Minä olen kyllä vähän sitä mieltä, että osaa maidontuottajista tämä eläinainesasia kiinnostaa liikaakin. Jotenkin veikkaan, että suomalaisen maidontuotannon kannattavuusongelmat ratkeaisivat sillä hetkellä, kun tilan muuhun managementtiin käytettäisiin edes yhtä paljon aikaa kun sen pohtimiseen, minkä värinen, korkuinen, sukuinen jne. lehmän pitää olla.

Ennemmin kannattaisi keskittyä höyläämään se yksi sentti rehuyksikön hinnasta sen sijaan että istuu netissä haukkumassa kilpailevia jalostusfirmoja. Ongelma lieneekin se, että se on tympeää työtä, miettiä säilörehuun valittavia nurmilajikkeita, kalkitusta, lannoitusta, salaojitusta, viljelykiertoa jne. Avoimien ovien päivissä juokseminen ja eläinten kommentointi sen sijaan on kivaa. On helppo kaataa ongelmat sen niskaan, että tää eläinaines nyt vaan on niin surkeaa, ennemmin kuin pohtia sitä miksi se oma kustannusrakenne on niin raskas.

Jalostus on toki tärkeä osa maidontuotantoa -sitä ei kiellä kukaan. Mutta vain osa. Kaikilla yleisimmillä jalostustrategioilla ja -firmoilla pystytään tekemään rahaa maidontuotannolla, kunhan tilan muu johtaminen sujuu. Sen sijaan navetan täyttäminen palkintolehmilläkään ei pelasta huonosti johdettua maitotilaa. Vien veikkaukseni niinkin pitkälle, että jos lyödään tilat objektiiviseen kannattavuusvertailuun, niin tilastollisesti merkitsevää eroa ei löydy sen perusteella, minkä merkkistä tai väristä siementä on käytetty. Nurmien ry/ha -satojen perusteella sen sijaan varmasti löytyy.

Hyvää kevään odotusta, ei tämä niin vakavaa ole!

Kirjotit asiaa, mutta luulen että joka tilan kannattavuus ei ole siitä yhdestä sentistä kiinni - moni asia on niin tilakohtainen. Itse asiassa tiedän "jalostukseen hurahtaneita" joille on jalostustakin tärkeämpää toimiva navetta eli hyvät olosuhteet lehmillä, viimeseen saakka hiottu ruokintasysteemi ja muutenkin eläinten hyvä kohtelu ja hoito eli siis management. Usein nämä toimenpiteet vaativat myös kustannuksia verrattuna sellaiseen tilaan missä ei ole tehty eläinten hyvinvoinnin eteen juurikaan mitään, mutta tällaisella tialla on eläinten poistumakin sitä luokkaa että esim. hyvästä jalostuksesta ei ole edes hyötyä.

Hyvä management sisältää siis paljon; toimivan navetan, hyvän ruokinnan, töiden rationalisoinnin, jalostuksen ja tärkeintä että kaiken menestyksen/epäonnistumisen takana on vain yrittäjä itse. Siinä olet siis oikeassa että turhaa energiaa jotkut tuhlaavat moittiessaan keinosiemennysfirmoja tai muita huonosta karjaonnesta ja kun taas on tiloja jotka ovat onnistuneet hyvin vasemman käden jalostuksella. Kuitenkin yleisesti mitä olen joskus jututtanut kolegoita niin 90% ovat vastanneet tyyliin kun olen kysynyt heidän jalostusintresseistään ettei heitä asia kiinnosta. Tämä sillai ihmetyttää kun ne lehmät ovat tärkein tuotantopanos! Traktorin vaihtoon käytetään varmasti enemmän keskivertotilalla suunnitelmallisuutta kuin karjan seuraavan sukupolven laatuun. Sillä samalla rahalla mitä käyttää keskivertojalostukseen voi pienennä suunnitelmallisuudella saada pitemmällä tähtäimellä parempia eläimiä.

