Olipa katolla lunta. Voipi olla että vielä parilla katolla joutuu käymään. Viikonlopuksi ennustettu 0-keliä ja pahimmillaan oli tuiskuttanut lunta siten että metrin verran pahimmillaan navetan katolla. Vielä kun kuorma pahasti toispuoleinen katolla, niin tilanne sen kun pahenee. P...le kun ei oo enää kunnon lämmintä jaksoa välillä ollenkaan että osais lumet tulla katolta alas Vielä olis konesuojan kattoa jokunen neliö käytävä tiputtelemassa alas ja piharakennuken katollakin on lunta melkoisesti jos vanhat merkit pitää vielä paikkansa.

Viime viikolla tuli asusteltua hallin katolla useampana päivänä. Aikamoinen savota. Lunta oli vasta
n60 cm, mutta ties kuinka paljon vielä tulee lisää ennen kuin suveaa.

Meillä on katot tehty kahteen suuntaan vinoiksi niin lumet tulee alas  Mutta joo tuossa yks lumenpudottaja puheli kun olin yhdeltä pihalta niiden jälkiä traktorilla siivoomassa että tuolla uudessa skanssin ostoshelvetissä oli aikas kola talkoot 2 viikkoa ja joku 20 äijää ja lukemattomia kolia/lapioita  Se on hienoo kun suomeen tehdään tasakattoisia ja ihan viiiiiitun isoja halleja mutta kenellekkään ei tule mielee milläs sieltä lumet poistetaan kun on aikas pehmiää tavaraa tuo huopa 

Jep ja näissä uusissa nautapalatsien harjakatoissa on karseen pienet kattokulmat joka aiheuttaa sen ettei lumet ihan yhden vuorokauden suojakeleillä lähde liikkumaan yhtään mihinkään.

pellin tyyppi ratkasee kans, hallin galvaanipeltikatolta tulee heti kaikki alas ku vähänki suveaa. navetan katto mitälie maalattua ni ei tuu ku sulamalla vaikka jyrkempi ku toi halli!

Kyllä nämä talvet laittaa kyllä konehallin tai karjarakennuksen rakentamista sunnittelevilla varmaan monella lisää jyrkkyyttä kattoon ja selkeät mallit rakennukseen ettei tule paljoa lumitöitä rakennusten katoille. Noissa teollisuus- ja liikerakennuksissa monissa harjakatto jossa metrin muurit ympäri, sieltä on sitten kiva kolata sitä lunta ulos muurin yli.

Aina on lumet tullu katoilta alas ennen juhannusta vaikkei siellä ole itse käyty temuamassa. Viimetalvena tosin alkoi jo hieman epäilyttää nuo vanhan navetan ja riihen kestävyys, kun yli puolimetriä lunta katolla ja "kattotuolit" jotkut yksinkertaiset 2*5:t jollain samanmoisella poikkituennalla ja alareunasta pystytuenta sellasilla ohkasilla ympyriäisillä parruilla.

Niiden katoilta sitten suoritettiin lumenpudotus niin pitkältä, kuin kaivurin puomi yletti n. puoleen lappeeseen.

Talon katolla, jossa on oikeat kattotuolit, ei hetkauta vaikka olis metri lunta.

Kyllä nämä nykyiset kattotuolit on sellaisia tulitikkukasoja, että hirvittää millaisilla kertoimilla
nämä muka kestää Esim 16m tuoleissa alapaarre 125 ja yläpaarre 150 huh huh. Naulalevyissäkin
laskin että oli joku 14-16kpl senttisiä piikkejä/ puoli. Joskus lujuusluokitelluissa paarrelankuissa on ollut
lähes läpi meneviä poikaoksia Ei ole ihme että paksulumisina talvina sitten rytisee

Kyllä nämä nykyiset kattotuolit on sellaisia tulitikkukasoja, että hirvittää millaisilla kertoimilla
nämä muka kestää Esim 16m tuoleissa alapaarre 125 ja yläpaarre 150 huh huh. Naulalevyissäkin
laskin että oli joku 14-16kpl senttisiä piikkejä/ puoli. Joskus lujuusluokitelluissa paarrelankuissa on ollut
lähes läpi meneviä poikaoksia Ei ole ihme että paksulumisina talvina sitten rytisee

Mutta ne onkin insinörttien laskelmien mukaan Ei varmasti kestä sitä mitä jotkut vanhemmat oikeat kattotuolit

pellin tyyppi ratkasee kans, hallin galvaanipeltikatolta tulee heti kaikki alas ku vähänki suveaa. navetan katto mitälie maalattua ni ei tuu ku sulamalla vaikka jyrkempi ku toi halli!

