Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe MIKSEI ELÄINAINEKSEN LAATU KIINNOSTA KAIKKIA MAIDONTUOTTAJIA?  (Luettu 32715 kertaa)

apilas

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23100
  • fendt parkissa
Jos on laajentava tila niin itseasiassa ei ole suurtakaan merkitystä millaisen eläinaineksen ostaa kunhan sen saa ostettua tarpeeksi nuorena. Jokaisessa hieehossa on käytännössä potentiaalit kymppitonnariksi ja jos paikat on kunnossa niin jalat ja muut paikat kestää. tästä syystä kannattaa ostaa kaksi vuotta ennen tilojen valmistumista vasikat täydelle kapasiteetille. Silloin ne ehtii sopeutumaan tilan olosuhteisiin ja on halpoja.

Sitten kun tuotanto on täydessä käynnissä niin silloin vasta on lajittelun aika.

Yli 1500 euron hiehot syö vaan yksinkertaisesti liikaa rahaa muutenkin tiukassa taloudessa rakentamisvaiheessa.
Millä matematiikalla on  halvempaa ostaa eläimet kahteen kertaan kun kerralla kunnolliset???

Saatko itse kasvatettua hiehon 1500 eurolla? Minä en ainakaan saa mut mielummin hyvin kasvatettu ja toimiva kun halpa tusinahieho...


juu mää ihmettelen kans samaa miljoonan eurun pesubetonibunkkeriin ei sit ole vara ostaa eläimiä menikö jotakin pieleen ;D
Miksi kaikki jotka ovat erimieltä kanssani ovat idiootteja?

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8362
Kuinka suuri osa myytävistä eläimistä on sellaisilta maidontuottajilta, jotka odottavat eläkettä?
Ja siemennykset on tehty halvimmilla mahdollisilla sonneilla?
Sonnin laatua huomattavasti enemmän ratkaisee kuitenkin emän laatu
Mystinen kesälaatumies

Timon

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 488
Holstein-foorumilla eräs emäntä,joka TODELLA panostaa jalostukseen(alkion siirtoja,kanadan sonneja,ulkomaan tuonteja),jostain syystä on joutunut kirjoittamaan kahtena viimeisenä vuodenvaihteena edellisestä vuodesta:aivan liian paljon suunnittelemattomia poistoja ja toisesta vuodesta,jotta "paska vuosi".Ei se jalostuskaan autuaaksi tekevä asia ole,kyllä muutkin asiat vaikuttaa lehmien kestävyyteen ja laatuun.

apilas

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23100
  • fendt parkissa
Holstein-foorumilla eräs emäntä,joka TODELLA panostaa jalostukseen(alkion siirtoja,kanadan sonneja,ulkomaan tuonteja),jostain syystä on joutunut kirjoittamaan kahtena viimeisenä vuodenvaihteena edellisestä vuodesta:aivan liian paljon suunnittelemattomia poistoja ja toisesta vuodesta,jotta "paska vuosi".Ei se jalostuskaan autuaaksi tekevä asia ole,kyllä muutkin asiat vaikuttaa lehmien kestävyyteen ja laatuun.

ei niin mt:n lukijoiden kommenteissa faban haukkujalle vastineen kirjoittanut tämän asian ilmaisi varsin selkeästi 8)
Miksi kaikki jotka ovat erimieltä kanssani ovat idiootteja?

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Sonnin laatua huomattavasti enemmän ratkaisee kuitenkin emän laatu

Tätä mä ihmettelen tässä "parempien" eläinten ostamisessa. Papereilta katotaan suvut, eli sonnit koska emiä ei dokumentoida läheskään niin hyvin. Puolet datasta on kuitenkin hukassa. Tietenkin on parempi, jos tuntee myyjän tavat ja karjan, muttei ainakaan mulla ollut mitään mahdollisuutta ostaa eläimiä pelkästään tutuilta. Suosikkisonnit ja sonniyhdistelmät on kyllä tiedossa, mutta noissa on aina välissä se emä, josta ei ole välttämättä muuta tietoa kuin tuotosseurannan pitoisuudet ja joku ancient raksu, johon ei kukaan luota.

