Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 05.02.11 - klo:10:10

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 05.02.11 - klo:09:57

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 05.02.11 - klo:09:24

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 04.02.11 - klo:23:41

Ilmaston kannalta on paljon järkevämpää polttaa öljyä ja muita fossiilisia kuin puuta. Muutaman kymmenen vuoden tarkastelujaksolla molempien poltosta aiheutuu sama hiilidioksidimäärä. Puunkorjuu kuitenkin tuottaa paljon enemmän hiilidioksidia kuin fossiilisten hyödyntäminen. Korjaamaton puu jatkaa hiilen sitomista, hyödyntämätön fossiilinen ei.

Mitä ***** paskaa sinä taas sönkötät ?

Metsäenergian korjuuketju voimalaitoksille kuluttaa moninkerroin enemmän energiaa kuin vastaavan energiamäärän sisältävän fossiilisen ketju. Siitä eteenpäin molemmat ovat samantasoisia ilmastokuormittajia, koska ilmastonmuutos on ollut niin nopea että muutokset pitää saada näkymään heti eikä vuosikymmenien kuluttua.

Höpöhöpö, metsätuotteet on kaikilla mittareilla mitattuna pienin energiankuluttaja, kun katsotaan kaikki kulutus, mitä syntyneeseeen tuotteeseen syntyy.
Puu on itsessään valmista raaka-ainetta ja siitä voidaan hyvin helposti tehdä muita tuotteita.
Pääosa puuenergiasta mitä Suomessa tuotetaan, on muiden tuotteiden jätettä, eli siihen ei kohdistu minkäänlaista kulutusta itse energiantuotannon kautta, se on paperiteollisuuden sivujae, eli jäte.

Ilmastolle on sama onko hiili peräisin puusta vai öljystä. Puun korjuuketjusta tulee päästöjä enemmän kuin vastaavan energiamäärän öljyntuottamisesta. Kaatamaton puu jatkaisi hiilen keräämistä ilmasta. Hiilidioksidipitoisuus pitää saada laskuun heti eikä vuosikymmenten kuluttua. Hiilidioksidipitoisuus on noussut parissa vuosikymmenenssä korkeimmilleen 15 miljoonaan vuoteen. Hiilidioksidipitoisuus on noussut aina ilmaston lämpenemisen myötä.

Hiilidioksidipitoisuus on noussut aina ilmaston lämpenemisen myötä.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 05.02.11 - klo:21:48

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 05.02.11 - klo:10:25

Ilmastolle on sama onko hiili peräisin puusta vai öljystä. Puun korjuuketjusta tulee päästöjä enemmän kuin vastaavan energiamäärän öljyntuottamisesta. Kaatamaton puu jatkaisi hiilen keräämistä ilmasta. Hiilidioksidipitoisuus pitää saada laskuun heti eikä vuosikymmenten kuluttua.                      Ilmastonmuutos       on käynnistynyt niin      räjähtävällä nopeudella        että puun kymmenien vuosien hiilikierto on fossiilisten kaltainen. Liian hidas.     Ilmastonmuutos on vakava uhka



käys välillä ulkona  ja pieraise tai  kattos edes  ikkunasta komeita hankia                          

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 06.02.11 - klo:00:46

Lainaus käyttäjältä: Petri - 05.02.11 - klo:21:48

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 05.02.11 - klo:10:25

Ilmastolle on sama onko hiili peräisin puusta vai öljystä. Puun korjuuketjusta tulee päästöjä enemmän kuin vastaavan energiamäärän öljyntuottamisesta. Kaatamaton puu jatkaisi hiilen keräämistä ilmasta. Hiilidioksidipitoisuus pitää saada laskuun heti eikä vuosikymmenten kuluttua. Hiilidioksidipitoisuus on noussut parissa vuosikymmenenssä korkeimmilleen 15 miljoonaan vuoteen. Hiilidioksidipitoisuus on noussut aina ilmaston lämpenemisen myötä.

Eli että kaikki ensiharvennuksessa (energiapuuksi) korjatut rangat kasvaisivat ja kasvaisivat eikä tämä harvennus mitenkään vaikuta niiden jäljellejäävien kasvuun?

Hellitähän jo...

Petri

Puu pitää käyttää selluksi ja rakennusmateriaaliksi. Energiakäyttöön menee yli 10 miljoonaa kuutiometriä puuta. Lähivuosina määrä nousee 20 miljoonaan. Kun vastaava hiilimäärä tuprutellaan liikenteessä, niin siitä kerätään 4-5 miljardia veroja. Ilmastonmuutos on käynnistynyt niin räjähtävällä nopeudella että puun kymmenien vuosien hiilikierto on fossiilisten kaltainen. Liian hidas. Ilmastonmuutos on vakava uhka ja kikkia hiililähteitä on kohdeltava niin kuormittavuuden mukaan.

