UCD:n linjoilla.

Miten samoilla lähtöarvoilla likvi näyttää tappiollista toimintaa ja omat laskelmat voitollista? Omistasi puuttuu jotakin (95% varmuudella). Samoja asioitahan siinä lasketaan. Tai sitten likviin on syötetty luvut väärin.

Sudenkuoppia ovat aina eläinmäärän kehitys, tuotos, eläinten hankintakustannus, rehujen ym. panosten hintakehitys ym, jotka arviodaan liian positiivisesti.

Mäkin samaa mieltä uuseeteen kanssa, taas


Tässä ko. tapauksessa uskoisin proagrian olevan lähempänä kuin omat laskelmat, ellei tosiaan kokemusta lehmistä? Mitä itse teettänyt laskelmia, kyllä ne on tukeneet omia laskelmia.

Laita jotain laskelmaa tai niiden perusteita näkyville, missä kohtaa eniten heittoa?

etsikää joku tila joka tekee tulosta alhaisilla ruokintakustannuksilla (esim luomu) ja menkää sinne harjoittelemaan ja vuokraamalla tai omiin nurkkiin elukoita kans edullisesti rakentamalla niin kehittyy näkemystä taloudesta ja karjasilmää,Ettei käy kuten eräälle pälk"neen suunnalle ei ollut oikein ymmärrystä mitä oli tekemäsä ja konemyyjät ja hummeri myyjät ym veivät kuin litran mittaa

Tuossa muut jo kertoili mikä on talouslaskelmien henki. Se ei mun mielestä ole oikea tapa lähteä liikkeelle.

Jos nyt aloittaisin navettaprojektia, niin menisin ensimmäiseksi pankkiin ja kysyisin mikä on heidän mielestään NYKYISEN tuotantonne vakuusarvo, eli paljonko saatte sitä vastaan lainaa. AB-alueella navetan vakuusarvo on olematon, joten käytännössä vanha tuotanto + [(navetankustannusarvio - investointituen avustusosuus)/2] on maksimibudjettinne. Eli jos teillä 72ha peltoa ja pankki hyväksyy pellon vakuudeksi 8000€/ha (viiden vuoden totetuneiden kauppojen paikkakuntakohtainen mediaani) tilanne vakuusarvo on 576t€ - vanha velka 100t€ = 476t€ vanhasta tuotannosta. Lehmäpaikka aloittavalla tilalla saa maksaa max 8000€ ab-alueella ja jos laskee että peltoa pitäisi olla 0,7ha per lehmä niin 100 lehmää on maksimi. Eli navetta maksaisi sillä opilla 800t€. Siitä pois avustus 320t€ ja loppu jaetaan kahdella tulee 240t€ (= uuden tuotannon vakuusarvo) Tällä periaatteella koko roska saisi maksaa 716 000€. Eli rakennus, eläimet, rehuvarastot ja lietealtaat pitää mahtua tuohon lukemaan. Tässä kohtaa on jo ensimmäinen epäyhtälö.  Navetta maksaa 800t€, mutta rahaa ei saisi mennä kuin 716t€... Sitten vain eläimiä pois niin kauan kuin alkaa luvut täsmäämään. Eli 680t€ kohdalla yhtälö totetuu. Tällä matematiikalla pankki antaa teidän rakentaa 85 lehmän navetan.

Siitä on sitten hyvä lähteä liikkeelle. Lehmämäärä on tiedossa, mistä saadaan eläimet ja millä hintaa. Nyketiedoillani ostaisin syksyllä vuoden ikäisiä nuoria hiehoja (10-13kk), joita ei ole siemennetty. Niitä 85kpl a' 700€ = 60t€. Taas katosi pikku summa budjetista.

