Perjantain maaseudun tulevaisuudessa oli juttua Huittislaisesta kaverista, joka on parhaillaan tekemässä 60 lehmän pihattoa. Ensin suunniteltu 160 lehmän pihattoa, mutta siihen ei pankki ollut suostunut.

Kaveri kertoi lehdessä, että kirjoittelee täällä agronetissä. Elikä voisitko kertoa enemmän koko projektistasi.
Meillä on nimittäin samankaltainen tilanne. Meillä lähtökohtana on myöskin viljatila eteläisellä B-alueella.
Meillä on 72ha peltoa, ei ole vuokramaita, mutta naapureilta saisi ostettua viljat ja myöskin rehua, jos sen tarvetta olisi. Myöskin paskan levitys olisi haluttua.
Sukupolvenvaihdos meillä oli 2003 ja molemmat reilusti alle nelikymppisiä. Velkaakaan ei enää ole jäljellä kuin vajaa satatonnia. Mutta näistä lähtökohdista huolimatta meillä ei saa likwiä plussan puolelle ollenkaan, vaan laskelmien mukaan tappiota tulisi ja paljon - tosin omien laskelmieni mukaan homma olisi ihan kannattavaa.
Toinen mielenkiintoinen asia oli tuo proagrian aloittavien maitotilallisten ohjelma. Sellaisesta ei ole meille puhuttu ollenkaan, vaikka tätä projektia on suunniteltu useampia vuosia ja proagriaan on palanut rahaa noin 10000euroa.

Toinen mielenkiintoinen asia oli tuo proagrian aloittavien maitotilallisten ohjelma. Sellaisesta ei ole meille puhuttu ollenkaan, vaikka tätä projektia on suunniteltu useampia vuosia ja proagriaan on palanut rahaa noin 10000euroa.

Löytyskö siihen ohjelmaan toiset 10 000:tta?
ProRahastus-menetyksen mahdollisuuksia

Mitä olet saanut tuolla 10000 eurolla

ProAgrialla on tainnu pallo pomppia karkuun kätösistä, näitä osaamiskeskuksia
kun aletaan koota niin naurussa on piteleminen 

Laskelmia ja liiketoimintasuunnitelmia on tehty toinen toisensa perään vuosien varrella. Sitten proagria navettasuunnittelijat vielä ovat ihan oma lukunsa, eivät kuuntele asiakasta ollenkaan. Yksikin toi mukanaan kaksitoista erilaista pohjaa ja sanoi, että valitkaa siitä. Meidän oma alkuperäinen suunnitelma ei kelvannut missään muodossa. No eipä se suunnittelija tietenkään kelvannut sitten meillekään.
Kaikkea muuta kuin maitokarjaa on ehdotettu useampaan kertaan . Esimerkiksi hiehohotellia on ehdotettu muutaman kerran. Se siinä vaan on ikävää, että pankki vaatii sen proagrian tekemän liiketoimintasuunnitelman ja laskelmat, muuten ei edes ala neuvotella rahoituksesta.
Ja kuten aikaisemmin sanoin, niin itse laskien homma on suhteellisen kannattavaa, mutta kun ne laskelmat eivät kelpaa. Elikä se kiinnostaisi, miten nuo laskelmat on tehty, että niistä on saatu noinkin kannattavat, että pystyy palkkaamaan yhden tilan ulkopuolisen työntekijänkin vielä? Niin se jäi sanomatta, että meillä laskelmat on tehty siten, että yhdelle saisi sieltä elannon.

On niitä muitakin konsultteja kuin proagria, ja niiden laskelmat kelpaavat rahoittajille. En mainosta mutta kirjoita googleen "maatila on liikeyritys" ja siitä löytyy ainakin yksi.

Täytyypä katsoa noita muita paremmin.
Mutta voisitko sanoa jotain näin näppi tuntumalta, että miten nämä laskelmat eroavat toisistaan? Miten toisen laskelmat saadaan näyttämään voitollista tulosta, mutta toisella samat laskelmat näyttävät syvää tappiota.

