Tuli syksyllä kokeiltua mahdotonta. Eli kylvin viime syksynä suursäkillisen Sequenz-ruisvehnää. Nurmen perään, suoraan kynnökseen, kun ei sateiden vuoksi voinut enää äestää. Talvehti kehnohkosti, mutta jätin puolet kuitenkin kasvuun.

Vieressä on Niklas-kauraa, kylvö 29.5. Niklas olisi kohta jo puintikunnossa (tuoresäilöntään), mutta ruisvehnä yhä aika taikinaa. Onko ruisvehnän kasvuaika todella näin pitkä, syyskylvöstä huolimatta? Täällä myöhäisen kevään (Perämeren pohjukka) alueella syyskylvö olisi työnkäytöllisesti huippujuttu, mutta kun normi kesänä kaurakin on jo riskirajoilla,  myöhäisyys tappaa tämän, vaikka talvesta saisikin yli?

Parin vuoden kokemuksella sequenz ja su toppuksesta sanoisin että kasvuaika on syysviljajen pisin ja puidessa kasvuston pitää olla ylikypsää   tähkien alimmat jyvät eivät meinaa irrota hankainlevyilläkään. Pitäisi varmaan olla monikela tai rumpupuimuri

Nykyisiä ruisvehniä en ole vielä testannut, mutta muutamana vuonna kokeilin ruisvehnää jo 90-luvun loppuvuosina. Ruisvehnä oli jo tuolloinkin jossain määrin kuuma puheenaihe. Joinain vuosina niille oli jo ostajakin, muistan myyneeni ruisvehnää Suomen Rehun rehutehtaalle. Silloiset lajikkeet (esim. Moreno) olivat todella myöhäisiä ja ne sai jättää viljakasveista viimeisenä puitavaksi, eikä oikein tahtonut olla kunnolla tuleentunutta tuolloinkaan.

Näköjään tämän(kin) saa unohtaa täällä Pohjolassa. Talvehtiminen herätti vähän toivoa, mutta jos menee vielä kauraakin myöhäisemmäksi, niin eiköhän sitä niille hehtaareille saa kevätkylvöihin järjestettyä aikaa. Vai onko joku syysvehnälajike, jota uskaltaisi kokeilla - ja onko niiden puintiaika yleensä millainen suhteessa aikaisiin ohriin/kauroihin?

Orinoko ruisvehnää pari vuotta kasvatellu. Tuntuu olevan hieman syysvehniä myöhäisempi. Aikaisemmat kevätvehnälajikkeet taas sitten puidaan yleensä ennen  nyky syysvehniä. 1970-luvulla viljeltiin Vakka-syysvehnää. Se oli aikainen lajike. Vuostuhannen vaihteessa viljeltiin saksalaista Ramiro-syysvehnää myös se oli aikainen. Molemmat olivat alttiita tähkäidännälle.

Kun viljelee syysruista ja syysvehnää samoilla peltolohkoilla, ruisvehnäksi sato muuttuu aivan itsestään.

-SS-

Molemmat olivat alttiita tähkäidännälle.

Hyvin tuntuu itävän tähkään nämä nykyiset ruisvehnät. Pystykasvusto aukealla paikalla alkoi jo heinä-elokuun vaihteessa pukata itua ensimmäisistä tähkistä, vaikka sateet ovat olleet vain kuurottaisia. Toki aika monena päivänä on vettä tullut ainakin vähän, eikä sää muutenkaan ole mitään kovin kuivattavaa ollut. Näin kova tähkäidännän herkkyys on kyllä aika iso miinus ruisvehnälle, varsinkin kun näitä kosteita puintikauden alkuja on nyt ollut useina vuosina.