Seuraavaksi pitäisi löytää suunnitelija, joka pystyy toteuttamaan yhtälön 85lehmää = 620t€ sisältäen navetan koneineen, lietealtaan ja karkearehuvarastot. 7300€ per eläinpaikka ei ole mikään mahdoton toteuttaa, mutta sulkee kyllä monta asiaa pois. Tässä kohtaa mainostaisin erästä yksityistä Seinäjokista arkkitehtiä, joka on omasta mielestäni ainoa potentiaalinen tekijä siihen hommaan. Samalla käytte tutustumassa erilaisiin navettaratkaisuihin mielellään ulkomaita myöten. Poimitte asioita ja omaksutte lauseen "yksinkertainen on kaunista". 

Tässä kohtaa on erityisen tärkeä löytää navetalle rakentaja / vastaava mestari. Hän voi tehdä toiminnallisen suunnitelman pohjalta rakennesuunnittelun, jossa koko ajan mietitään miten yksityiskohdista päästään mahdollisimman halvalla.

Sen jälkeen kun yllä olevat yhtälöt täsmäävät, voitte alkaa Likwin tekoon proagrian kanssa JA teettää oikeat laskelmat. Noiden oikeiden laskelmien tulkitsemista varten suositan lukemaan Adam Smithin kirjoituksia täältä agrosta takaisinmaksuajasta.

Sitten vaan lupa prosessit pyörimään...

Periaatteessa kannattavuus on kiinni täysin investoinnin hinnasta, käytännössä kustannustason hallinnasta.

***Mä nostaisin rinnalle myös investoinnin käyttöönoton onnistumisen ja sitä seuraavan parin vuoden maitovirran...

7000-8000e lehmäpaikasta tuntuu todella edulliselta. Vertailun vuoksi, taisi olla Osuuspankin asiakaslehdessä, kun eräs Keskisen-Suomen pankin maatalousasiantuntija sanoi, että alle kymppitonnin lehmäpaikalla olevaa navettaa on käytännössä mahdoton tehdä.

alle kymppitonnin lehmäpaikalla olevaa navettaa on käytännössä mahdoton tehdä.

Pihaton suunnitelmat ja kustannus laskelmat on siis tehty. Ne teki loppujen lopuksi tuttu rakennusinsinööri pitkien maanittelujen jälkeen. Hän ei ole mikään navettasuunnittelija, mutta on aikaisemmin piirtänyt muutaman pihaton. Käytiin niissä katsomassa(muutenkin käyty katsomassa alun kolmatta kymmentä navettaa parin vuoden aikana), eikä talojen väellä ollut isompia valittamisia. Myöskin tuo kustannus puoli pitäisi hänellä olla hallussa, kun päätyökseen suunnittelee ja valvoo teollisuus halleja ja niiden rakennusta.
Pihatto on vinokuivikepohjalla oleva 60 lehmän navetta, 6x2 kalanruotoasema, aperuokinta, nuorkarja vanhassa navetassa(jonka olen remontoinut jo) ja lanta määrälle riittää vanha jo olemassa oleva lantala. Kustannusarvioksi on laskettu 408000€ + noin 100000€ lehmiin(pankki vaatii heti täyden tuotannon).
Itseltä löytyy maitokarjasta kokemusta kaksitoista vuotiaaksi, jolloin vanhemmat pisti lehmät lihoiksi, vaimo kotoisin maitotilalta ja ollut siellä paljon hommissa ja on edelleenkin siellä usein, hoitaa muummoassa lomitukset. Ettei siis olla täysin ummikoita vaimo ainakaan.

