Ts. passiivinen tukipolitiikka, jossa parhaat tuet maksetaan paskaheinän viljelyksestä ovat pakottaneet pellonraivaukseen.
Jos maataloustuki olisi aktiivista, alenisi tuotantopanosten hinta,
Tukipolitiikka on passiivista ja todennäköisesti passiivisena pysyy, koska muutos vaatii eu-tason muutoksen sääntöihin. Paskaheinän viljelyn tuki ei ole niin suuri, että niiden vuoksi kukaan järkevä peltoa raivaisi.
Miten ihmeessä tukipolitiikan muutos alentaisi tuotantopanosten hintaa 
Eniten rahaa vievät tuotantopanokset itsellä ovat polttoaineet ja lannoitteet. Niiden hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla. Koneiden hintaan vaikuttaa paljon raudan hinta.
Hesarin juttun silmäilin pikaisesti läpi. Ensi tuntuma oli, että keräileekö Laankoski julkisuuspisteitä itselleen ja laitokselleen (saattavat vaikuttaa tutkijan ja laitoksen rahoitukseen) vai ajaako hän omaa huutokauppa-ajatustaan eteenpäin tällä tavoin. Väite, että tarkennetun lannoituksen antamat mahdollisuudet lisätä lannoitusta automaattisesti lisäisi huuhtoutumista, on täyttä asiantuntemattomuutta ja luomulannoitetta. Jotta niitä voisi käyttää, on satoakin saatu ja tullaan todennäkoisesti saamaan.
Hesarin juttu on epäilemättä totta ja on tiedetty jo pitkään ammattipiireissä. Ympäristötuki on selvää tulotukea, jota saavat kaikki halukkaat.
Tuotantopanoksilla tarkoitin lähinnä peltomaan hintaa. Se laskisi heti, kun tuet paskaheinän viljelystä poistettaisiin.
Ei kukaan raivaa peltoa viljelläkseen paskaheinää, raiviot ovat tulleet todelliseen tarpeeseen ja niiden viljely on tapahtunut vuosikausia ilman tukia, täysin markkinaehtoisesti.
Ilman tukea viljelykin on tuottoisampaa kuin maksaa vuokraa saman, minkö tukinaan saisi.
On kornia, että samalla viljelyaukealla toinen viljelee peltojaan erinomaisesti ilman tukia ja toinen saa kaikki tuet luomulisineen tuottamatta juuri mitään.
Enpä ihmettelisi, jos joku tutkija todistaisi, että luomupelto saastuttaa Itämerta enemmän tuotettua kiloa kohti, kuin tehoviljelty pelto.
