Soraa menee puolitoista kertaa se määrä mitä alunperin arvioitiin..

Yksi pelto on minun isännyyteni aikana salaojitettu. Urakoitsija vilkaisi suunnitelmakarttaa ja arvioi "yks rekkakuorma soraa per hehtaari", näin tilattiin ja sora riitti justiinsa, ei loppunut kesken eikä jäänyt jämiä käyttämättä...

 Täälläpäin ei kukaan enään käytä soraa vaan kaikki laitta haketa. Eipä ole enään ongelmia ettei ojitukset toimikkaan 10 vuoden päästä ...

Täälläpäin ei kukaan enään käytä soraa vaan kaikki laitta haketa. Eipä ole enään ongelmia ettei ojitukset toimikkaan 10 vuoden päästä ...

kukkamulta maita? alkaa sora olla kortilla pian täällä päin

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 24.01.11 - klo:19:16

Minkälaisella kalustolla nykyään saa salaojia turvepeltoon eli vuosikymmeniä viljelyssä olleisiin "rapamaihin". Joissa kantoja nousee kynnönkin yhteydessä   Pystyykö tälläisiä ojimaan aurakoneilla tai jopa nykyaikaisilla ketjukoneilla.

Eiköhän mene ihan rattorivetosella jyryllä. Kannot lienee jo pehmenneet vuosikymmenien aikana. Soraan ei kannata laittaa rahaa, kangas riittää. Säästyneet rahat voi laittaa tihiämpään putkistoon eikä putkia kannata haudata liian syvälle. Myöskään liian pitkiä imuja ei kannata vetää, lyhyemmät toimii paremmin.

Putket nimenomaan kannattaa laittaa syvälle mikäli ei halua muutaman vuoden kuluttua kyntää niitä putkia pois maasta     

Lainaus käyttäjältä: Kaupoi - 24.01.11 - klo:19:29

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 24.01.11 - klo:19:16

Minkälaisella kalustolla nykyään saa salaojia turvepeltoon eli vuosikymmeniä viljelyssä olleisiin "rapamaihin". Joissa kantoja nousee kynnönkin yhteydessä   Pystyykö tälläisiä ojimaan aurakoneilla tai jopa nykyaikaisilla ketjukoneilla.

Eiköhän mene ihan rattorivetosella jyryllä. Kannot lienee jo pehmenneet vuosikymmenien aikana. Soraan ei kannata laittaa rahaa, kangas riittää. Säästyneet rahat voi laittaa tihiämpään putkistoon eikä putkia kannata haudata liian syvälle. Myöskään liian pitkiä imuja ei kannata vetää, lyhyemmät toimii paremmin.

Putket nimenomaan kannattaa laittaa syvälle mikäli ei halua muutaman vuoden kuluttua kyntää niitä putkia pois maasta     

Toki näinkin. Mutta jos pelto on ollut viljelyssä vuosikymmeniä, lienee se jo jonkin verran painunut. Jos ojitetaan sarkaojissa olevaa peltoa, niin silloin kyllä kannattaa laittaa putket syvemmälle, mutta on varottava laittamasta kankaan kanssa pohjasaveen asti. Silloin ei ojat välttämättä toimi.

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 25.01.11 - klo:07:20

Lainaus käyttäjältä: Kaupoi - 24.01.11 - klo:19:29

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 24.01.11 - klo:19:16

Minkälaisella kalustolla nykyään saa salaojia turvepeltoon eli vuosikymmeniä viljelyssä olleisiin "rapamaihin". Joissa kantoja nousee kynnönkin yhteydessä   Pystyykö tälläisiä ojimaan aurakoneilla tai jopa nykyaikaisilla ketjukoneilla.

Eiköhän mene ihan rattorivetosella jyryllä. Kannot lienee jo pehmenneet vuosikymmenien aikana. Soraan ei kannata laittaa rahaa, kangas riittää. Säästyneet rahat voi laittaa tihiämpään putkistoon eikä putkia kannata haudata liian syvälle. Myöskään liian pitkiä imuja ei kannata vetää, lyhyemmät toimii paremmin.

Putket nimenomaan kannattaa laittaa syvälle mikäli ei halua muutaman vuoden kuluttua kyntää niitä putkia pois maasta     

Toki näinkin. Mutta jos pelto on ollut viljelyssä vuosikymmeniä, lienee se jo jonkin verran painunut. Jos ojitetaan sarkaojissa olevaa peltoa, niin silloin kyllä kannattaa laittaa putket syvemmälle, mutta on varottava laittamasta kankaan kanssa pohjasaveen asti. Silloin ei ojat välttämättä toimi.

