Ennen mehiläisfarmin perustamista tai karjapalatsin rakentamista pitäisi ojittaa pari hehtaaria sarkaojapeltoa. Näin alkusuunitteluun jos joku kykenee heittämään karkeita määriä siitä, paljonko menee soraa ja putkea per hehtaari? Ja onko kankaasta enää hyötyä soran kanssa?

Soraa menee puolitoista kertaa se määrä mitä alunperin arvioitiin..

Jostain luntattuna: soraa 6 m3 / 100 m putkea.

Pikaisesti laskettuna 10 metrin välein putkea kuluu noin 1000 m / ha. 20 metrin välein noin puolet siitä ja 15 metrin välein jotain siltä väliltä.

Putken ja soran menekki riippuu ihan maalaadusta. Noin 10 vuotta sitten ojitin kaksi lohkoa, alaa kummalakin noin 3 ha, toinen maalajiltaan KHt ja toinen HtS. Ensiksimainittu selvisi noin 1 km:n ojamäärällä, jälkimmäinen tarvitsi lähes 2 km.
Soraa ei kannata sitten säästää, sorasilmiä(siis pintaan saakka soraa) tiheään ja erikoisesti vanhojen sarkaojien kohtaan. En enää muista soran määrää, mikä kului, mutta hyvin ovat ainakin ojat pelanneet kummalakin lohkolla Vs. vanhat ojitukset tiiliputkilla ja olemattomilla soramäärillä.

HsHht ja HeS maalajeille viimen kesänä tehtyyn ojitukseen tuli ojaa n. 700m/ha.
 
Soraa kului n. 98 tn/ha, eli jos salaojasoran kuutiopaino n. 1600kg on soran määrä n.8,75m3/100 ojametriä.

Kustannuksena hehtaaria kohden nuo putki ja sora yhteensä on suurinpiirtein samaa luokkaa kuin kaivuu ja sorastus.

Ja onko kankaasta enää hyötyä soran kanssa?

Läpäsevälle maalle ei soraa tartte, kangas riittää.

Tohon soran määrään ite käyttäny kaavaa 10m^3 per 100 metrii ojaa. Sillä yleensä pärjätty. Ja paree olla vähän enemmän ettei siinä tarvitte pihistellä. Salaoja ilman soraa o ku oja ilman laskua.

Kirjoitampa tähän ketjuun kysymyksen kun salaojista on kerran kyse 

Minkälaisella kalustolla nykyään saa salaojia turvepeltoon eli vuosikymmeniä viljelyssä olleisiin "rapamaihin". Joissa kantoja nousee kynnönkin yhteydessä  Pystyykö tälläisiä ojimaan aurakoneilla tai jopa nykyaikaisilla ketjukoneilla. Ojia kun ei ole tullut piiloon laitettua paljon 70-luvun lopun jälkeen joten viimeisimmät konetyypit jääneet vieraiksi  . Ja kauhakone ojitus ei oikein innosta 

Minkälaisella kalustolla nykyään saa salaojia turvepeltoon eli vuosikymmeniä viljelyssä olleisiin "rapamaihin". Joissa kantoja nousee kynnönkin yhteydessä   Pystyykö tälläisiä ojimaan aurakoneilla tai jopa nykyaikaisilla ketjukoneilla.

Eiköhän mene ihan rattorivetosella jyryllä. Kannot lienee jo pehmenneet vuosikymmenien aikana. Soraan ei kannata laittaa rahaa, kangas riittää. Säästyneet rahat voi laittaa tihiämpään putkistoon eikä putkia kannata haudata liian syvälle. Myöskään liian pitkiä imuja ei kannata vetää, lyhyemmät toimii paremmin.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 24.01.11 - klo:19:16

Minkälaisella kalustolla nykyään saa salaojia turvepeltoon eli vuosikymmeniä viljelyssä olleisiin "rapamaihin". Joissa kantoja nousee kynnönkin yhteydessä   Pystyykö tälläisiä ojimaan aurakoneilla tai jopa nykyaikaisilla ketjukoneilla.

Eiköhän mene ihan rattorivetosella jyryllä. Kannot lienee jo pehmenneet vuosikymmenien aikana. Soraan ei kannata laittaa rahaa, kangas riittää. Säästyneet rahat voi laittaa tihiämpään putkistoon eikä putkia kannata haudata liian syvälle. Myöskään liian pitkiä imuja ei kannata vetää, lyhyemmät toimii paremmin.

Kiitos vastauksesta, mutta vielä tarkennan, että ne puut ei ihan pehmeitä ole  Tukkirugon vahvuisia ja 5-6m pitkät telat ovat  ihan tavallisia samoin täydelliset kannot monine juurineen heti kyntösyvyyden alla tai jopa siinä 

On myös muistettava, että tuollainen suosta tehty pelto vuosien mittaan laskee, joten ei niitä ojia ehkä kanntata turhan matalaan pistää, kun ne kuitenkin ajan mittaan nousevat kohti maan pintaa.
Minulla viimeset ojat tehtiin ukkomaralla, joka ei ole ketjukone, vaan pyöräkone vanhojen Vaittien tapaan. En tiedä, muistaako kukaan noita Vaitteja, oliko ne viritelty jonkinlasen  sotilasajoneuvon pohjalle, edessä pyörät ja takana kumitelat, vielä ainakin 60-luvulla niillä ojia tehtiin.

Ukkomaralla tulee leveä kaivanto = turhan paljon soraa, mutta pelkän kankaan kanssa tuskin haittaa.

Tavallisilla ketju- ja kauhapyöräkoneilla on soita ojitettu. Tietty jos noin karkeaa puutavaraa on pinnan tuntumassa voisi pahimmat ensin poistaa.
Pienemmät menee poikki.
Suopellon painuminen salaojituksen jälkeen on sitten tosi, tuossa tien vieressä taitaa olla luokkaa 30 cm/15 vuotta.

Miten tuollainen suodatinkangas muuten vaihdetaan putken ympärille sitten kun se on tukkeutunut?

Tavallisilla ketju- ja kauhapyöräkoneilla on soita ojitettu. Tietty jos noin karkeaa puutavaraa on pinnan tuntumassa voisi pahimmat ensin poistaa.
Pienemmät menee poikki.
Suopellon painuminen salaojituksen jälkeen on sitten tosi, tuossa tien vieressä taitaa olla luokkaa 30 cm/15 vuotta.

Miten tuollainen suodatinkangas muuten vaihdetaan putken ympärille sitten kun se on tukkeutunut?

samaan tapaan kuin soranki..
viimeksi vedettiin aurakoneella suopeltoa. turvetta meillä on vain n. 50cm joten saveen se putki mennee. soraa laitettiin pirusti koska itelä on vieressä soramonttu, josta suoraa lastattiin soramaraan.

Samantyyppiselle, liekoja täynnä olevalle, maalle vedettiin aurakoneella karvaputkea, tiheällä ojavälillä. Putki pitää saada kiinteään maahan, muuten rapakon ojitus on niin ja näin ellei muutaman metrin ojaväli. 8-10m ojaväli passeli, ojitus toimii eikä meinaa.
Tiheäkään ojaväli ei tosin auta mikäli ruostetta kovasti, sitten on vain huuhdeltava, vaikka joka vuosi...