Televisiossa pyörii maaseutuaiheinen sarja Lehmän vuosi. Se kertoo muun ohella erään viljelijän vaikeuksista tämän päivän Suomessa. Velkaisen tilan isäntä taistelee olemassaolostaan EU tarkastajan ja pankinjohtajan kanssa.
Täytyy ihmetellä sitä, että tälläkin palstalla on kirjoittajia, jotka eivät rohkene katsoa totuutta silmiin. Julkilausumia laaditaan ja puristetaan kättä taskussa. Usein on kuitenkin niin, että yhteistyötä ei löydy. Maatalouden edunvalvonta katkeaa siihen kun vastapuoli lukee Agrosta, kuinka paljon asiat ovat nyt paremmin kuin 1980 - luvulla. Tämä on ainoa ammattikunta, jossa käydään typerää kissanhännänvetoa ja takerrutaan toisen kirjoittajan niskavilloihin.
Ei riitelevä ja heikosti järjestäytynyt porukka saa mitään aikaan. Oletteko koskaan kuullut esim. SAK:n johtomiesten kehuvan, että nyt on paljon paremmat edut kuin 1980- luvulla. Yleensä palkansaajat pyytävät lisää palkkaa ja toteavat, että ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä.
Jos muutamat täällä kirjoittavat ovat niin rakastuneet tähän EU aikaan, etteivät halua mitään parempaa, niin ei kai sille mitään voi. Erityisesti Brysselin EU herrat panevat kiitollisuudella merkille sen, että Suomen viljelijät ovat tyytyväisiä Brysselin komentoon.
Moni asia on EU:ssa mennyt pipariksi sen takia, että Unionin edustajille on esitetty vain Suomen maaseudun kesäiset kasvot ja vihreä luonto. Miljoonanavetta on kiinnostanut Brysselin vieraita. Maan suurimmat tilat ovat saaneet isännöidä näitä lähettiläitä.
Kyllä muissa EU maissa ollaan paljon köyhempiä. Ranskalaiset viljelijät eivät sano koskaan, että EU on tuonut heille mannaa ja makeaa. Siellä on vallan toisenlainen meininki kuin täällä Agrossa tuntuu olevan.
