minnekkään ja sitten myydään sillä hinnalla, mitä saadaan.

Voidaanko olettaa, että teollisuudella on mahdollisuus ostaa suomalaisen viljasektorin kolmen vuoden varastot juuri siihen hetkeen, kun siilospekulantilla menee hermo odotteluun ?

Kyllähän tuo suuremmassa määrin muuttuu mahdottomaksi, sitäpaitsi viljafutuureilla voi spekuloida muutenkin, ei siihen maataloutta tarvita jos katsoo että itsellään on moiseen lahjoja.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.03.24 - klo:13:10

Voidaanko olettaa, että teollisuudella on mahdollisuus ostaa suomalaisen viljasektorin kolmen vuoden varastot juuri siihen hetkeen, kun siilospekulantilla menee hermo odotteluun ?

Kyllähän tuo suuremmassa määrin muuttuu mahdottomaksi, sitäpaitsi viljafutuureilla voi spekuloida muutenkin, ei siihen maataloutta tarvita jos katsoo että itsellään on moiseen lahjoja.

Viisitoista vuotta sitten noita viljafutuureita kaupattiin varmaan kaikissa pankeissa. Taitaa enää joku Saxo pankki ja Handelsbankki mahdollistaa futuurikaupan. 50 ha vehnäpellon kiinnittäminen vaikka vuotta aikaisemmin ei liene järkevää 5 tonnin hehtaarisadolla, joten voisi ajatella kiinnitystä puolelle tuosta, eli 125 tonnia. Sitten jos tulee vähänkin normaali vuosi, kaikki saavat viiden tonnin sadon ja hinta syöksyy. Eli se toinen 125 tonnia jää käsiin, on tuhottava jotenkin, rahaa siitä ei saa, mutta hävityskulut ovat olemassa. Usein se on jo puitu kuivattukin, pari-kolmekymppiä rahaa kiinni siinäkin puolikkaassa.

Futuurin myymällä , vaikka 2 x 50 tonnia , niin ajan kulessa käteishinnan laskiessa siitä kai tulee tuloa kun sen ostaa takaisin. Sitten jos käteishinta nousee, tappiota tulee roimasti, mutta viljasta ehkä voisi saada paremman hinnan, jos saa sen menemään. Se riski on olemassa, ettei myytävää ole futuuritappion korvaamiseksi. Voi olla, että sen kiinnitetynkin viljan tulot hukkuvat.

-SS-

Ainakin Saxolla onnistuu vielä. Kuten kerroin ProAgrian podcastissa se tapa ei kuitenkaan suoraan suojaa hintamuutoksia vastaan. Voit myydä  futuuria vaikka nyt 200€/tn ja joutua ostamaan sen syksyllä takaisin hintaan 230€/tn, jolloin kirjaat kolmenkympin tappiot. Samalla nasahtaa se 4 Mrd kg kotimaahan, kaikki paikat pursuaa viljaa eikä kotimaa seuraakaan sitä samaa kolmeakymppiä ylös. Toki sama voi heikon sadon kautta tapahtua toisinpäin, eli basis paranee, mutta juuri siksi tämä on suojaustapana hieman epävarma.

Tuo vaara, että erityisesti nousevassa maailmanmarkkinassa paikallisen vehnäkaupan hintataso silti syöksyy kotimaan sadon onnistuessa, kuvaa paikallisten viljanviejien kykyä manipuloida paikallisia viljamarkkinoita.

Viljelijän ottama hintavakuutus futuurien muodossa muualla maailmassa onnistuu laimentamaan vaihtelutappioita, jos ja kun niitä maissa  on toisistaan riippumattomia viljan viejiä olemassa.

Oman viljaa käyttävän tuotantolaitoksen kanssa omien viljojen hintasuojaus vastakkain tekemällä toiminee paremmin.

-SS-

Leipävehnän sai perjantaina vielä kiinni noin 210 €
Rehuvehnä 190
Rehukaura 210
Ohra 170

Berner on pitää osin alhaisempia hintoja; esim. ohralla 140 €/t, eikä lupaa edes syksyksi ostaa. Lantmännen ostaa edelleen vientikauraa tulevasta sadosta, mutta varmaan melko myöhäiseen toimitusajankohtaan talvella. Rehujen viljelysopimuksista on paikallisessa konttorissa hankalaa edes päästä keskustelun alkuun. Pitää kokeilla tuota Karjaan konttuuria huomenissa, on ehkä hiukan isompi yksikkö se.

