Mites jos pokerina rakentaisi teollisuushallin, sillä ajatuksella, että ratkaisut helposti muutettavissa pihatoksi  Mitä se kelleen kuuluu, jos vaik seuraavana vuonna rakentamisesta huomaa, että en tätä tarviikkaan, MUTTA tämänhän saisi helposti eläinkäyttöön     

investointituet on kuitenkin aika suuri osa navettainvestointeja ja niitä voi olla vaikea saada teollisuushalliin. Parempi on ehkä pyrkiä apinoimaan ratkaisuja sieltä teollisuuspuolelta.

Voi tuo turvemäärä pitääkin paikkansa, jos olkea vastaavasti käytetään paljon lisänä.

Muista, että joinakin vuosina ei saa kuivaa olkea ja naapureiden olkiin ei ihan kokonaan voi ripustaa suunnitelmia. Laittavat pian kaikki pellot LHP:lle.

Lainaus käyttäjältä: Courtney1 - 24.01.11 - klo:08:27

Mites jos pokerina rakentaisi teollisuushallin, sillä ajatuksella, että ratkaisut helposti muutettavissa pihatoksi  Mitä se kelleen kuuluu, jos vaik seuraavana vuonna rakentamisesta huomaa, että en tätä tarviikkaan, MUTTA tämänhän saisi helposti eläinkäyttöön     

investointituet on kuitenkin aika suuri osa navettainvestointeja ja niitä voi olla vaikea saada teollisuushalliin. Parempi on ehkä pyrkiä apinoimaan ratkaisuja sieltä teollisuuspuolelta.

Mutta JOS se halli on 30% halvempi teollisuushallina  Hakee sitä invatukea sitten vasta kun rupee tuunaamaan olemassa olevaa hallia eläimille, siiloja,lantavarastoja jne... Ei kai inv.tuen takia mitään kannata rakentaa 

Navetat ovat ylihintaisia juuri tuon tuen takia 

Laitan nyt vähän omia kokemuksia. -06 aloitettiin kesäkuussa rakentamaan 72 paikkaista nelirivistä visiiripihattoa. Ensimmäinen lypsy tehtiin joulukuun alussa -07. Paikkamäärä oli valmistuessa 78, kun päätykäytävät oli mielestäni liian leveitä... Lypsyasema 2 x 6 kalanraato laajennusvaralla. Keväällä -06 tehtiin yksi laakasiilo, noin 500 m3. Vanhoja siiloja oli noin 600 m3. Lietesäiliö tehtiin myös uusi 1800 m3, lisäksi jäi vanha 800 m3. Vanhaan navettaan tehtiin vasikkatiloja. Myös sosiaalitilat, jotka vieläkin vaiheessa. Tähän kompleksiin mahtui 50-55 lehmää + nuoriso. Toteutuneet kustannukset oli noin 475000 e, ilman alvia. Ei sisällä omaa työtä, eikä puuta. Näin lehmäpaikan hinta oli noin 8600-9500 e. Hinta olisi noin 10 % kalliimpi alkuperäisillä leveillä päätykäytävillä. Kapeammista käytävistä ei ole edes ollut haittaa. Tänä vuonna tehtiin nautaamo nuorkarjalle, kylmä kuivikepohjallinen, jossa majailee nyt yli 6 kk ikäiset hiehot ja umpilehmät. Tälle simpleksille tuli hintaa noin 85000 e, sisältää lantalan omat työt ja puutavaran. Nyt lehmämäärä pyörii 80-85 lähellä. Eli kokonaishintaa kertyi neljässä vuodessa 560000 e. Näin saatiin lehmäpaikan hintaa laskettua alle 7000 euron verottomana. Toki säilörehusta osa varastoidaan edelleen aumassa... Joka tapauksessa nuoriso-osasto kannattaa mielestäni pitää poissa kalliista navettahallista. Ja myös JiiWee on oikeassa, halvalla tehden tulee edullisen näköistä. Mutta voi se olla silti siistiä ja toimivaa?