Nurmilajikejalostukseen ei kyllä tosiaankaan suhtauduta niin intohimoisesti kuin lehmien jalostamiseen...
Olisi oikeastaan hauska seurata keskustelua jossa eri jalostajien timoteilajikkeita käsiteltäisiin keskustelussa kuin eri firmojen sonneja.

Hyvä kun otit asian esille sillä meitä on myös pitempään isännän kanssa kiinnostaneet nurmilajikkeet ja keskustelemme niistä kiivaasti. Aikasemmin kaikki oli grindstadia mutta nyt siitä on luovuttu kokonaan sillä se on liian aikainen ja nopea kasvuinen eli siinä on optimaalinen D-arvo vain jonkun tietyn iltapäivän eikä se näy ylospäin kasvista (niinkuin muista timoteilajikkeista näkyy), toiseksi tässä lajikkeessa on tuhottoman alhainen rv-pitoisuus mikä on osaltaan nostanut tiivisteiden käyttömäärää ja sitä kautta nakertanut kannattavuutta kun rypsivalmisteet ovat olleet hinnakkaita, lisäksi se ei ole edes kovinkaan maittavaa lehmille. Sen kehutut hyvät puolet eli aikaisuus, satoisuus (sitä tällä saa), uudelleen kasvukyky (tuottaa hyvän 2. sadon vielä 5 vuotta vanhanakin) sekä talvenkestävyys. Mutta jos hintana on isompi ostoväkirehujen kustannus, huonompi maittavuus, huonompi maitotuotos ja vaikea sadonkorjuu ajankohdan arvioimininen niin nuo edellä mainitus hyödyt ovat olemattomat. Edelleen uusimmassakin nurmilajikevertailussa tämä timotei lajike voitti kaikki muut juuri sen kuiva-ainesadon vuoksi, mutta mitä ihmettä teet huonolaatuisella sadolla jota on paljon mikä ei lypsätä eikä maita?

^ pitäisikö tehdä jotain muutakin kuin vaihtaa timoteilajiketta? Vaikka aikaistaa korjuuajankohtaa? Ja lisätä jotain naudalle sopivia rehukasveja tämän hevosheinän joukkoon

Rehut on tehty nyt muutaman vuoden niin että oln aloitettu toukokuun puolella että kuinka paljon aikasemmin vois vielä aloittaa? Kyllä se on lajikeasia. Toisella lajikkeella (Tammisto II) ei ollut niin kiire pellolle ja laatu oli parempaa ja maittavuus hyvää. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin se että lehmät tekevät mielummin syöntilakon kun syövät niille vaivalla tehtyä rehua, että voi risoa sellainen, sitten kun ne samat rehu on pyöriny siinä vuorokauden ja ne on siivottava  jo pois ja tähdettä tulle kolme isoa kottikärryä! Tällasta se oli ennen kun meillä oli kaikki pellot Grinstadia ja ruokonataa ja tuotos tippui koko ajan. Nyt kun noista lajikkeista on päästy niin rehua menee ihan toisella tavalla ja lehmät on tyytyväisiä ja tuotos on pitkästä aikaa lähtenyt hienoiseen nousuun.

Perinteisestihän on totuttu käyttämään seoksia että timoteita täydennetään nadoilla ja apilalla, mutta meillä on yksi lohko puhdasta TammistoII-timppaa ja ollaan oltu yllättyneitä, se lypsättää paljon paremmin kuin seosnurmet ja on myös raakavalkuiaiseltaan parempaa. Pelkän timotein kanssa on tietenkin riski että tulee aukkoja ja aukkoihin paskaheinää, mutta voi se onnistuakin. Nyt on kokeiltu perianapila-englanninraiheinäseosta, se on 2-vuotinen - ihan ok ei huippu mutta ei huonokaan, satoa pukkaa hyvin. Monella uudisnurmella on myös apilla käytetty enemmän. Hernekaura-kasvusto käytettiin viherlannoitteeksi kun muilta pelloilta tuli satoa niin runsaasti. Jossain vaiheessa aiotaan kokeilla sinimailasta, se on kuulemaa suomalaistiloila lypsättänyt hyvin. Aikasemminkin on kokeiltu vaikka mitä lajikkeita ja seoksia ja tähän asti paras nurmikasvi mitä on olemassa on timotei - ei ole sitä parempaa.

