Eli loso loso..

Omaan kiinnostukseen ei ole vielä iskostunut tuo huuhtelulannanpoisto ja eikä järjestelmään ole tullut niin perehdyttyä. Mutta kertokaa te jotka olette asiaan paneutuneita niin mitkä ovat järjestelmän hyödyt ja haitat? Perustamis- ja käyttökustannukset vs. normaali lannanpoisto?

Äkkiseltään voisi ajatella että käytävät saadaan väliajat pidettyä normaalia raappamenetelmää "kuivempina". Toisaalta taas väistämään ymmärtämättömien lehmien jalat ovat märkinä.
Entä huuhtelulannanpoisto tautien leviämisen suhteen? Käsitelläänkö vesi jotenkin väliaikoina? Toisekseen entä jos lehmät osastoidaan niin huuhtelun vesi sekoittuu kuitenkin ja vesiä käytetään ristiinrastiin osastoissa niin eikö taudit leviä täten tehokkaasti?

Biokaasusysteemin saa mitä ilmeisemmin unohtaa huuhtelulannanpoiston käyttöön otossa, sillä reaktoriin menevä seos on normaalia lietettä laimeampaa. 

Muuten minua on turha syyttää asenteista tai ennakkoluuloista sillä en omista mitään tietopohjaa tai käytännön kokemusta jonka mukaan voisin edes muodostaa mitään käsitystä niin puolesta kuin vastaan kyseistä lannanpoistomenetelmää kohtaan. 

http://www.thedairycenter.org/Discuss/read_thread2.asp?msg=6335&display=master'

Tuolla kyselin samaa viime talvena.

Reaktori toimii aivan hyvin huuhtelun kanssa, antaapa joitain etujakin. Menetelmän suurin haitta lienee suurempi investointikustannnus, lähinnä suurentunee lantavaraston myötä. Tähänkin on tulossa ratkaisuja eri lietteenkäsittelymenetelmien myötä. Etuihin kuuluu ehdottomasti olematon ylläpitotyön tarve ja sitä myöden edullinen käyttökustannus. Tautien leviämiseen on vaikea ottaa kantaa ilman kokemusta, lähinnä mieleen tulee mahdolliset hankaluudet salmonellan kanssa....

USA:ssa on salmonellaa kuusinkerroin huuhtelutiloilla vrt kaikki. No jos oletetaan että Suomessa ei ole salmonellaa. Onko noita Suomen kylmyisillä alueilla? Meinaan verhoseinävilpolassa voi tulla pliukasta ja kaikki säiliöt+putkitukset pitää olla eristettyjä.

Tautien leviämiseen on vaikea ottaa kantaa ilman kokemusta, lähinnä mieleen tulee mahdolliset hankaluudet salmonellan kanssa....

Mua on mietityttänyt esim sorkkavälin ajotulehduksen kanssa pärjääminen tuossa systeemissä.. Miten usein muuten huuhtelu yleensä suoritetaan?

http://www.thedairycenter.org/Discuss/read_thread2.asp?msg=6335&display=master'

Tuolla kyselin samaa viime talvena.


Reaktori toimii aivan hyvin huuhtelun kanssa, antaapa joitain etujakin.

Eli mitä etuja? Monissa biokaasureaktoreissa reaktion sammumisen syynä on ollut laimea seos. Tällöin on vain ohjattu maitohuoneen +lypsylaitteiston vetet pois reaktiosta. Lypsyasematiloja siis.

Menetelmän suurin haitta lienee suurempi investointikustannnus, lähinnä suurentunee lantavaraston myötä. Tähänkin on tulossa ratkaisuja eri lietteenkäsittelymenetelmien myötä. Etuihin kuuluu ehdottomasti olematon ylläpitotyön tarve ja sitä myöden edullinen käyttökustannus. Tautien leviämiseen on vaikea ottaa kantaa ilman kokemusta, lähinnä mieleen tulee mahdolliset hankaluudet salmonellan kanssa....

Jättää rakennukseen oviaukot päihin että saa tyhjättyä koneellisesti jos ei homma pelitäkkään..  Tautien leviäminen tuossa on kaikista suurin ongelma ilmeisesti.