Pihaton suunnitelmat ja kustannus laskelmat on siis tehty. Ne teki loppujen lopuksi tuttu rakennusinsinööri pitkien maanittelujen jälkeen. Hän ei ole mikään navettasuunnittelija, mutta on aikaisemmin piirtänyt muutaman pihaton. Käytiin niissä katsomassa(muutenkin käyty katsomassa alun kolmatta kymmentä navettaa parin vuoden aikana), eikä talojen väellä ollut isompia valittamisia. Myöskin tuo kustannus puoli pitäisi hänellä olla hallussa, kun päätyökseen suunnittelee ja valvoo teollisuus halleja ja niiden rakennusta.
Pihatto on vinokuivikepohjalla oleva 60 lehmän navetta, 6x2 kalanruotoasema, aperuokinta, nuorkarja vanhassa navetassa(jonka olen remontoinut jo) ja lanta määrälle riittää vanha jo olemassa oleva lantala. Kustannusarvioksi on laskettu 408000€ + noin 100000€ lehmiin(pankki vaatii heti täyden tuotannon).

Nuot kustannukset on semmoiset, että jos pankki ei anna tuolla rahaa, niin he eivät usko projektiisi. Oletko kysynyt muista pankeista. (korkotukilainan korkotuki on navetan suurin yksittäinen hankinta - on tyhmää jättää se kilpailumatta)

Eli vakuudet kyllä riittävät(metsää reilut 90ha), mutta se ei auta mitään, kun proagrian talouslaskelmat näyttävä tulojen menevän pahasti pakkaselle, niiden laskelmien mukaan tappiota tulee noin 22000€ vuodessa. Olen kyllä löytänyt paljon virheitä noista laskelmista, mutta ne kuulemma ohjeiden mukaan täytyy tehdä siten.

Likwiäkin tehdessä (puhumattakaan kannattavuuslaskelmasta) pitää olla tietoinen omista tuloista ja menoista. Hyvällä konsultilla voi olla joitain laskukaavoja, mutta ne ovat ohjeellisia. Sinun kannattaa perehtyä hyvin tarkkaan mitä mikäkin maksaa. Kyllä minulla ainakin käytettiin joka vaiheessa itse laskimiani kustannuksia, kunhan perustelin niiden synnyn. Pelkästään säilörehulaskelmilla saadaan mahdoton heitto, jos ei tiedetä satotasoa ja korjuukustannusta.

Esimerkiksi vuotuinen palkka vaatimus on kuulemma 50000€ ja vuotuiset investoinnit on laskettava 24000€ vuodessa. Myöskin eläinlääkäri, lääke ja sähkömenot kaikki on laskelmissa laskettu kahteenkertaa. Myöskin osto viljan tarve on laskelmissa laskettu 160tonniin vaikka pystyn itse tuottamaan siitä noin puolet. Ja mielestäni tuon kokoisen karjan tarvekkaan ei ole kuin noin 100t. Joten aikalailla alkoi ihmetyttämään nämä meidän laskelmat, kun luin lehdestä tästä huittisten pienemmästä tilasta, jossa tulos on saatu plussalle.

Jos puhutaan yrittäjäparin palkkavaatimuksesta niin kyllä toi 50t€ on aikalailla minimi (25t€ per hlö). Investoinnit riippuu tämän hetkisen kaluston iästä ja vaihtotarpeesta. Onko esim tarkoitus jättää viljatilan konekanta ja ostaa lisäksi rehuketjun koneet vai mitenkä? Oletko tehnyt investointi suunnitelman? Sitä tehdessä huomaa, että esim traktoriin saattaa tulla 500-1000h/a enemmän tunteja kuin viljatilan aikana.

