Olen harrastanut suorakylvöä kohta seitsämän vuotta vaihtelevalla menestyksellä. Mitäs mieltä porukka on, onko suorakylvö hyvä vai huono menetelmä pitkässä juoksussa?

Olen harrastanut suorakylvöä kohta seitsämän vuotta vaihtelevalla menestyksellä. Mitäs mieltä porukka on, onko suorakylvö hyvä vai huono menetelmä pitkässä juoksussa?

On.

On.

Eikai kukaan ole vielä suorakylvänyt niin pitkään että tuohon pystyis vastaamaan. 10 vuoden kokemuksella sanoisin joo. Nykyisillä viljanhinnoilla saattais ehkä kannattaa muokata ne ihan viimeisetkin kilot sieltä maasta.

Maan rakenteesta sanoisin että on parantunut melkolailla paljon, tosin niillä lohkoilla joilla ennenkin on ollut lähteiden yms. kanssa ongelmaa on sitä edelleen mutta hiukan vähemmissä määrin

Jos peltosi ovat tasalaatuisia kevätkuivumisen suhteen ja salaojitus edes kohtuukunnossa ja syksyisin saat puitua ilman puimurin jättämiä raiteita niin suorakylvö on hyvä systeemi, jos taas lohkot kuivuvat epätasaisesti ja salaojitus alkaa olla elinkaarensa loppupuolella niin jatka muokkausta syksyllä. Tuon jälkimmäisen lausekkeen toteutumisen takia omilla pelloilla meni suorakylvökone kiertoon seuraavalla tilalle. Syysmuokkaus pelastaa paljon jos pellossa jotakin ongelmaa. Tarttis tosin tänä vuonna vähän korjailla ojituksia auravedoilla pahimpiin paikkoihin.

En ole kyntänyt 10 vuoteen, mutta olen käyttänyt jyrsintä tarvittaessa pintamullan tekemiseen savimailla.
Nova Combilla olen nyt kylvellyt 4v tyytyväisin mielin. Oleellista on saada tehdyksi matala kylvö 2-3,5cm mahdollisimman aikaisin. Jyvä täytyy myös saada kylvövaon pohjalle kosteaan maahan kiinni.
Jyräys on ollut tärkeä toimenpide suorakylvössä savimaille.
Tänään laitoin lopultakin alulle projektin Novan isomman kiekkovantaan pienentämiseksi sileäksi 375mm kokoiseksi.
Kiekot on nyt Laserpajalla odottamassa leikkuuta.
Pienentämällä isompaakiekkoa uskon suorakylvöominaisuuksien savimaan kylvössä parantuvan huomattavasti.
Siemenen kylvän etusäiliöstä, jolloin se menee mahdollisimman tarkasti vaon pohjalle ja vantaita ei tarvii pitää 3cm syvemmällä.
Salaojitukset on yli 30v vanhoja.
Syksyllä vetelin myyräauralla painanteista 40mm putkia piiriojiin. Ensikokemukset selviää tulevalla kaudella.

Vuonna 2003 ensimmäistä kertaa urakoitsia kylvi osan suorakylvönä. Toimi ihan hyvin ja hyviäkin satoja saatiin. Olki ja ruumenjäte alkoi haittaamaan vuosi vuodelta enemmän, ja sadot alenivat. Vesi seisoi notkopaikoissa keväisin yms. Maalaji Hes, rm. Keväällä 2008 olkea ja ruumenia oli jo niin paljon ja maa kovaa, että Vm:llä ei saanut siemeniä tarpeeksi syvälle. Osa jäi siihen pahnakerrokseen. Seurasi erittäin kuiva kevät ja kosteus loppui maasta eivätkä osa siemenistä itäneet. Kesäkuussa satoi tavanomaistakin enemmän ja jälkiversontaa tuli erittäin paljon. Vehnä kasvusto jäi erittäin harvaksi ja kellastui kovien sateisen takia, koska vesi ei ehtinyt imeytyä. 

