Viis vuotta sitten suuri syy oli alhaiseen poikimakertaan nää vanhat parsigehennat, joissa lehmät ei yksinkertaisesti selviä hengissä montaa vuotta ilman valtavaa paapomistyötä. Nyt suurempi syy lienee jo investoineiden laskutaidottomuus. Lehmiä poistetaan kerran-pari poikineina, kun on "parempia" hiehoja tulossa ja ei lypsäny ku 7 tonnia. Tosiasiassa tuommosesta 40% uusintalukemasta seuraa semmonen 7-9 sentin kustannus maitolitraa kohti. Keskimääräisiä lehmiäkin kannattais poi'ittaa se 3-4 kertaa ennen poistoa ja karsia lehmävasikoita rankemmalla kädellä, siitä sais 3-4 sentin korotuksen maidonhintaan ihan omalla toiminnalla. Mutta ku ei, ei pääse listoille. Tuotosmiehet ja -naiset trossaa.....
Just näin... sen pahimmillaan sitä satatonnarikandidaattia paapotaan ja viimeset kuukaudet lypsetään meijeriin kelpaamatonta sontaa, että vaan saadaan se satku täyteen. Sitte ku kuvat on otettu, kanttura päästetään tuskistaan...
No ei se ny ihan kaikis tapauksis näin mee, mutta...
On eri asia lypsääkö se hieho paljon ihan vaan huvikseen ja syömällä saman verran kuin se 7000 lypsävä läskipersekin... vai revitäänkö se korkea tuotos kalliilla herkkuväkirehuilla. Kuuluisissa loppupeleissähän ratkaisee se mitä jää toiminnasta käteen, panosten ja tuotoksen suhde. Mutta mitäpä mä tästä... en mä noista mitään ymmärrä... lypsän vaan, mitä lehmä noilla pehuilla jaksaa lykätä. Näitä yhden kauden lypsäjiä on nähty vuosien varrella niin pieni- kuin suurituottoisissakin. Kun ei tuu tiineeks niin ei tuu. Mukaan on mahtunu "kovasukuisia" luusereita odotusarvoineen ja ihan paskoiksi povatuistakin on kehkeytyny varsinaisia huippulypsäjiä.
Ainiin... Aperuokinnas kaikilla on ainakin teorias samat mahdollisuudet syödä tarpeeksi ja joskus vain röyhkeys ratkaisee, vaikka syöntitilaakin olisi yli tarpeen. Muttemmä mitää tiä...