Eli juuri siksi se ensiharvennus on tehtävä, että puusta olisi rakennusmateriaaliksi. Ensiharvennustavara maatuu parissakymmenessä vuodessa, sen verran sen polttaminen jouduttaa niitä CO2-päästöjä. Veikkaisin, että monista tarjolla olevista vaihtoehdoista meille paras tuo puun polton lisääminen, sikäli kun sillä korvataan fossiilisia.

Petri

Biokaasuakin verotetaan Kataisen, matikka 6, mahtikäskyllä fossiilisten tavoin vaikka sen hiilikierto tapahtuu yhden vuoden aikana. Biokaasua muodostuu biomassasta jota voi kerätä mm ojanpientareilta 30-50MWh/ha energiasisällön vuosittain.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 06.02.11 - klo:12:46

Biokaasuakin verotetaan Kataisen, matikka 6, mahtikäskyllä fossiilisten tavoin vaikka sen hiilikierto tapahtuu yhden vuoden aikana. Biokaasua muodostuu biomassasta jota voi kerätä mm ojanpientareilta 30-50MWh/ha energiasisällön vuosittain.

Puuenergiasta emme pääse gg: n kanssa yksimielisyyteen, meillä on erilaiset patterit laskimissa.

Mutta biokaasukommentti on kohdallaan: sen verottaminen, erityisesti liikennekäyttöä varten, on aivan hanurista ja palvelee vain ja ainostaan Fortumin  ja öljy-yhtiöiden intressejä. Kaikkien julkilausuttujen poliittisten tavoitteen jälkeen tämänhetkinen linjanveto on joko täydellistä laskutaidottomuutta tai alan teollisuuden voitelurahan voimaa. Kun kyseessä on vielä työllistävä vaihtoehto, niin sitä veroa tulee kyllä palkkaveron muodossa ihan riittävästi.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Petri - 06.02.11 - klo:15:33

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 06.02.11 - klo:12:46

Tämä nykyinen, valtavia tuhoja aiheuttanut, ilmastomullistus on tapahunut parissa vuosikymmenessä ja nopeutuu vuosi vuodelta.  20 vuottakin alkaa olla jo pahoin liian pitkä aika asetetuille tavoitteille.

Ensiharvennuspuustakin merkittävä osa hyödynnetään selluksi. Harvennuspuun osuus koko puumäärästä on kolmannes. Ensiharvennuspuun osuus on pieni osa tuosta kolmanneksesta ja siitä edelleen energiapuun osuus on pieni osa. Suurin osa energiapuusta on sivutuotetta  teollisuudesta, ja sen korjuun kannattavuus perustuu siis puhtaasti selluun ja sahatavaraan. Sen polttamisen kannattavuus perustuu fossiilisten polttoaineiden korkean verotuksen nostattamaan hintaan. Kyse on siis ansiottomasta voitosta.

Vain hyvin hyvin pieni osuus 20 vuoden päähän asetettuun tavoiteaikaan mennessä poltetusta puusta kasvaa uudelleen samojen 20 vuoden aikana. Käytännössä siis korkeintaan muutama prosentti ensimmäisten vuosien määrästä.

Poltettu puu saastuttaa ilmastoa lähivuosikymmenten aikan saman minkä fossiilisetkin. Korjuuketjun päästöt huomioiden jopa enemmän.  Fossiilisia verotetaan miljardeilla, mutta puunpolttoa jopa pahempana ilmastontuhoajana ei.

Biokaasuakin verotetaan Kataisen, matikka 6, mahtikäskyllä fossiilisten tavoin vaikka sen hiilikierto tapahtuu yhden vuoden aikana. Biokaasua muodostuu biomassasta jota voi kerätä mm ojanpientareilta 30-50MWh/ha energiasisällön vuosittain.

Puuenergiasta emme pääse gg: n kanssa yksimielisyyteen, meillä on erilaiset patterit laskimissa.

Mutta biokaasukommentti on kohdallaan: sen verottaminen, erityisesti liikennekäyttöä varten, on aivan hanurista ja palvelee vain ja ainostaan Fortumin  ja öljy-yhtiöiden intressejä. Kaikkien julkilausuttujen poliittisten tavoitteen jälkeen tämänhetkinen linjanveto on joko täydellistä laskutaidottomuutta tai alan teollisuuden voitelurahan voimaa. Kun kyseessä on vielä työllistävä vaihtoehto, niin sitä veroa tulee kyllä palkkaveron muodossa ihan riittävästi.