Grinstad on hirveetä peetä. Eka sato maistuu mut toista satoo ei syö elukat millään. Nyt on lajikkeena Tammisto II ja hyvää rehua tulee. Grinstadin myynti pitäs lailla kieltää. Onko kellään kokemuksia Tuuren ja Nuutin maittavuudesta ja muista tärkeistä ominaisuuksista ?

Henkkoht jätän timpat hevosille ja käytän mielummin raiheiniä, apilaa, mailasta ja natoja. Timotei kyllä lypsättää parhaiten, mutta hehtaareja on oltava heikon sadontuoton takia paljon, lannoitteita tarvii koska paskan hyödynnyskyky on vähän niin ja näin....kokonaisuutena timppa ei mun mielestä sovi lypsylehmien rehuntuotantoon... 

Timpastahan saa yhden sadon ja yhden-kaks huonosti sulavaa ja heikkoa apusatoa. Ei kestä kuivaa eikä vettä, kuten nadat ja raiheinät...

Jos on laajentava tila niin itseasiassa ei ole suurtakaan merkitystä millaisen eläinaineksen ostaa kunhan sen saa ostettua tarpeeksi nuorena. Jokaisessa hieehossa on käytännössä potentiaalit kymppitonnariksi ja jos paikat on kunnossa niin jalat ja muut paikat kestää. tästä syystä kannattaa ostaa kaksi vuotta ennen tilojen valmistumista vasikat täydelle kapasiteetille. Silloin ne ehtii sopeutumaan tilan olosuhteisiin ja on halpoja.

Sitten kun tuotanto on täydessä käynnissä niin silloin vasta on lajittelun aika.

Yli 1500 euron hiehot syö vaan yksinkertaisesti liikaa rahaa muutenkin tiukassa taloudessa rakentamisvaiheessa.

***eläinainekseen ei panosteta, mutta navetan seinät kiiltää ja sosiaalitilat on paremmat ku monessa oikeassa talossa.

Me ollaan lakattu ostamasta keltään hiehoja kun kaikki myyvät niin huonoja. Luulin että meillä on huonot elukat että pitäis ostaa muilta parempia, mutta siinä kävikin niin että nämä omat "huonot" olikin parempia kuin yksikään "hyvä" osto. Jotenkin kertoo siitä että joko ihmisillä on jalostus ihan hukassa tai sitten niille huonoille ei vaan osata käyttää lihasonnia (yleisin syy). Jos yleisellä tasolla eläinaineksen laatu ei kiinnosta niin me ollaan tuhon omia koko tuotantosuunta! Eli tarvis saada se TUOTOS JA RAKENNE samaan lehmään! Mä en halua vaan sitä toista vaan tarvitaan kumpikin sekä LYPSETTÄVYYS. Muuta ei sitten tarviskaan jalostaa.

Höpö höpö, eikö se riitäkkää et elukalla on hyvä INDEKSI ?   

Höpö höpö, eikö se riitäkkää et elukalla on hyvä INDEKSI ?   

Niinpä - kannattaisi ehkä katsella vähän muutakin, kun eläimiä ostaa.

Lainaus käyttäjältä: Ojala - 20.03.11 - klo:10:34

Höpö höpö, eikö se riitäkkää et elukalla on hyvä INDEKSI ?   

Niinpä - kannattaisi ehkä katsella vähän muutakin, kun eläimiä ostaa.