Eli vakuudet kyllä riittävät(metsää reilut 90ha), mutta se ei auta mitään, kun proagrian talouslaskelmat näyttävä tulojen menevän pahasti pakkaselle, niiden laskelmien mukaan tappiota tulee noin 22000€ vuodessa. Olen kyllä löytänyt paljon virheitä noista laskelmista, mutta ne kuulemma ohjeiden mukaan täytyy tehdä siten.
Esimerkiksi vuotuinen palkka vaatimus on kuulemma 50000€ ja vuotuiset investoinnit on laskettava 24000€ vuodessa. Myöskin eläinlääkäri, lääke ja sähkömenot kaikki on laskelmissa laskettu kahteenkertaa. Myöskin osto viljan tarve on laskelmissa laskettu 160tonniin vaikka pystyn itse tuottamaan siitä noin puolet. Ja mielestäni tuon kokoisen karjan tarvekkaan ei ole kuin noin 100t. Joten aikalailla alkoi ihmetyttämään nämä meidän laskelmat, kun luin lehdestä tästä huittisten pienemmästä tilasta, jossa tulos on saatu plussalle.

Niin laskelmat on siis tehty tuon vinokuivikepohjaisen pihaton kustannusarvion mukaan mukaan.

ny olis propakanda agris itsetutkiskelun paikka vai onko väärät laskelmat laadittu tarkoituksella

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 23.01.11 - klo:22:52

alle kymppitonnin lehmäpaikalla olevaa navettaa on käytännössä mahdoton tehdä.

Alle kymppitonnin per lehmäpaikka maksava  alle 100 lehmän navettaa on käytännössä todella  vaikea teettää joss navetasta tehdään sekä eläin että käyttäjäystävällinen ja myös ulkonäkö sekä viimestely asiallisesti toteutettu.

 Toki kustannuksia voidaan alentaa monellakin tapaa esim omalle työlle ei lasketa palkkaa oma sora ja puutavara ilmaista, jätetään oleellisia asioita pois navetasata. Esim vinokuivikepohja ei välttämättä ole kallis tehdä mut todella kallis käyttää. Turve ja olki kun ei ole ilmasta  sai sen omalta pellolta tai naapurilta ilmaiseksi.

Monesti olen tuon lukenut ja myöskin asiaa ihmetelty. Ja tästä asiasta on keskusteltu paljon tämän meidän suunnittelijan kanssa. Hän kun ei ymmärä, mistä ne suuret kustannukset tulevat. Hänen mielipiteensä on, että jos tilataan pihatto teollisuushallin nimellä, niin sen kustannus on varmaankin noin 30% pienempi, kuin jos se tilataan pihattona.
Hän siis laskee kaiken sen mukaan, niin kuin tekisi teollisuushallia. Koneitten ja laitteiden hinnassa ei mitään epäselvää ole, koska niistä on hinnat tiedossa.

Tuo vinokuivikepohjan kustannukset on kyllä hyvä pointti. En mistään ole löytänyt sen kustannuksia. Olkihan nyt ei paljoa maksa, sitä saa naapureilta paalata ilmaiseksi vaikka kuinka paljon. Tietenkin siinä kuluja tulee, mutta ei merkittävästi. Ja turpeen hintahan on noussut, mutta ainakin niillä vastaavan eläin määrän tiloilla joilla olemme käyneet, on turpeen kulutus ollut noin 200m3 vuodessa. Elikä ei mikään kohtuuton kustannus erä.

Ja ainakin mitä niitä pihattoja tuli kierrettyä, niin erittäin tyytyväisiä isäntäväkiä oli vinokuivikepihatoissa ja lehmätkin näyttivät olevan puhtaita ja muutenkin tyytyväisiä. Näillä tiloilla lähes ainoa valituksen aihe oli vinokuivikkeen alaosassa oleva lantakäytävä ja nimenomaan se, että yleensä siihen ei ole tehty automaattista lannanpoistoa.(meille se on suunniteltu)Eikä niillä tiloilla myöskään valitettu ylenmääräisestä työstä. Mutta mielellään otetaan kaikki mielipiteet ja tieto vastaan.