Syksyllä vehnä puitiin "väkisin" syyskuun lopulla. Jyvät olivat pieniä, vihreitä erittäin paljon, puintikosteus yli 30%. Sato jäi alle 1500 kg/ha. Niitä sitten kuivailtiin sormet kohmeessa ja mietittiin missä kohtaa polttoainelaskussa mahdettiin säästää. Kynnetyistä ja lautasmuokatuista tuli erittäin hyvin. Vuoden 2008 jälkeen ei ole suorakylvöä ollut. Maat on suurimmaksi osaksi aina kynnettty ja vähän lautasmuokattu. Karjanlannan käyttökin vaatii muokkauksen. Juolavehnäkin riehaantui suorakylvön seurauksena ,vaikka rouduppia ajettiin syksyllä ja keväällä.

Viime keväänäkin joillakin taisi olla ongemana märkyys ja kellastuminen? Kaikennäköisillä hankmoilla ja lautasäkeillä suorakylvömiehet avasivat sänkimaitansa puhaltumaan kesäkuun alussa.

Vuonna 2003 ensimmäistä kertaa urakoitsia kylvi osan suorakylvönä. Toimi ihan hyvin ja hyviäkin satoja saatiin. Olki ja ruumenjäte alkoi haittaamaan vuosi vuodelta enemmän, ja sadot alenivat. Vesi seisoi notkopaikoissa keväisin yms. Maalaji Hes, rm. Keväällä 2008 olkea ja ruumenia oli jo niin paljon ja maa kovaa, että Vm:llä ei saanut siemeniä tarpeeksi syvälle. Osa jäi siihen pahnakerrokseen. Seurasi erittäin kuiva kevät ja kosteus loppui maasta eivätkä osa siemenistä itäneet. Kesäkuussa satoi tavanomaistakin enemmän ja jälkiversontaa tuli erittäin paljon. Vehnä kasvusto jäi erittäin harvaksi ja kellastui kovien sateisen takia, koska vesi ei ehtinyt imeytyä. 

Syksyllä vehnä puitiin "väkisin" syyskuun lopulla. Jyvät olivat pieniä, vihreitä erittäin paljon, puintikosteus yli 30%. Sato jäi alle 1500 kg/ha. Niitä sitten kuivailtiin sormet kohmeessa ja mietittiin missä kohtaa polttoainelaskussa mahdettiin säästää. Kynnetyistä ja lautasmuokatuista tuli erittäin hyvin. Vuoden 2008 jälkeen ei ole suorakylvöä ollut. Maat on suurimmaksi osaksi aina kynnettty ja vähän lautasmuokattu. Karjanlannan käyttökin vaatii muokkauksen. Juolavehnäkin riehaantui suorakylvön seurauksena ,vaikka rouduppia ajettiin syksyllä ja keväällä.

Viime keväänäkin joillakin taisi olla ongemana märkyys ja kellastuminen? Kaikennäköisillä hankmoilla ja lautasäkeillä suorakylvömiehet avasivat sänkimaitansa puhaltumaan kesäkuun alussa.

Ihan niinkuin olisin itte krjoittanu 

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 15.02.11 - klo:21:15

Vuonna 2003 ensimmäistä kertaa urakoitsia kylvi osan suorakylvönä. Toimi ihan hyvin ja hyviäkin satoja saatiin. Olki ja ruumenjäte alkoi haittaamaan vuosi vuodelta enemmän, ja sadot alenivat. Vesi seisoi notkopaikoissa keväisin yms. Maalaji Hes, rm. Keväällä 2008 olkea ja ruumenia oli jo niin paljon ja maa kovaa, että Vm:llä ei saanut siemeniä tarpeeksi syvälle. Osa jäi siihen pahnakerrokseen. Seurasi erittäin kuiva kevät ja kosteus loppui maasta eivätkä osa siemenistä itäneet. Kesäkuussa satoi tavanomaistakin enemmän ja jälkiversontaa tuli erittäin paljon. Vehnä kasvusto jäi erittäin harvaksi ja kellastui kovien sateisen takia, koska vesi ei ehtinyt imeytyä. 

Syksyllä vehnä puitiin "väkisin" syyskuun lopulla. Jyvät olivat pieniä, vihreitä erittäin paljon, puintikosteus yli 30%. Sato jäi alle 1500 kg/ha. Niitä sitten kuivailtiin sormet kohmeessa ja mietittiin missä kohtaa polttoainelaskussa mahdettiin säästää. Kynnetyistä ja lautasmuokatuista tuli erittäin hyvin. Vuoden 2008 jälkeen ei ole suorakylvöä ollut. Maat on suurimmaksi osaksi aina kynnettty ja vähän lautasmuokattu. Karjanlannan käyttökin vaatii muokkauksen. Juolavehnäkin riehaantui suorakylvön seurauksena ,vaikka rouduppia ajettiin syksyllä ja keväällä.