Miten lie sorkkaterveys! Monestikko huuhtelu tehdään/vrk? Avokourussa ilmeisesti tunnin välein ja silti   todennäköisesti vaatii  useasti sorkkapenkkiä eli sorkkasairauksien hoitoa.

Eli mitä etuja? Monissa biokaasureaktoreissa reaktion sammumisen syynä on ollut laimea seos. Tällöin on vain ohjattu maitohuoneen +lypsylaitteiston vetet pois reaktiosta. Lypsyasematiloja siis.

Luitko sitä koko keskustelua? Laiha seos voi pysäyttää bakteerikannan toiminnan, mutta maitohuonevedet, sorkkahuuhtelu aineet yms. tappaa koko kannan. Joka tapauksessa huuhtelu ei sinällään estä biokaasutusta.

Jättää rakennukseen oviaukot päihin että saa tyhjättyä koneellisesti jos ei homma pelitäkkään..  Tautien leviäminen tuossa on kaikista suurin ongelma ilmeisesti.

Taudit leviää isossa navetassa muutenkin. Sama kokoomatila, samat käytävät.... pelittämisestä mulla ei ole epäselvyyttä, mutta noi tautijutut mietityttää vielä.

Niin, ja yleensä toi huuhtelu tehdään kolmesti päivässä silloin, kun lehmät ovat lypsyllä. Aivan samoin kuin koneella rapaaminenkin. 

Luitko sitä koko keskustelua? Laiha seos voi pysäyttää bakteerikannan toiminnan, mutta maitohuonevedet, sorkkahuuhtelu aineet yms. tappaa koko kannan. Joka tapauksessa huuhtelu ei sinällään estä biokaasutusta.

Noista sun linkin keskusteluista luin pääpiirteittäin asiat. Biokaasuun niissä en kiinnittänyt huomiota. Reaktiosta ja sen käynnissä pysymisestä ja ruokkimisesta on tullut juteltua sekä laitteistojen kehittäjien kanssa että käyttäjien kanssa. Eräässä laitteistossa toki maitohuonevetetkin saadaan vedettyä reaktorin läpi kun vähän laitetaan troppia sekaan.

Taudit leviää isossa navetassa muutenkin. Sama kokoomatila, samat käytävät.... pelittämisestä mulla ei ole epäselvyyttä, mutta noi tautijutut mietityttää vielä.

Niin, ja yleensä toi huuhtelu tehdään kolmesti päivässä silloin, kun lehmät ovat lypsyllä. Aivan samoin kuin koneella rapaaminenkin. 

Entä veden kulutus? Puhtaan veden sotkeminen käytävien huuhteluun ei ole ainakaan mielestäni järkevää millään tasolla. Separoinnin ja veten ns. puhdistamisen jälkeen on kohtuu järkevää käyttää tuo vesi huuhteluun. Ja oikeassa olet siinä suhteen että nestettä on turha kuljetella maanteillä sinne sun tänne. Kokonaisuudessaan kuitenkin mietityttää tuon laitteiston kokonaiskustannukset, sekä laitteistot alussa että käyttökustannukset miten vesi missäkin tapauksessa hankitaan huuhtelua varten. Energia prosessiin taitaa loppujen lopuksi mennä yhtä paljon kuin normaalilla raappamenetelmällä. Säästö syntyy siinä vaiheessa kun pelloille tarvitsee viedä pelkän kuiva-aineen. Eikä käytävillä ole liikkuvia osia. Kunhan ei vasikat mene pesuveten mukana. 



Sattuisiko muuten kenelläkään olla tietoa miten paljon separoinnin jälkeen jää nesteeseen ravinteita? Ja miten paljon jää Auran menetelmän jälkeen ravinteita?

Aika harvalta tuntuu, jos kolmasti päivässä huuhdellaan. Mulla käytetään raappoja kuudesti päivässä ja silti siellä on turhan paljon tavaraa.

Separoinnilla saadaan noin puolet kiinteästä kuiva-aineesta talteen eli 25% kokonaiskuiva-aineesta. Suspensoituneesta kiintoaineesta, jota on noin puolet kaikesta kuiva-aineesta, ei ilman kemikaali- tai polymeerilisäystä saada juuri mitään eli typestä ja kaliumista kuiva-aineeseen jää vain reilu 20%, loput on nesteessä. Fosforista kuivakasaan menee 40-50%, kemikaaleilla jopa 90%.