                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

Poikapoloinen

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 444
Mistäs niitä hyviä emiä tulee jos ei hyvistä sonneista?
Maaseudun tulevaisuus

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8362
Promillen luokkaa sonneista jatkaa sukuaan, lehmistä 80%. Kun ei ota jälkeläisiä huonoimmista suvuista tulee hyviä lehmiä.
Mystinen kesälaatumies

Poikapoloinen

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 444
Toikin pitää paikkansa, lihasonni on hyvin monesti paras sonni, ja sitä menee meilläkin. Mutta en silti mitään piuhoja pistäis niille joita jätän jälkeläisiä.
Maaseudun tulevaisuus

risa

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 162
Pienimmillä harmeilla ja tappioilla pääsee, kun niitä ylimääräisiä lehmävasikoita ei tule. Elikkä lihasonneissa ei kannata säästellä, puolelle lehmistä menee nyt.  Joskus vaan uteliaisuuttaan tullut selailtua Nautanettiä ja ihan käsittämättömiä hintapyyntöjä välillä, näinkö menevät kaupaksi, kun sitten taas kuulee kylillä, että alle 200 eurollakin saa vieroitettuja lehmävasikoita. Ja minä oon kyllä liian laiska kasvattamaan hiehoksi saakka, kun niitäkin saa kuulemma tonnilla. Nimikasvattajat on sitten juttu erikseen.

nänninnyplääjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2954
mulla on taas sitte semmonen "hevoskasvattajien" malli, eli kaikki lehmät siemennetään valiosonnilla tai nuorsonnilla. hiehoja tulee paljon ja niistä sitten karsitaan huonoimmat pois(teuraaksi). näin hevosrintamallakin timantit löytyy, paljon varsoja treenissä, suurempi todennäköisyys löytää niitä "parempia" hevosia.. toki vaatii tilaa, mutta tähän asti kaikki katon alle mahtunu.. ;D
Schnaps im Kopf, du holde Braut
Steck Bratwurst in dein Sauerkraut

Jalo

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 183
Jossain aikaisemmin olleeseen Lypsikin viestiin kommenttina että vaikka jalostuksen painotusta siirrettäisiin pois terveydestä ja muista käyttöominaisuuksista tuotokseen ja rakenteeseen, niin siitä huolimatta ne pitää huomioida, koska ne jalostuvat johonkin suuntaan "itsekseen" kun esim. tuotosta jalostetaan.
Eli lukuisa joukko terveys ja käyttöominaisuuksia on joka tapauksessa huomioitava jollain lailla, jos ei haluta niiden heikkenevän.

Varsinkin holsteinjalostuksessa on erittäin pitkä perinne tehokkaasta jalostamisesta lähinnä tuotos ja rakenne huomioiden, jostain syystä kaikki maat tuntuvat nykyään suuntaavan kestävyyden ja terveyden painon lisäämiseen.

JIIWEE

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1200
Jossain aikaisemmin olleeseen Lypsikin viestiin kommenttina että vaikka jalostuksen painotusta siirrettäisiin pois terveydestä ja muista käyttöominaisuuksista tuotokseen ja rakenteeseen, niin siitä huolimatta ne pitää huomioida, koska ne jalostuvat johonkin suuntaan "itsekseen" kun esim. tuotosta jalostetaan.
Eli lukuisa joukko terveys ja käyttöominaisuuksia on joka tapauksessa huomioitava jollain lailla, jos ei haluta niiden heikkenevän.

Varsinkin holsteinjalostuksessa on erittäin pitkä perinne tehokkaasta jalostamisesta lähinnä tuotos ja rakenne huomioiden, jostain syystä kaikki maat tuntuvat nykyään suuntaavan kestävyyden ja terveyden painon lisäämiseen.


Löytyköhän maata missä eläinaineksen taso yhtä kirjava kuin suomessa?

Kattivaara

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 391
Kaikki muut Pohjoismaat?

Ojala

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6207
  • Edelläkävijä ajaa Variolla...
Miel on Faban johdatusta mukaellen jalostunut varsinainen koe-eläinpuisto tyyppinen
karja, harmi kun pahin kiinteällä lännensatulalla varustettu Osandurilainen pääsi
Kauhajoelle menolipulla... :P
Siementäjäkin tuumaili että "huh-huh"  :P :P :o
Köyhän täytyy ostaa vain parasta,
siksi Fendt... ;)
(Vanha saksalainen sananlasku)
ps. Totuudenpuhujaa harvoin kiitetään ;-)

SomeBody77

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4301
  • Ensin rahahommat, sitten omille pelloille
Kaikki muut Pohjoismaat?
Veikkaan että asia on ihan yleismaailmallinen. Jopa maidontuotannon mallimaasta Kanadasta löytynee, jotain mitä meille ei haluta esitellä...  ;)
Ensin rahahommat, sitten omille pelloille