Viime keväänäkin joillakin taisi olla ongemana märkyys ja kellastuminen? Kaikennäköisillä hankmoilla ja lautasäkeillä suorakylvömiehet avasivat sänkimaitansa puhaltumaan kesäkuun alussa.

Ihan niinkuin olisin itte krjoittanu 

Niin teillä on sitten molemmilla ongelmia maan rakenteen ja ojituksen kanssa vai?

Mielestäni ongelmana ei voinut olla ojitus ja maanrakenne. Ongelmat poistuivat heti, kun maa kynnettiin. Viime keväänäkään kovan sateen jälkeen ei ollut ongelmaa kellastumisen eikä veden imeytymisen kanssa. Veden imeytyminen kynnettyyn maahan on nopeampaa, siinä on ikäänkuin suurempi "vesitilavuus" verrattuna lautasmuokattuun tai suorakylvettyyn.

Syksyllä 2008, kun maa kynnettiin nousi pinnalle sulamatonta kalkkia.

Lainaus käyttäjältä: Karju - 15.02.11 - klo:21:28

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 15.02.11 - klo:21:15

Vuonna 2003 ensimmäistä kertaa urakoitsia kylvi osan suorakylvönä. Toimi ihan hyvin ja hyviäkin satoja saatiin. Olki ja ruumenjäte alkoi haittaamaan vuosi vuodelta enemmän, ja sadot alenivat. Vesi seisoi notkopaikoissa keväisin yms. Maalaji Hes, rm. Keväällä 2008 olkea ja ruumenia oli jo niin paljon ja maa kovaa, että Vm:llä ei saanut siemeniä tarpeeksi syvälle. Osa jäi siihen pahnakerrokseen. Seurasi erittäin kuiva kevät ja kosteus loppui maasta eivätkä osa siemenistä itäneet. Kesäkuussa satoi tavanomaistakin enemmän ja jälkiversontaa tuli erittäin paljon. Vehnä kasvusto jäi erittäin harvaksi ja kellastui kovien sateisen takia, koska vesi ei ehtinyt imeytyä.  

Syksyllä vehnä puitiin "väkisin" syyskuun lopulla. Jyvät olivat pieniä, vihreitä erittäin paljon, puintikosteus yli 30%. Sato jäi alle 1500 kg/ha. Niitä sitten kuivailtiin sormet kohmeessa ja mietittiin missä kohtaa polttoainelaskussa mahdettiin säästää. Kynnetyistä ja lautasmuokatuista tuli erittäin hyvin. Vuoden 2008 jälkeen ei ole suorakylvöä ollut. Maat on suurimmaksi osaksi aina kynnettty ja vähän lautasmuokattu. Karjanlannan käyttökin vaatii muokkauksen. Juolavehnäkin riehaantui suorakylvön seurauksena ,vaikka rouduppia ajettiin syksyllä ja keväällä.

Viime keväänäkin joillakin taisi olla ongemana märkyys ja kellastuminen? Kaikennäköisillä hankmoilla ja lautasäkeillä suorakylvömiehet avasivat sänkimaitansa puhaltumaan kesäkuun alussa.

Ihan niinkuin olisin itte krjoittanu  

Niin teillä on sitten molemmilla ongelmia maan rakenteen ja ojituksen kanssa vai?

Saman tyyppisiä kokemuksia. Tuskin voi maanrakenne olla kovin pielessä jos samalta pellolta parhaimmillaan 8tn/ha ohraa, alle viittätonnia ei "koskaan". Suorakylvöllä neljä tonnia maksimisato, kolmekin tonnia joskus lujassa. Yhtenä vuotena kolmesta suorakylvö tuotti oikeasti paremman sadon, 2006 kun koko kesänä satoi alle 20mm. Neljäntenä vuonna oli kyntö parhailla lohkoilla, huonommat suorakylväen. Heikommille lohkoille verraton menetelmä, kivisille, huonon muotoisille tilkuille jne.
Täällä noita suorakylvökoneita kohtuu paljon, mutta vähin äänin lähes kaikki palanneet kyntöön.