Vedenkulutuksesta kertoo jotain se, että varastotilaa tarvitaan perinteisessä huuhtelussa kaksinkertainen määrä. Eli vettä menee. Yleensä vesi kerätään sadevedestä rakennusten katoilta tai lantavaraston pinnalta. Valtava nestemäärä ei kuitenkaan haittaa, jos varasto sijaitsee peltojen vieressä ja on pumpattavissa letkua pitkin suoraan levittimeen.

Veden erottamiseen alkaa löytyä energiatehokkaitakin ratkaisuja. Sinällään nämä eivät vaadi huuhtelua, vaan toimivat varmasti kaikkien lannanpoistomenetelmien kanssa, kunhan reunaehdot mm. kuiva-aineen osalta täyttyy. Auran systeemistä mulla ei ole tietoa.

Make: kolme kertaa on aika harvoin. Mutta bobcatilla raapiessa homma toimii aivan samoin, vain lypsyn yhteydessä. Raappojen on pakkokin kulkea useammin, lantamäärä nousee muuten liian suureksi.

Separoinnilla saadaan noin puolet kiinteästä kuiva-aineesta talteen eli 25% kokonaiskuiva-aineesta. Suspensoituneesta kiintoaineesta, jota on noin puolet kaikesta kuiva-aineesta, ei ilman kemikaali- tai polymeerilisäystä saada juuri mitään eli typestä ja kaliumista kuiva-aineeseen jää vain reilu 20%, loput on nesteessä. Fosforista kuivakasaan menee 40-50%, kemikaaleilla jopa 90%.

Niin ilman kemikaaleja jää tuo 20% kuiva-aineeseen? Entä kemikaalien kanssa? Voidaanko kemikaalien annostus hoitaa automatiikalla separoinnin yhteydessä vai pitääkö separaattorin vieres olla kaffilusikan kans? 

Vedenkulutuksesta kertoo jotain se, että varastotilaa tarvitaan perinteisessä huuhtelussa kaksinkertainen määrä. Eli vettä menee. Yleensä vesi kerätään sadevedestä rakennusten katoilta tai lantavaraston pinnalta. Valtava nestemäärä ei kuitenkaan haittaa, jos varasto sijaitsee peltojen vieressä ja on pumpattavissa letkua pitkin suoraan levittimeen.

Veden erottamiseen alkaa löytyä energiatehokkaitakin ratkaisuja. Sinällään nämä eivät vaadi huuhtelua, vaan toimivat varmasti kaikkien lannanpoistomenetelmien kanssa, kunhan reunaehdot mm. kuiva-aineen osalta täyttyy. Auran systeemistä mulla ei ole tietoa.

Auran menetelmällä fosfori saadaan nesteestä pois lähes kokonaan. Mutta mitä mä oon siitä systeemistä ymmärtänyt niin typpeen ei kosketa ollenkaan?  Monesti tuossa ympäristöhypetyksessä tulee miettineeksi miksi pelkkä fosfori on heillä murheena? Typpeä kumminkin liikkuu paljon enemmän ja yleensä myös ruokkii leviä tehokkaasti.

Mutta kuten miljonäärisosialisti-Lasse kertoi, Etelä-Suomen maatalous on suurin yksittäinen Itämeren saastuttaja. Voi perkele.. Ja kaupunkilaiset uskoo mitä vaan kunhan asioista puhutaan tarpeeksi kovaan ääneen. 

Pietarin jätevedet ilmeisesti sitten jo puhdistetaan kaikki?? 
 Ai ei vai..

Olikohan tuo kevvvällä kun oli Jokioisilla biokaasutilaisuus. Tutustuimme myös Erkki Auran kokeisiin. Kyllä siellä oli oma tötterönsä typellekin. Eri asia sitten on koska niitä voi ostaa ossuuskaupasta toimivana pakettina. Veikkaan ettei tällä vuosikymmenellä. Yksi iso lihasikala laittoi Ansager vai mikälie polymeeriseparointi-systeemit tauolle, rakensi lisää lietesäiliötä ja vuokrasi peltoa 700 €/ha. Pääsee vähemmällä.

Auran systeemi ei käsittääkseni kykene vielä suuriin volyymeihin.