FABA:lta jos kysyy niin Indeksillä se maailma pelastuu 

Toki myönnetään että jos tilalla on jotain erityisiä tavoitteita niin ei indekseihin ihan
sokeesti voi luottaa. Tavoitteita niinku kestävyys, robolypsyyn soveltuva rakenne jne...

Mikä keskeisistä ks- yrityksistä muuten ei harjoita ns. "indeksijalostusta"?
Ei ainakaan itselle tule ihan heti mieleen merkittävää alan yritystä joka tekisi oleellisimman osan valintaa jollain muulla periaatteella kuin indekseillä tai nykypäivänä paremminkin genomitesteillä.

Mikä keskeisistä ks- yrityksistä muuten ei harjoita ns. "indeksijalostusta"?
Ei ainakaan itselle tule ihan heti mieleen merkittävää alan yritystä joka tekisi oleellisimman osan valintaa jollain muulla periaatteella kuin indekseillä tai nykypäivänä paremminkin genomitesteillä.

Varmaan änteeämmässä oli se pointti.

Muuttuuko tilanne jotenkin oleellisesti jos otetaan tilalle RZG, LPI, TPI, Net Merit tms. muu kokonaisjalostusarvo?

Lainaus käyttäjältä: lypsikki - 09.02.11 - klo:13:11

Me ollaan lakattu ostamasta keltään hiehoja kun kaikki myyvät niin huonoja. Luulin että meillä on huonot elukat että pitäis ostaa muilta parempia, mutta siinä kävikin niin että nämä omat "huonot" olikin parempia kuin yksikään "hyvä" osto. Jotenkin kertoo siitä että joko ihmisillä on jalostus ihan hukassa tai sitten niille huonoille ei vaan osata käyttää lihasonnia (yleisin syy). Jos yleisellä tasolla eläinaineksen laatu ei kiinnosta niin me ollaan tuhon omia koko tuotantosuunta! Eli tarvis saada se TUOTOS JA RAKENNE samaan lehmään! Mä en halua vaan sitä toista vaan tarvitaan kumpikin sekä LYPSETTÄVYYS. Muuta ei sitten tarviskaan jalostaa.

Höpö höpö, eikö se riitäkkää et elukalla on hyvä INDEKSI ?   

Et taida oikein olla perillä termeistä. Hiehoilla kun ei ole vielä mitään indeksejä eli oli pakko luottaa sen vanhempien tietoihin. Koitin katsoa ainakin että hiehot kaikki olivat sellaisista isäsonneista joilla oli rakenneindeksit hyvät, myös emän sukuun koitin perehtyä. Yksi mielenkiintoinen hieho oli Saukon Joachimista, mutta se heittäytyi täysin mahoksi. Se oli kyllä hieno eläin. Sitten oli joukko sellaisia ostoeläimiä joista ei ole mitään lapsille kerrottavaa.

Tavoitteita oli silloin etupäässä isommat lehmät, rakenne ja myös parempi tuotos. Aika heikosti tavoitteet täyttyi. Ja toisaalta varmaan aliarvioin omat kasvatit ja tuli ostoeläimet yliarvioita ja niin kävi että ostoeläimet hävisivät "ikäluokkakilpailut"

Te vaan ette tajua pointtiani. Se oli se että noin puolet ostoeläimistä paljastui loppujen lopuksi olevan niin huonoista emistä että ne olisi alunperin pitänyt laittaa lihasonnille tai alkionkantajiksi. Ei mikään sonni pelasta jos koko emä ja sen suku on huonoa. Tähän asiaan pitäisi enemmän kiinnittää huomiota, siis emäkarsintaan!

Muuttuuko tilanne jotenkin oleellisesti jos otetaan tilalle RZG, LPI, TPI, Net Merit tms. muu kokonaisjalostusarvo?

 
 http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strBreed=SWE&strHBNo=000000048334&strLang=FI

 On jalostusarvoa vaikka muille jakaa...