Petri

Biokaasu olisi kotimaista energiaa, maatiloilta sitä tulee jonkinverran, mutta todella suuria määriä tulee kaatopaikoilta, sinänsä on erittäin typerää olla käyttämättä tätä vaihtoehtoa, kun tuota metaania näillä kaatopaikoilla jokatapauksessa muodostuu ja se on aina kasvihuonekaasu, kuten on kaikki mätänemisen seuraksena syntyvät kaasut.

Se on vaan toi Fortum senverran armoton lobbari, ettei tämmöset ilmaston lämpenemiset paljon vaa-assa paina, kun Fortum omia etujaan ja asemiaan valvoo ?

Tästä voimme olla lähes samaa mieltä. Oma käytännön laskelmani huikealla 3,4 tonnin olkisadolla tuotti lämpöenergiaa 13,9 GJ/ha ja on mielestäni joutomaiden osalta käytökelpoinen luku. BIokaasulaitoksen syötteiltä vaaditaan hyvää sulavuutta (vrt lypsylehmien AIV tavoite>690g sulavaa/1000 g total KA), sulamaton osa on turhaa pöntöntäytettä. Tuhansia hehtaareja paalailleena en ole innostunut joutomaiden koluamisesta vaikkapa kolme kertaa kesässä. SUlava rehu on käytännössä säilöttävä ilmatiiviinä kun oljille yms heinille onnistuu toisinaan korjuu kuivana. Häkäkaasutus sopii paremmin puiseville materiaaleille.

 Metsiä on kuitenkin Suomessa kymmenkertainen pinta-ala verrattuna kaikkeen peltoalaan. Metsäenergialle on logistiikka ja hankintaorganisaatiot olemassa. Alan asiantuntijat pitävät kestämättömänä toimintana jos metsästä viedään jatkuvasti kaikki risut ja kannot runkopuun lisäksi. MUTTA, noin 40 vuotta sieltä voidaan ottaa paljonkin, eli kerran metsän kiertoaikana. Tällä aikaa olisi syytä kehittää kestävämpää energiantuotantoa. Suora auringonsäteily on suomessakin jopa 1000W/m2, mutta samoin kuin tuulivoima, hetkellä jota ei tiedetä. Kaikki kaikessa on kehittää tapoja saada auringon energiaa säilöttyä käytettäväksi silloin kun sitä tarvitaan.

UGH!

Tämä nykyinen, valtavia tuhoja aiheuttanut, ilmastomullistus on tapahunut parissa vuosikymmenessä ja nopeutuu vuosi vuodelta.  20 vuottakin alkaa olla jo pahoin liian pitkä aika asetetuille tavoitteille.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 06.02.11 - klo:18:23

Tästä voimme olla lähes samaa mieltä. Oma käytännön laskelmani huikealla 3,4 tonnin olkisadolla tuotti lämpöenergiaa 13,9 GJ/ha ja on mielestäni joutomaiden osalta käytökelpoinen luku. BIokaasulaitoksen syötteiltä vaaditaan hyvää sulavuutta (vrt lypsylehmien AIV tavoite>690g sulavaa/1000 g total KA), sulamaton osa on turhaa pöntöntäytettä. Tuhansia hehtaareja paalailleena en ole innostunut joutomaiden koluamisesta vaikkapa kolme kertaa kesässä. SUlava rehu on käytännössä säilöttävä ilmatiiviinä kun oljille yms heinille onnistuu toisinaan korjuu kuivana. Häkäkaasutus sopii paremmin puiseville materiaaleille.

 Metsiä on kuitenkin Suomessa kymmenkertainen pinta-ala verrattuna kaikkeen peltoalaan. Metsäenergialle on logistiikka ja hankintaorganisaatiot olemassa. Alan asiantuntijat pitävät kestämättömänä toimintana jos metsästä viedään jatkuvasti kaikki risut ja kannot runkopuun lisäksi. MUTTA, noin 40 vuotta sieltä voidaan ottaa paljonkin, eli kerran metsän kiertoaikana. Tällä aikaa olisi syytä kehittää kestävämpää energiantuotantoa. Suora auringonsäteily on suomessakin jopa 1000W/m2, mutta samoin kuin tuulivoima, hetkellä jota ei tiedetä. Kaikki kaikessa on kehittää tapoja saada auringon energiaa säilöttyä käytettäväksi silloin kun sitä tarvitaan.

