No nyt
Asiaa monen toimesta !!!

Jep.

Kuinkas tuo valkoapila,toisessa topicissa siitä kyselin. Kuinka toimii suorakylvössä jos laittaa hiukan "kerääjäkasviksi",viljanpuinnin jälkeen vahvistuu sitoen typpeä ja keväällä tapetaan roundupilla vapauttaen typen? Onko ideaa laisinkaan,tuoko vain ongelmia kasvisuojelussa aineiden valinnassa ja rypsin viljelyssä aiheuttaa tappiota möhöjuuren jne. tautien kautta.

+- ylimääräisellä työllä ja panoksien käytöllä vs. apulantasäästöt?

Apilakesantoja mulla nytkin viljelyssä,ne vain pääasiassa ikikesantoja. On sellaisia lohkoja joita ei yksinkertaisesti järkeä viljellä,tuottavat parhaiten kesannolla. JOS haluaa välillä viljelläkin noita koneen kokoisia "peltoja",on ainakin lannoitus kunnossa luonnostaan

Täällä kun ei ohra-kaurajaappelsiini kasva, niin mitenkä luomussa pellaa tämä juolavehenä? Enkä kysy pirruuttani. On siis noin puolitoista hehtaarie melekolailla puhasta juolavehenää ja apulannalla hyvät sajot, eikä kelepaa porroelle, eivät siis sotke polokemalla. Kasvasko pelekällä virstalla?

Tää nyt poikkee luomusta, mutta kuinkas tuon suorakylvön kans, kun viljapuolella ennen suorakylvöä vetästään roundupit peltoon ja sitten (jonkun ajan kuluttua) kylvetään sillä suorakylvimellä siemenet ja lannoitteet... Mitenkähän nurmisiemenet käyttäytyis moisella touhulla?

Taitaa vaan olla parasta ruiskutella paha juolavehnälohko ja vetää perinteiseen tapaan...

Tää nyt poikkee luomusta, mutta kuinkas tuon suorakylvön kans, kun viljapuolella ennen suorakylvöä vetästään roundupit peltoon ja sitten (jonkun ajan kuluttua) kylvetään sillä suorakylvimellä siemenet ja lannoitteet... Mitenkähän nurmisiemenet käyttäytyis moisella touhulla?

Taitaa vaan olla parasta ruiskutella paha juolavehnälohko ja vetää perinteiseen tapaan...

Miksi ihmeessä alkaisit tonkia peltoa turhaan. Tiheä apila, ja miksei tiheä ruokonatakin varjostaa aika mukavasti juolaakin. Jokavuotinen täydennyskylvö pitää nurmet oikeasti tiheinä nurmikasveista. Mutta kyllähän se juola jostain kuitenkin puskee. Lähivuosina näemme, että onko se viisi vuotta vai jotain muuta kun pitää laittaa glyfosaatilla valkoiseksi heinäkuulla ja syyskylvökauden alkajaisiksi uudet akanat ketoon. Totuuden nimissä on mainittava että suorakylvövantaan möyhintä idättää myös kertarikkoja niin että niitä joutuu ehkä tuplasti torjumaan vrt perinteinen tyyli, jollei sitten hyväksy pientä maustetta kylvön jälkeisellä niitolla.

PS Heino Leino, juolavehnä ei ole nurmirehukasvi. Tunnistan sen kitkerän löyhkän jo virstan päästä niitetylle pellolle tullessa. Laikuttainen eteneminen on helposti tarkistettavissa ruskean limaisen ja lakoisen sängen perusteella.

YÄÄÄK 

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 24.02.08 - klo:17:54

Ensinnäkin onnittelut avaajalle. Ehkä tämän foorumin toistaiseksi asiallisinta keskustelua...

Minulla on ymp. tuen lisätoimenpiteenä viljelyn monipuolistaminen, jossa on siis vaatimus 10% nurmittamiseen. Lisäksi minulla on erään sikalan kanssa vastaanotto sopimus lietelannasta 15m3/ha/per vuosi. Kiertona minulla on rypsi, vehnä, ohra, ruis, kaura ja nurmi. Nyt kun kesannoiti pakko poistuu ja niin suunnittelin niputtavani kesannot ja nurmi lohkot, jolloin saan nurmen oikesti oikeasti kiertoon ja parannettua savi pitoisten maiden rakenetta. Nurmilta on tarkoitus korjata kuivaheinä+odelma lähinnä hevostiloille myytäväksi. Ph:t on kaikilla lohkoilla yli 6,5.

