Saveshiukkaset liukenevat veteen sadepisaroiden iskuvoimasta tai jopa lämpöliikkeen vaikutuksesta. Stokesin laki määrittelee raekoon vaikutuksen hiukkasen laskeutumisnopeueen nesteessä olevan toisessa potenssissa. Käytännössä tämä tarkoittaa että hietahippusen laskeutuessa metrin syvyisen ojan pohjaan tunnissa-parissa, saveshiukkaselta samaan kuluu jopa kaksi vuotta.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=11478&lan=fiSaven pienissä hiukkasissa on pinta-alaa valtavasti enemmän kuin vaikkapa hiedassa. TÄmä mahdollistaa ravinneionien (mm. fosfori) kiinnittymisen hiukkasten pinnalle. Lisäksi liuskeisissa saveshiukkasissa on rakennusaineena enemmän kasvinrvainteita kuin karkeammissa maissa. Savimaat pidättävät hyvin ravinteita, kunhan savimaa saadaan pidätettyä pellolla.
Savimaa on alttiimpi tiivistymiselle kuin karkeammat maat ja tämä lisää huuhtoumariskiä. Make on täsmälleen oikeassa siinä, että monivuotisia nurmia pitäisi olla enemmän savimaiden viljelykierrossa. Hän onkin tehnyt parhaansa asian hyväksi. Nurmi pidättää saven paremmin pellolla ja parantaa maan rakennetta.
Pohjoisen raivioiden ongelma on se, että ne siirtävät nurmiviljelyyn perustuvan nautatuotannon painopistettä pois savialueelta. Turvemaita raivatessa suuri ympäristöhaitta on hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen ilmakehään.
He, joiden mielestä maataloudella ei ole mitään osuutta vesistöjen kunnon huonontumiseen, ovat tervetulleita uimaan loppukesästä Köyliönjärveen. Voitte sitten varmaan selittää miksi kroolaamme papusopassa? EI Venäjää, ei Helsinkiä, ei sellutehdasta, vaan erikoisviljelyn keskittymä hietamaalla ympäri järven. Kyllä minun mielestäni meidän pitää omalta osaltamme pitää vedet puhtaina eikä laskeutua Venäläisten tasolle.
http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/image/pdf-tiedostot/kjn_tila_kuormitus_kunnostus_nettiin.pdfLuomujussin olemisiin en sano puolta sanaa.