Mitkä ovat satotasosi tällä hetkellä. Tuommonen lehmämäärä + nuorkarja tarvitsee vähintään 1milj kg säilörehua, joten alaa tarvitaan vähintään 40ha + heinät 30ha = 70ha. Viljaa menee 8t keskituotoksella 185t, eli 40 hehtaarin viljat.

Puhut 60 lehmästä. Tarkoitatko, että 60 on lypsyssä ja umpilehmät, vai kaikkiaan 60 lehmää?

Niin laskelmat on siis tehty tuon vinokuivikepohjaisen pihaton kustannusarvion mukaan mukaan.

Tuota vinokuiviketta miettisin vielä. Ja ainakin tarkistaisin sen kuivikkeen kulutuksen. 200m3 turvetta ei riitä millään, jos meinaat että lehmät (etenkin utareet) pysyvät oikeasti puhtaina. Lehmä tuottaa kuitenkin lietelantaa 24m3/a, joten kauheen kiinteäksi tuolla määrällä ei saa 60 lehmän lantaa. Laihonlahdet Marttilasta ovat tehneet melko samanlaisen systeemin kuin sinä suunnittelet. Heiltä saanee tietoa. Kuivikelannassa on se huono puoli verrattuna lietteeseen, että sen käyttö nurmille on hiukan siinä ja tässä, kun tehdään rehua lypsäville. Ainakaan olkea ei saa olla silloin. Lehmänliete on sensijaan ykköslaatuinen troppi apilanurmille lisäravinteeksi.

SB kirjoittikin tuossa jutun jota jo mietin.. Mihin saa työnnettyä noin ison karjan kuivikelannan? Tarkkuuslevittimillä sitä ajetaan nurmille, mutta tuurilla rehu maistuu niin kakalta että lehmät eivät sitä syö.. Mä luulen että tuota lantaa täytyy ajaa pitkin kyliä kynnettäville ja ostaa sitten apulantaa tilalle 

muutoin ajatukset vaikuttivat järkeviltä, mutta tuo kuivikelanta nurmitilalla ei oikeen... muutamakymmentä tuhatta rakentamiseen lisää tuo lietteellä säästyneissä lannoitekustannuksissa itsensä takaisin.

muutoin ajatukset vaikuttivat järkeviltä, mutta tuo kuivikelanta nurmitilalla ei oikeen... muutamakymmentä tuhatta rakentamiseen lisää tuo lietteellä säästyneissä lannoitekustannuksissa itsensä takaisin.

Lannoitteiden hinnat nousevat, kuivikkeet eivät todellakaan ole ilmaisia, lietelannan voisi käyttää itse kotona helposti ja varmasti. Kyllä nämä ajatukset nousevat mieleen.

Ilmeisesti aloittajalla on aikomus tehdä kylmää tilaa joten tuo lietelannan jäätyminen pelottaa 

Jollei likvi ole plussalla niin silloin ei kai saa myöskään avustusta.   Kyllä minun mielestä on turha potkia järjestelmää vastaan, on parempi kun keksitte muuta tekemistä.  Voi joskus olla sitten vapaa-aikaakin.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 24.01.11 - klo:12:04

Lainaus käyttäjältä: realisti - 24.01.11 - klo:11:59

muutoin ajatukset vaikuttivat järkeviltä, mutta tuo kuivikelanta nurmitilalla ei oikeen... muutamakymmentä tuhatta rakentamiseen lisää tuo lietteellä säästyneissä lannoitekustannuksissa itsensä takaisin.

Lannoitteiden hinnat nousevat, kuivikkeet eivät todellakaan ole ilmaisia, lietelannan voisi käyttää itse kotona helposti ja varmasti. Kyllä nämä ajatukset nousevat mieleen.