Nyt minua kiinnostaa apilan toiminen lannoitteena viljan tai rypsin alla. Aikaisemmin urakoin naapurin luomutilalle puinteja ja muistan, että varsinkin kuivina kesinä oli vaikeuksia puinnissa, kun ohran alla oli apilaa. Eli ohra oli  lyhyttä ja puimuriin tuli väkisin vihreää kasvimassaa. Miten tuo apilan käyttö kannattaa parhaiten? Onko niin, että jos tavanomaisessa / IP tuotannossa haluaa käyttää apilaa ja apulanta lisää samalla kasvukaudella varmistamaan kasvuun lähdön on se tuhoon tuomittu yritys? Miten heinässä oleva apila vaikuttaa laatuun? Muistan joskus kuulleeni, että hevostilat karttavat apila pitoista heinää, onko näin? Kasvinsuojeluaineiden kanssa tulee myös ongelma, onko siihen mitään keinoja? Miten raatilaiset tässä tilanteessa toimisivat?

Ei taida hevosimmeiset huolia apilaa, liikaa valkuaista, taitaa mennä jalattomiksi hepat... Eli jos apilaa haluat hyödyntää kierrosta myyntiin, pitäisi löytyä nautatila kumppaniksi.

Joo, ja tuo apilan läpikasvu puhtaasta ohrasta etenkin kuivana kesänä on ongelma. Itselläni sitä ongelmaa ei ole, kun on ohra-kaura-vehnä seoskasvustoja kaikki, ja puidaan murskeviljaksi.

Mutta jos ei apilanurmelle markkinoita ole, niin melko hyvän vastineen sille panostukselle saat myös kyntämällä sen viherlannoitukseksi, maan rakenteelle tekee varmasti hyvää

Hevosheinästä saisi myyntituloja, ainakin säilörehunurmena karjatilat lähinnä kävisivät keräämässä pois rehut. Maanvaihto olisi mielenkiintoinen, mutta karjatilat joiden kanssa sitä voisi tehdä ovat sen verran kaukana, että sekään ei välttämättä toimisi. Heinänurmille kannattanee valita kasvit, joista tulee hyvä heinä ja juuristossa on voimaa, jolla maanrakennetta saadaan parannettua.   

Taitaisi olla fiksuinta laittaa apilaa rypsin alle ja tappaa se glyfosaatilla vasta seuraavana keväänä ennen vehnän kylvöä. Rypsin rikka-aine ajetaan ennen kylvöä joka tapauksessa, joten sitä ongelmaa ei ole. Onko tietoa kuinka paljon typpeä apila luovuttaa typpeä perustamis vuonna, entä mitenkä seuraava vuosi? Mikäs apila menestyy alus / kerääjäkasvina parhaiten?

Lainaus käyttäjältä: herttu - 24.02.08 - klo:21:28

No nyt
Asiaa monen toimesta !!!

... valkoapila,toisessa topicissa siitä kyselin. Kuinka toimii suorakylvössä jos laittaa hiukan "kerääjäkasviksi",viljanpuinnin jälkeen vahvistuu sitoen typpeä ja keväällä tapetaan roundupilla vapauttaen typen? Onko ideaa laisinkaan,tuoko vain ongelmia kasvisuojelussa aineiden valinnassa ja rypsin viljelyssä aiheuttaa tappiota möhöjuuren jne. tautien kautta.

+- ylimääräisellä työllä ja panoksien käytöllä vs. apulantasäästöt?

Suorakylvöapilasta viljan kanssa en osaa kertoa, mutta perinteisellä maanmuokkauksella riippuu vähän viljan typpilannoituksen määrästä. Kohtuullisilla typpiannoksilla (siis sellaisia, ettei tarvii vilja-viagraa) syksyinen apilakasvusto sitoo typpeä 20-80 kg/ha, josta noin puolet voi olettaa olevan käyttökelposta seuraavana vuonna. Luomukuvioissa kevytlannoituksella noin tonni lisää viljaa seuraavana vuonna, mutta siellä usein tilanne on se, että (rehu)viljan puintia ei voi kyllä yhtään viivästyttää, ettei (puna-)apila tule läpi. Valkoapila pysyy paremmin alla ja voi käyttää halpoja reheviä (vaan heikosti talvehtivia) lajikkeita. Möhöjuureen ei vaikutusta.

