Mitenkäs apilan taudit sitten, etenkin luomussa. Jos viherlannoitukset on apilaa ja viljavuosinakin vielä apilaa, niin kasvaako se (apila) enään ollenkaan muutavan vuoden päästä? Eikös apilavuosia saa olla maks puolet just tautien takia. Itse menen tavanomaisen mukaan, mutta en uskaltanu laittaa valkoapilaa aluskasviksi, kun tiedän vuoden päästä kylväväni siihen apilasäilörehunurmen.
Kiinnostaa kovasti tämä typen sidonta.
Tässä se raja: jos viljelyssä apilanurmi on tärkeä juttu, niin sitten ehdottomasti ne viljavälivuoden apilattomina. Viljatilalla uskaltaisin pelata enemmän riskillä; viherlannoitukseen voi aika käyttää myös muita palkokasveja huomattavasti helpommin. Eli jos apilarehunurmi on mukana viljelyssä, niin silloin EI apilaa aluskasviksi viljan alle.
Typpeä kyllä säästää, jos siellä on joku muu heinä, vaikka sen sitten syksyllä kyntämällä tai muulla muokkaimella hävittää. Jopa italianraiheinäkin kuulemma toimii, kun kylvää samasta vantaasta seoksena viljan kanssa. Menee niin syvälle, tulee hitaasti pinnalle ja kärsii viljan varjostuksesta rivissä, ettei pitäisi haitata viljaa. Näin siis kertovat, en ole itse nähnyt, kokeillut tai lukenut tutkimuksia. Varmoja valintoja ovat kaikki monivuotiset heinät, ne ovat sen verran hitaampia liikkeellelähtijöitä.
Tätä yksivuotista nurmipyydyskasvustoa voi vielä puinnin jälkeen niittää, jolloin vähän pidemmäksi ehtinyt juolavehnä niittäytyy sekin, joutuu laittamaan juuresta reserviä ja heikkenee. Kilpailu heinien kanssa käy voimille. Jos oljen jättää keräämättä, niin sekin kesantomurskaimen läpi mennessään silppuutuu, sotkeutuu vihreän heinän kanssa ja alkaa lahoamaan nopeammin kuin ilmavalla karholla ollessaan.
Aikas hyvät palkokasvinurmien viljelyohjeet löytyvät:
http://www.maaseutukeskus.fi/luomu/pellolla/nurmiviljely/index.htmlTypensidonnasta tiiviisti:
www.elomestari.fi/typpiymppi/sidonta.htmPetri
PS. viimeksimainittu on noilta kaupallisilta sivuiltani, mutta ehkä tämänvertainen mainostus ei vie käyttäjäoikeuksia täältä?