Kyllä kunnolla kompostoituneen turvelannan pystyy tarkkuuslevittimellä turvallisin mielin nurmille pintaan levittämään. Paljon olisin huolestuneempi letkulevittimelläkin ruikitusta lietteestä. Levitysmääräthän ratkaisee. Ja olkilanta on sitten kiinni sonnan palamis asteesta ja lautaslevittimen ja sen silppurin toiminnasta. Halppis raadolla ei kannata yrittää tehdä priimaa. Ei onnistu.

ja toisekseen apila palkokasvi viljely pelaa kuivalannan miedolla typellä huomattavasti paremmin.

Mutta: Tämä tila on siis Etelä-Suomessa. On hyvin tyypillistä että säilörehun molemmat teot tehdään samalla poudalla. Kuivalanta nurmella vaatii vähän sateita päälleen.. Ja niitä ei välttämättä tule joka vuosi. Siis Etelä-Suomessa.

Kyllä kunnolla kompostoituneen turvelannan pystyy tarkkuuslevittimellä turvallisin mielin nurmille pintaan levittämään.

Siis rakennettava lisäksi erillinen kompostikenttä tai lantala x2 pinta-alalla, jotta on kunnon paikat, missä saa lantaa aikansa kuluksi aumailla lypsysyjen välissä. Lisäksi kunnon kompostoitumiseen tarvitaan ehkä vieläkin enemmän kuivikkeita.
 

Kaunista puheissa ja kirjoituksissa, mutta...

Lainaus käyttäjältä: Ratto-Arska - 24.01.11 - klo:13:48

Kyllä kunnolla kompostoituneen turvelannan pystyy tarkkuuslevittimellä turvallisin mielin nurmille pintaan levittämään.

Siis rakennettava lisäksi erillinen kompostikenttä tai lantala x2 pinta-alalla, jotta on kunnon paikat, missä saa lantaa aikansa kuluksi aumailla lypsysyjen välissä. Lisäksi kunnon kompostoitumiseen tarvitaan ehkä vieläkin enemmän kuivikkeita.
 

Kaunista puheissa ja kirjoituksissa, mutta...

Ja... idea oli kuivittaa oljella.. Mutta kyllä olkikin aika pehmeäksi menee jos viitsii kasan pari kertaa kääntää 

200 kuutiota turvetta menee jo 50 emolle, ja oljet päälle. Lypsävillä taitaa olla jo kaksinkertainen kuivikkeen tarve?

Tässä on nyt kyse isommastakin asiasta. Se että ko. henkilö ei ole saanut laskelmia pankille vietäväksi että ne edes kannattaisi on luultavasti vain yksi esimerkki monista. Se on hyvin harhaanjohtavaa että ammattilehdissä kuten MT julkaistaan vain niiden tilojen juttuja joilla tuntuu onnistuvan kaikki eivätkä heillä tunnu olevan ongelmia byrokratiankaan kanssa. Jotenkin tuntuu että kun ongelmia on niin niistä ei ainakaan missään julkisessa mediassa kerrota! Samaan aikaan todennäköisesti C-tukialueella hyväksytään jatkuvasti uusia likvejä ja rakentaminen saa alkaa. Miksi Etelän maidontuotantoa ei kannateta lainkaan? Miksi Pro Rahastus haluaa olla mukana kaatamassa etelästä yhden elinkeinon? Olisi hyvin tärkeää että maitoa tuotettaisiin myös lähempänä kuluttajia. Yksi syy siihen miksi Valiolla on vaikeuksia maksaa kunnon tuottajahintaa on juuri tämä, se että tuetaan C-tukialuetta josta maidonkeruu- ja maitojalosteiden matkat ovat pitkät. Tämä maksaa! Kun ajateltais mikä olisi edullisinta keskittämistä olisi se että maitotuottettaisiin lähinnä kuluttajia eli ne alueet mistä maidon keruu ja jalostustuotteet ovat edullisinta kerätä ja toimittaa vähittäiskauppoihin niin siellä tarvis olla tämä tuki. Olen aika vakaasti sitä mieltä että tämä vinoutunut tukipolitiikka on monen maitoalan ongelman takana.