Nyt pitää erottaa toisistaan mekaaninen separointi seuloilla, valsseilla tms ja esim Genivan elektroflotaatio. Jälkimmäisestä jää vain kuiva-aine, neste on teknisesti laskettavissa vesistöihin (tai käytettävissä huuhteluun) ts. ei juuri ravinteita. Tässä separaattoria tarvitaan mahdollisesti samaan tarkoitukseen kuin biokaasulaitoksissakin eli kuiva-aine%:n vakioimiseen ennen varsinaista prosessia.

Mekaanisessa separoinnissa pätee em. säännöt, eli noin neljännes kuiva-aineesta saadaan erilleen. Mitä tulee polymeeri ym lisäyksiin, saadaan kuiva-aineeseen noin 50% typestä ja kaliumista, 90% fosforista, kun oikeat lisäaineet ovat löytyneet. Lisäaineistus kuitenkin maksaa, vaikka onkin automatisoitavissa.

Ymmärrän kyllä, että Ansager tms. systeemit jää pois käytöstä. Euroopasta on vaikea löytää tietotaitoa lannan käsittelyyn, kun kaikki ratkaisut ovat tekniikkalähtöisiä, eikä käytön yksinkertaistamista ajatella ollenkaan. Puhumattakaan kokonaisuudesta. Ensimmäisenä separaattoriksi tarjotaan ruuvia, eikä puhuta mitään siitä, että ko. systeemi on erittäin tarkka kuiva-aine%:n suhteen. Pieni muutos siinä ja lillinki tulee läpi sellaisenaan......

Auran systeemi ei käsittääkseni kykene vielä suuriin volyymeihin.

Nyt pitää erottaa toisistaan mekaaninen separointi seuloilla, valsseilla tms ja esim Genivan elektroflotaatio. Jälkimmäisestä jää vain kuiva-aine, neste on teknisesti laskettavissa vesistöihin (tai käytettävissä huuhteluun) ts. ei juuri ravinteita. Tässä separaattoria tarvitaan mahdollisesti samaan tarkoitukseen kuin biokaasulaitoksissakin eli kuiva-aine%:n vakioimiseen ennen varsinaista prosessia.

Niin kyllähän separaattoreita tarjolla on. Ostajan täytyy vain osata tietää tarpeensa ja käyttötarkoituksensa. Separaattoreita tulee markkinoille vielä tulevaisuudessakin roppakaupalla, varsinkin siinä vaiheessa kun eroteltu neste voidaan erillisen käsittelyn jälkeen laskea suoraan ojaan. Ilman pelkoa viherpiipertäjistä. Mitä tarkoitat "ei juuri ravinteita"? Siis Genivan käsittelyn jälkeen? Ja mitä arvot on käytännössä?

Mekaanisessa separoinnissa pätee em. säännöt, eli noin neljännes kuiva-aineesta saadaan erilleen. Mitä tulee polymeeri ym lisäyksiin, saadaan kuiva-aineeseen noin 50% typestä ja kaliumista, 90% fosforista, kun oikeat lisäaineet ovat löytyneet. Lisäaineistus kuitenkin maksaa, vaikka onkin automatisoitavissa.

Ymmärrän kyllä, että Ansager tms. systeemit jää pois käytöstä. Euroopasta on vaikea löytää tietotaitoa lannan käsittelyyn, kun kaikki ratkaisut ovat tekniikkalähtöisiä, eikä käytön yksinkertaistamista ajatella ollenkaan. Puhumattakaan kokonaisuudesta. Ensimmäisenä separaattoriksi tarjotaan ruuvia, eikä puhuta mitään siitä, että ko. systeemi on erittäin tarkka kuiva-aine%:n suhteen. Pieni muutos siinä ja lillinki tulee läpi sellaisenaan......

Ne on lähinnä Euroopan pinta-alaltaan pienimmät maat joissa tuotanto on suurta ja pinta-alojen tiukkuuden takia halutaan vähentää paskan määrää, niin niissä maissa keskitytään myös lannan käsittelyn kehittämiseen. Tietty siihen ajaa muutkin hintasuhteiden muutokset.

genivan systeemissä erotettu vesi on juomakelpoista. muutenkin toi systeemi on mielenkiintoinen ku 1000 kg:tä lietettä jää pellolle levitettäväksi vain 50 kg. loppuis se ainainen lietteen ajo.