Sarkaojissa on ollut, paljolti kesannos/ riistapeltona Ravan paksuus varmaan n.2m joten pohjasaveen niitä putkia ei saa, toki palstalla joku savi panturakin. ja avo-ojien syvyys nykyään aivan liian vähän Toiseenpäähän tein muutaman salaojan joitain vuosia sitten kaivurilla ja sorastin mielestäni ihan kunnolla  ... oja toimi pari kolmevuotta "upeasti" ja sitten joku sadejakso vissiin lietti turpeen ja sen jälkeen siinä ojan kohdassa seisoikin koko kesän vesi  Nyt viimevuonna taas oli suht hyvä , mutta oli kuiva kesäkin 

Salaojitukset ja putkitarvikkeet hoitaa www.salaojituksetleppinen.fi ja sitä soraa se rekallinen per hehtaari.
Kivet ja kannot tottelee tätä kalustoa.

Miten hitossa sen rekkakuorman saa hehtaarille riittämään?

-04 ja -05 ojitettiin yhteensä 15ha ala ja kattelin muistiinpanoista että silloinkin soraa on kulunut se pari rekallista hehtaarille..

Vai onko peijooni ne ojamiehet vienyt eväsrepussaan osan kotiansa..

Tällöin kaivettu luultavasti tolla kauhakoneella ja oja täys soraa...

Kirjoitampa tähän ketjuun kysymyksen kun salaojista on kerran kyse 

Minkälaisella kalustolla nykyään saa salaojia turvepeltoon eli vuosikymmeniä viljelyssä olleisiin "rapamaihin". Joissa kantoja nousee kynnönkin yhteydessä  Pystyykö tälläisiä ojimaan aurakoneilla tai jopa nykyaikaisilla ketjukoneilla. Ojia kun ei ole tullut piiloon laitettua paljon 70-luvun lopun jälkeen joten viimeisimmät konetyypit jääneet vieraiksi  . Ja kauhakone ojitus ei oikein innosta 

Itellä on 1950-l risusalaojitettua suopeltoa, ojat toimii täydellisesti vieläkin. V.2007 tein risuojat yhteen avo-ojissa olevaan ostettuun suopeltoon seuraavasti: kokooja- ja imuojat kaivettiin normaalisti. Ojiin laitettiin metsäkärrin kuormaajan kourallinen risuja paikkaansa tyvet laskuojaan päin. Ojamaat mätettiin kaivurilla risujen päälle, ojat ovat toimineet siitä lähtien moitteettomasti. Risut olivat taimikoiden harvennuksissa syntynyttä pääsääntöisesti joulukuusen kokoluokkaa olevaa kuusta ja mäntyä.

   Tätä voisi kutsua jo perinnerakentamiseksi. 
Aikalailla maalaji homma miten ne risut siellä kestää, täkäläisillä savilla tuskin kovinkaan toimiva.

Ennen mehiläisfarmin perustamista tai karjapalatsin rakentamista pitäisi ojittaa pari hehtaaria sarkaojapeltoa. Näin alkusuunitteluun jos joku kykenee heittämään karkeita määriä siitä, paljonko menee soraa ja putkea per hehtaari? Ja onko kankaasta enää hyötyä soran kanssa?

Lyhyesti omista suunnitelmista:

Putkea meni 550-750-825 m/ha
Soraa meni 35-40 m3 / ha ~60 tonnia / ha

Tuo putken menekki ei kyllä tuollaisenaan kerro paljoakaan, hinta riippuu putkikoosta.

Suunnitelmista saa paremmin käsitystä

Ennen mehiläisfarmin perustamista tai karjapalatsin rakentamista pitäisi ojittaa pari hehtaaria sarkaojapeltoa. Näin alkusuunitteluun jos joku kykenee heittämään karkeita määriä siitä, paljonko menee soraa ja putkea per hehtaari? Ja onko kankaasta enää hyötyä soran kanssa?

Soraa menee niin paljon kuin salaojaan putken lisäksi mahtuu.

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 25.01.11 - klo:04:15

Täälläpäin ei kukaan enään käytä soraa vaan kaikki laitta haketa. Eipä ole enään ongelmia ettei ojitukset toimikkaan 10 vuoden päästä ...

kukkamulta maita? alkaa sora olla kortilla pian täällä päin

Hake toimii myös siellä missä sora ei toimi.  Täälläpäin ei juurikaan löydy kukkamultamaita vaan suurin osa savimaita

Onko väliä onko lehti vai havupuusta tehtyä haketta? Tossa just ens kesää ränäsin ja mietin et soraa menis se vähintää 1000 tonnia ku vähä tarkotus tossa ojia. Alustavasti kyselly jos soraa ja eipäs se ihan halpaa enään oo ku joutuu 40 kilometristä ajamaan. Saas nähä miten kireen putjetin saa kesälle kiskasta jos viel tuota kuivurrii väsää siin sivus. No kehityttävä o aina vähä muuten hukka syö.