Monesti olen tuon lukenut ja myöskin asiaa ihmetelty. Ja tästä asiasta on keskusteltu paljon tämän meidän suunnittelijan kanssa. Hän kun ei ymmärä, mistä ne suuret kustannukset tulevat. Hänen mielipiteensä on, että jos tilataan pihatto teollisuushallin nimellä, niin sen kustannus on varmaankin noin 30% pienempi, kuin jos se tilataan pihattona.
Hän siis laskee kaiken sen mukaan, niin kuin tekisi teollisuushallia. Koneitten ja laitteiden hinnassa ei mitään epäselvää ole, koska niistä on hinnat tiedossa.

Tuo vinokuivikepohjan kustannukset on kyllä hyvä pointti. En mistään ole löytänyt sen kustannuksia. Olkihan nyt ei paljoa maksa, sitä saa naapureilta paalata ilmaiseksi vaikka kuinka paljon. Tietenkin siinä kuluja tulee, mutta ei merkittävästi. Ja turpeen hintahan on noussut, mutta ainakin niillä vastaavan eläin määrän tiloilla joilla olemme käyneet, on turpeen kulutus ollut noin 200m3 vuodessa. Elikä ei mikään kohtuuton kustannus erä.

Ja ainakin mitä niitä pihattoja tuli kierrettyä, niin erittäin tyytyväisiä isäntäväkiä oli vinokuivikepihatoissa ja lehmätkin näyttivät olevan puhtaita ja muutenkin tyytyväisiä. Näillä tiloilla lähes ainoa valituksen aihe oli vinokuivikkeen alaosassa oleva lantakäytävä ja nimenomaan se, että yleensä siihen ei ole tehty automaattista lannanpoistoa.(meille se on suunniteltu)Eikä niillä tiloilla myöskään valitettu ylenmääräisestä työstä. Mutta mielellään otetaan kaikki mielipiteet ja tieto vastaan.

tohom oljen keräilyyn niin se kannattaa kyllä ottaa ihan oikeana kuluna. Ainakin lihakarjassa ja miksi ei lypsävissä niin tollasessa vajaan 100 pään karjoissa menee kaks paalia päivässä jolloin se 700 paalin tekeminen, kerääminen ja säilyttäminen  menee kyllä ihan oikeaksi työksi. ittellä on käytössä kuivikeparret ja voin suositella. Menee suht pienellä kuivikemäärällä eikä joudu kävelee kuin kaksi kertaa käytävät ja kolaa sonnat parsista. Kuivike kannattaa suosiolla levittää koneella oli parsi tai makuutila mikävaan.

100 lehmää ja 200m3 turvetta vuodes??? ei voi pitää paikkaansa   2000m3 vois olla lähellä?

Onks toi poroagrian matemaatikko selvillä, että tilalta on tarkotus myydä maitoo ?

Meille yks ton firman "asiantuntija" teki likwiä emolaan ja ihmetteli, kun ei laskelma pyöri.

Yritti pyörittää likviä pelkillä AB-eläintuilla. Oli unohtanu, että tilalta olis tarkotus myydä eläimiäkin...

Mites jos pokerina rakentaisi teollisuushallin, sillä ajatuksella, että ratkaisut helposti muutettavissa pihatoksi  Mitä se kelleen kuuluu, jos vaik seuraavana vuonna rakentamisesta huomaa, että en tätä tarviikkaan, MUTTA tämänhän saisi helposti eläinkäyttöön     

Jos oman toiminnan saaminen kannattavaksi edellyttää sitä, että naapuri luopuu rahanarvoisesta omaisuudestaan ilmaiseksi sinun hyväksi. On syytä ottaa oman toimintaperiaatteen kustannustehokkuus uudelleentarkasteluun.

Olkea ei voi kerätä vuodesta toiseen pellosta mitään siihen palauttamatta. Kymmenen vuoden kuluttua pellossa ei kasva juuri mitään. Toisaalta jokavuotinen kuivikelannan levittäminen koko pinta-alalle voi tympiä jossain vaiheessa. Lisäksi kuivikelannan käyttö rajoittaa muokkausmanagementin valintaa.