Hankkijalla on hintanoteeraukset näkyvissä, Lantmännen ei anna netissä oikein mitään tietoja enää, VYR sivuilla on  muutama hintatieto. Ehkä Lantmännenillä pitää olla siellä LM² digitaalisessa palvelussa sisällä. Pitänee mennä kinumaan tunnusta. Bernerillä sai jonkinlaisen asiakastunnuksen vaan netissä pyytämällä, ja hinnat näkee ilmankin tunnusta. Hankkijalla on Hankkija-appi ja toimistossa viljanmyyjä, joka ei ole koomassa. Viljatavastialla on heidän extranet.

Rahti näyttäisi olevan yhä merkittävämpi osa viljan kustannusta, joten yksistään etäisyyden rajoittaminen 100 km:iin rajaa monta vaihtoehtoa pois. Berner näkyy vievän kauraa lähinnä Vaasasta, se onkin ihanteellinen vientisatama esimerkiksi Lohjaa ajatellen.

-SS-

Leipävehnän sai perjantaina vielä kiinni noin 210 €
Rehuvehnä 190
Rehukaura 210
Ohra 170

Berner on pitää osin alhaisempia hintoja; esim. ohralla 140 €/t, eikä lupaa edes syksyksi ostaa. Lantmännen ostaa edelleen vientikauraa tulevasta sadosta, mutta varmaan melko myöhäiseen toimitusajankohtaan talvella. Rehujen viljelysopimuksista on paikallisessa konttorissa hankalaa edes päästä keskustelun alkuun. Pitää kokeilla tuota Karjaan konttuuria huomenissa, on ehkä hiukan isompi yksikkö se.

Hankkijalla on hintanoteeraukset näkyvissä, Lantmännen ei anna netissä oikein mitään tietoja enää, VYR sivuilla on  muutama hintatieto. Ehkä Lantmännenillä pitää olla siellä LM² digitaalisessa palvelussa sisällä. Pitänee mennä kinumaan tunnusta. Bernerillä sai jonkinlaisen asiakastunnuksen vaan netissä pyytämällä, ja hinnat näkee ilmankin tunnusta. Hankkijalla on Hankkija-appi ja toimistossa viljanmyyjä, joka ei ole koomassa. Viljatavastialla on heidän extranet.

Rahti näyttäisi olevan yhä merkittävämpi osa viljan kustannusta, joten yksistään etäisyyden rajoittaminen 100 km:iin rajaa monta vaihtoehtoa pois. Berner näkyy vievän kauraa lähinnä Vaasasta, se onkin ihanteellinen vientisatama esimerkiksi Lohjaa ajatellen.

-SS-

Onko Hämeenlinnan Lantmannen liian kaukana? Minulle on sanottu, että niiden viljakauppa toimii todella vilkkaasti verrattuna esim. tähän meidän seudun Lantikkaan. Näissäkin näyttää olevan kauppiaskohtaisia eroja. Eli täytyy tarkastella, mitkä kaupat kuuluvat samaan puulaakiin. Itellä ei ole Lantmannen viljakaupasta omia kokemuksia, eikä koskaan tule.

Itellä ei ole Lantmannen viljakaupasta omia kokemuksia, eikä koskaan tule.

Onko tämä henkilökohtainen vai koko L-organisaatiota koskeva periaatteellinen juttu ? Lantmännen on kuitenkin lähinnä vanhan ajan kauppiasyrittäjä- systeemiä.

Mutta onhan se hämmentävää, kun myymälä on joko yrittäjän oma osakeyhtiö, tai sitten on myymälöitä, kuten Turussa ja Loimaalla, että yrittäjäksi mainitaan Lantmännen Agro Oy.

Turku ainakin kilpailee suoraan näiden eteläsuomalaisten pienten Lantmännen kauppiasmyymälöiden kanssa. Jossakin vaiheessa K-kauppiasvaihettakin oli K-maatalousyhtiöt Oy mukana, mm. laskuttajana, ja yksittäiset omamyyjät olivat niiden palkollisina eivätkä kauppiaan palveluksessa. Tai jotain, en silloin perehtynyt tarkemmin.

Mutta esimerkiksi JS-Perttulan ja Ismo Lindellin siirtyminen suoraan Lantmännenin omistukseen antaa ymmärtää DLA:n systeemin olevan houkutteleva myös Lantmännenille.

Että myymälässä kulmahuoneessa istuu  palkollinen konttoripäällikkö, ei itsenäinen kauppias.

-SS-