Täytyypä katsoa noita muita paremmin.
Mutta voisitko sanoa jotain näin näppi tuntumalta, että miten nämä laskelmat eroavat toisistaan? Miten toisen laskelmat saadaan näyttämään voitollista tulosta, mutta toisella samat laskelmat näyttävät syvää tappiota.

Näin näppituntumalta toisen laskelmat on väärin aika näyttää kumpi oli oikein

Täälläkin on Likwin laskenta menossa par aikaa ja otin yhteyttä aivan muualle kuin meidän alueen proagriaan ja voin suositella kovasti. En minäkään mainosta mutta kirjoita googleen "osaamisella maaseutu eläväksi"

Täytyypä katsoa noita muita paremmin.
Mutta voisitko sanoa jotain näin näppi tuntumalta, että miten nämä laskelmat eroavat toisistaan? Miten toisen laskelmat saadaan näyttämään voitollista tulosta, mutta toisella samat laskelmat näyttävät syvää tappiota.

Olin tuas suvella muutamam pankim tirehtöörin kans palaveeris, sanovattem suaraa notta Roo Rahastuksem laskijoosta heittille kelepaa vaa yks! Muirem laskelmat om sem arvoosia kuinka pehemooselle paperille nua om rintattuna!

Minkä kokoinen yksikkö aloittajan laskelmissa?

Likwin saa plussalle kun laittaa valehtelee yksityistalouden menot 4 kertaa normaalia pienemmiksi. Yleisesti käytetty konsti 

Täytyypä katsoa noita muita paremmin.
Mutta voisitko sanoa jotain näin näppi tuntumalta, että miten nämä laskelmat eroavat toisistaan? Miten toisen laskelmat saadaan näyttämään voitollista tulosta, mutta toisella samat laskelmat näyttävät syvää tappiota.

Likvilaskelmahan on aivan simppeli tai ainakin pitäisi olla. Joten lähtöoletuksillahan siellä pelataan jos pelataan. Hintakehitykset, tukikehitykset, tuotos odotukset ts. mitä pelinvaraa on jätetty sinne tänne jne.
Jos sais vihjaista niin tekaiskaa yksi aivan maximi-optimi suorituslaskelma pohjalle ja sitten alatte tiputtaa jalkoja maan pinnalle ja maan allekin.


Perusteet eli lähtöarvot joka laskelmalle pitää löytyä johdannosta. Sitten tulokset taulukkoon rinnakkain. Sitten vaan hyväksyt millaisella riskitasolla itse olet valmis etenemään. Ulkoiselle rahoittajalle sitten annat sen mielestäsi realismi (+) laskelman. Kyllä ne osaa senkin tulkita ihan tarpeeksi hyvin.  
Jos itse ei usko/luota laskelmaansa, niin hommassa on turha edetä tätä vaihetta pidemmälle.  

Ja sekin on realismia, että kaikille ei vaan saada positiivisia laskelmia. Syitä on miljoonia. Sekin on jo plussaa jos tämän itse hokaa ja ymmärtää etsiä toisia polkuja.
 

UCD:n linjoilla.

Miten samoilla lähtöarvoilla likvi näyttää tappiollista toimintaa ja omat laskelmat voitollista? Omistasi puuttuu jotakin (95% varmuudella). Samoja asioitahan siinä lasketaan. Tai sitten likviin on syötetty luvut väärin.

Sudenkuoppia ovat aina eläinmäärän kehitys, tuotos, eläinten hankintakustannus, rehujen ym. panosten hintakehitys ym, jotka arviodaan liian positiivisesti.

Likwi ei ole mikään kannattavuuslaskelma, vaan maksuvalmiussellainen. Pitää tehdä myös tuloslaskelmaennuste, jossa kustannuspuolella on se oma palkkavaatimus muiden kustannusten mukana. Periaatteessa kannattavuus on kiinni täysin investoinnin hinnasta, käytännössä kustannustason hallinnasta.