Suorakylvö on kovilla maalajeilla ehdottoman hyvä kylvötapa, mullakin vähän hienoa hietaa joka täkäläisittäin kovaa maalajia. Siellä toimii mukavasti.

Niinjoo, ojitukset tuoreita ja toimivia. Sopivalla turvemaalla,suorakylvettynä, pelto pölykuivaa mutta pellolla seisoo vesi päiväkaupalla.
Tällaisella pellolla hukkui rypsiä isot alat, syksyllä 2008, kesän jatkuneiden sateiden ja kylmyyden jälkeen KYNTÄESSÄ maa pölisi vaikka pinnalla vettä. Suorakylvö alkoi 2005 neljän nurmivuoden jälkeen, syysrukiilla.

Kovin on säätiloista riippuvainen kylvötapa. Viime vuonna suorakylvökset meni monilla persiilleen, oli tosi karsean näköisiä ne, satoakaan ei tullut juuri nimeksikään.
Kynnetyt pellot kasvoi huippusatoja, syksyllä näky monen lautasmuokkari ruostuvan pihalla ja pelloilla kiillotettiin auran siipiä....
Rikkaruohojen kanssa temuaminen näyttäis olevan aikamoista, on saunakukkaa ja juolavehnää. Rypsipellotkin olivat keltaisenaan... voikukasta!
Itse en kyllä lähtis tuohon vouhotukseen, vaikka muokkauksessa säästää, joutuu kuitenkin aika paljon käyttämään torjunta-aineita ja mitäs sitten kun ei roundupupit enää tehoakkaan...

Suorakylvö on kovilla maalajeilla ehdottoman hyvä kylvötapa, mullakin vähän hienoa hietaa joka täkäläisittäin kovaa maalajia. Siellä toimii mukavasti.

Mitä tarkoitat kovalla maalajilla? Jos suorakylvetylle aitosavellekkin tulee kova sade on kellastuminen lähes varmaa, koska vesi ei imeydy. Hiesusavi (HsS) maillakin on tätä ongelmaa. Perinteiseessä kylvömenetelmässä tietysti kuorettuminen on vaarana, mutta sen kanssa kyllä pärjää.
Meilläkin on multamaita jonkinverran ja niillä ongelmana sänkipeittoisena on keväinen roudan sulaminen ja kuivuminen. Syksyllä on joskus jäänyt muutama aari kyntämättä märkyyden takia. Keväällä niitä jälkiä tasaillessa sängen alta on tullut jää näkyviin, maan ollessa ympärillä kuivaa. Ne maat täytyy ainakin kyntää syksyllä, jos meinaa ennen juhannusta kylvää ja päästä muutenkin kuin kävellen. Kevätkyntökin onnistuu, jos pääsee roudan päällä kyntämään.

Mua vähän kypsyttää toi kun joku arvostelee suorakylvön epäonnistumista maan rakenteen heikkoudella. Meilläkin on tehty paljon täydennysojituksia, mutta ei ne koskaan poista HsS,HtS, HeS:lle ominaista luontaista tiiviyttä. Vaikka maan multavuus onkin kevytmuokkauksessa lisääntynyt, niin vesitilavuus eli sen puute säilyy. Omilla pelloilla kultivointi on ollut paras ratkaisu. Hiukan olen harkinnut kyntämiseen siirtymistä, mutta se taas hävittää maan multavuutta. Näin ollen kultivointi on itselleni ainoa vaihtoehto. Mielestäni maan vesitilavuuden tekeminen on ihan luonnollinen juttu, jos maa sitä kaipaa. Pitää sitten hyväksyä peltojensa ominaisuudet, eikä tapella epätoivoisesti niitä vastaan.

Syksyllä 2009 rahtipuimurikuski ihmetteli, miksi edellissyksynä kynnetyillä
pelloilla puimurin pyörä teki puidessa rumaa jälkeä eli ui lähes koko ajan
10-15 cm syvällä.

Meillä muutama vuosi  suorakylvetyillä mailla ei jäänyt edes kunnon
jälkeä eli maa oli selvästi kuivempaa.

Vastaukseksi ei käy huono ojitus (kummallakaan)