UGH!

Peltoa on noin miljoona hehtaaria vajaakäytössä ja murskaimet takoo jatkuvasti lisää tundralla. Siinä on kustannustehokasta valmista tuotantopinta-alaa aurinkoenergian keräämiseen biomassana. Ravinteet on helppo palauttaa käytössä olevalla tekniikalla. Harvalta lohkolta saa millään kasvilla satoa jonka arvo on suurempi kuin 3-5 tonnia öljyä.

Haasteelliselta tuntuva tavoite maataloustuotannon arvon kaksinkertaistamisesta on ylivoimaisesti helpoin toteuttaa peltobioenergian lisäämisellä.

Metsäenergialla on omat kovat tavoitteensa jolla nykyinen 13-14 milj kuutiometriä nostetaan 20 miljoonaan. Sama lisäys voidaan tuottaa kymmenkertaisena peltoviljelyssä.

Lainaus

Tämä nykyinen, valtavia tuhoja aiheuttanut, ilmastomullistus on tapahunut parissa vuosikymmenessä ja nopeutuu vuosi vuodelta.  20 vuottakin alkaa olla jo pahoin liian pitkä aika asetetuille tavoitteille.

Mistä ihmeestä saat mitattua sen tapahtumien kiihtyvyyden?!?

 

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 06.02.11 - klo:18:45

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 06.02.11 - klo:18:23

Tästä voimme olla lähes samaa mieltä. Oma käytännön laskelmani huikealla 3,4 tonnin olkisadolla tuotti lämpöenergiaa 13,9 GJ/ha ja on mielestäni joutomaiden osalta käytökelpoinen luku. BIokaasulaitoksen syötteiltä vaaditaan hyvää sulavuutta (vrt lypsylehmien AIV tavoite>690g sulavaa/1000 g total KA), sulamaton osa on turhaa pöntöntäytettä. Tuhansia hehtaareja paalailleena en ole innostunut joutomaiden koluamisesta vaikkapa kolme kertaa kesässä. SUlava rehu on käytännössä säilöttävä ilmatiiviinä kun oljille yms heinille onnistuu toisinaan korjuu kuivana. Häkäkaasutus sopii paremmin puiseville materiaaleille.

 Metsiä on kuitenkin Suomessa kymmenkertainen pinta-ala verrattuna kaikkeen peltoalaan. Metsäenergialle on logistiikka ja hankintaorganisaatiot olemassa. Alan asiantuntijat pitävät kestämättömänä toimintana jos metsästä viedään jatkuvasti kaikki risut ja kannot runkopuun lisäksi. MUTTA, noin 40 vuotta sieltä voidaan ottaa paljonkin, eli kerran metsän kiertoaikana. Tällä aikaa olisi syytä kehittää kestävämpää energiantuotantoa. Suora auringonsäteily on suomessakin jopa 1000W/m2, mutta samoin kuin tuulivoima, hetkellä jota ei tiedetä. Kaikki kaikessa on kehittää tapoja saada auringon energiaa säilöttyä käytettäväksi silloin kun sitä tarvitaan.

UGH!

Peltoa on noin miljoona hehtaaria vajaakäytössä ja murskaimet takoo jatkuvasti lisää tundralla. Siinä on kustannustehokasta valmista tuotantopinta-alaa aurinkoenergian keräämiseen biomassana. Ravinteet on helppo palauttaa käytössä olevalla tekniikalla. Harvalta lohkolta saa millään kasvilla satoa jonka arvo on suurempi kuin 3-5 tonnia öljyä.

Haasteelliselta tuntuva tavoite maataloustuotannon arvon kaksinkertaistamisesta on ylivoimaisesti helpoin toteuttaa peltobioenergian lisäämisellä.

Metsäenergialla on omat kovat tavoitteensa jolla nykyinen 13-14 milj kuutiometriä nostetaan 20 miljoonaan. Sama lisäys voidaan tuottaa kymmenkertaisena peltoviljelyssä.

Höpöhöpö, metsäenergia on sitä hakkuujätettä joka jää jäljelle kun metsä on myyty, siihen ei sinänsä kohdistu mitään kustannuksia, mikäli bioenergiaa halutaan oikeasti tuottaa, niin kannattavin tapa on tuottaa se levillä, kasvu parhaimmilaan noin 40 %:tia vuorokaudessa ja korjuukustannukset murto-osan peltoviljelyn kustannuksista ?