Meillä taasen vanhat galvanoidut peltikatot ei tahdo päästää lunta alas ilman parin päivän suojaa , kun taas pinnoitetuilta peltikatoilta tulee kaikki alas heti kun lämpötila nollaan nousee. Talon ja kylmänpiharakennuksen tiiliprofiili peltikatoilta koko lape tulee aina kerralla. Niin ja kaikissa rakennuksissa on suunnilleen 1:1.5 kaltevuudet katoissa.

Aika erikoinen ilmiö on tänä talvena lumen jäätyminen kattoon kiinni,meillä noihin hakevarastojen kattoihin on jäätynyt kerros luntai.Ei lähtenyt kaikki liikkeelle vaikka oli vähän lämpimän puolellakin lämpötila,ei vaikka yksi noista nousee ihan pystysuoraankin.Eihän noissa paljoa painoa ole,mutta jos samalla lailla jäätyy loivakulmaiseen kattoon niin vaatii aika kovan suojasään lähteäkseen liikkeelle.

Eilen haastateltiin TREn kaupungin rakennustarkastajaa.Hän mainitsi mm.Akaan(Toijalan) jossa on tehty 60-70 luvulla alemmilla laskentakuormituksilla taloja.Siellä kannattaa tarkkailla lumikuormia.

Kyllä nämä nykyiset kattotuolit on sellaisia tulitikkukasoja, että hirvittää millaisilla kertoimilla
nämä muka kestää Esim 16m tuoleissa alapaarre 125 ja yläpaarre 150 huh huh. Naulalevyissäkin
laskin että oli joku 14-16kpl senttisiä piikkejä/ puoli. Joskus lujuusluokitelluissa paarrelankuissa on ollut
lähes läpi meneviä poikaoksia Ei ole ihme että paksulumisina talvina sitten rytisee

Niin ja Nr- ristikkokattojen mitotus on sellanen, että jos pökätään yhden ristikon alapaarre poikki, niin koko katto tulee alas  
Nurjahtaa sivulle koko roska...Näitähän ne on ollut että yhden ristikon pettäminen kaataa koko rakennuksen. Samaten ihmetellään tuotantotiloissa, kun niitten ristikoitten naulalevyt alkaa syöpymään ajan kanssa jatkuvassa kosteudessa. Vinotukiahan noista puutuu usein, kun timpurit ei ole ymmärtänyt että se NR katto pysyy kuorman alla paikallaan niitten vinotukien / jäykisteiden varassa. Tai sitten tuet on ammuttu jollain sileillä pyssynauloilla parilla naulalla.

Aika kiitettävästi on mediassa muistettu toitottaa lumien heittelemistä alas. Jokohan tältä talvelta on tilastoja siitä kuinka moni on pudonnut sieltä ja loukannut itsensä. Eläkeläisillä on aikaa ja varsinkin innostusta kiipeillä katoille. Valitettava tapaus oli viime vuodelta, kun kaverini isä kiipeili lumia pudottamaan, sitten tuli joku sairaskohtaus ja sinne jäi. Onneksi noi omat rakennuset on pääsääntöisesti siltä ajalta, kun mitään ei osattu laskea ja kaikki tehtiin mutu-tuntumalla. Pitäisi kestää

Tuo ristikoiden jäykistäminen on aika mielenkiintoinen juttu. Kun tuolit tulevet tehtaalta mukana
seuraa peukalohangallinen periaatekuvia ristikoiden jäykistämisestä. Jossakin sitten lukee, että
lopullinen jäykistys tehdään pääsuunnittelijan ohjeiden mukaan. Siinä sitten seisotaan haavi auki,
kun piirtäjänä on ollut joku rak mest, jolla itselläänkään ei ole kokemusta/ tietoa asijasta
Nykyisin kuitenkin on aika kiitettävästi tehtaat ruvenneet merkkaamaan strategisesti heikot
sauvat värimerkeillä, minne tuennat on ehdottomasti laitettava.

Viimetalvena vähän pudottelin navetn katolta kun oli kinostanut 2 metriä toispuoleisesti, toisella lappeella oli puhdas pelti. Tästä mattapolyesteristä ei lumi lähde koskaan liikkeelle suojakelillä. Lämpökeskuksen katossa on samaa pinnoitetta ja kattokulma 37^o . Pakkaslumi tulee joskus tuolta jyrkältä katolta alas.