Petri

juolavehnä ei ole nurmirehukasvi.

En ole aivan samaa mieltä, joskin ongelmia on. Vaatii kolme korjuuta, jotta laatu pysyy kohdallaan. Erittäin hyvä lannoitetypen hyväksikäyttäjä. Ja kolmen korjuun systeemillä ei pysy hyvänä kuin pari-kolme vuotta, sitten rupeaa taantumaan sekin... Näin juolavehnän viljelykokeiluista 70-luvun lopulta silloiselta Lapin Koeasemalta Apukasta, Rovaniemen kupeesta. Muistinvaraisesti, tietty. Itse tein viime kesänä kuivaheinää  (enämpi ehkä väkiheinää) tarjotusta puolen hehtaarin puhtaasta juolavehniköstä ja hyvin on lampaille kelvannut. Ei se porukka nälkiintynyt sen kuukauden aikana, kun tätä oli pääasiallisena karkearehuna.

Edellisestä huolimatta: kyllä tavoitteena on nurmessakin viljellä muita kasveja.

Petri

Kai tota juolavehnän "laatua" heikentää ensisijaisesti taudinarkuus.

Kai tota juolavehnän "laatua" heikentää ensisijaisesti taudinarkuus.

Ällöä on se tyvilima. Jyvin usein sakea juolikko on melkoisessa härmässä. Lieneeö oikein väli-isäntä viljanhärmälle?

Ja se löyhkä. Jos minä olisin märehtijä, puhaltelisin moiset kauas pöydästäni.

http://www.lyricsdomain.com/12/lynyrd_skynyrd/that_smell.html

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 24.02.08 - klo:22:08

Lainaus käyttäjältä: herttu - 24.02.08 - klo:21:28

No nyt
Asiaa monen toimesta !!!

... valkoapila,toisessa topicissa siitä kyselin. Kuinka toimii suorakylvössä jos laittaa hiukan "kerääjäkasviksi",viljanpuinnin jälkeen vahvistuu sitoen typpeä ja keväällä tapetaan roundupilla vapauttaen typen? Onko ideaa laisinkaan,tuoko vain ongelmia kasvisuojelussa aineiden valinnassa ja rypsin viljelyssä aiheuttaa tappiota möhöjuuren jne. tautien kautta.

+- ylimääräisellä työllä ja panoksien käytöllä vs. apulantasäästöt?

Suorakylvöapilasta viljan kanssa en osaa kertoa, mutta perinteisellä maanmuokkauksella riippuu vähän viljan typpilannoituksen määrästä. Kohtuullisilla typpiannoksilla (siis sellaisia, ettei tarvii vilja-viagraa) syksyinen apilakasvusto sitoo typpeä 20-80 kg/ha, josta noin puolet voi olettaa olevan käyttökelposta seuraavana vuonna. Luomukuvioissa kevytlannoituksella noin tonni lisää viljaa seuraavana vuonna, mutta siellä usein tilanne on se, että (rehu)viljan puintia ei voi kyllä yhtään viivästyttää, ettei (puna-)apila tule läpi. Valkoapila pysyy paremmin alla ja voi käyttää halpoja reheviä (vaan heikosti talvehtivia) lajikkeita. Möhöjuureen ei vaikutusta.

Petri

Mitenkäs tuo apilan sitoma typpi saadaan näkymään, ettei tule turhaa yli lannoitusta? 20 - 80kg / ha on aika iso haarukka! Jos nyt oikein ymmärrän, niin keväällä se ei vielä näy maanäytteessä, vaan on vielä sitoutuneena kasviin. Tämä siis jos olisi viljan alla kasvamassa apila ja seuraavana keväänä ennen kevätkylvöä tappaisi sen glyfosaatilla!

Mitenkäs tuo apilan sitoma typpi saadaan näkymään, ettei tule turhaa yli lannoitusta? 20 - 80kg / ha on aika iso haarukka! Jos nyt oikein ymmärrän, niin keväällä se ei vielä näy maanäytteessä, vaan on vielä sitoutuneena kasviin. Tämä siis jos olisi viljan alla kasvamassa apila ja seuraavana keväänä ennen kevätkylvöä tappaisi sen glyfosaatilla!

Ei tähän oikein luotettavaa mittaria ole. Tärkein olisi havainnot kasvustosta syksyllä ennen pakkasten tuloa. Riippuen sitten apilan määrästä...

Mutta nyrkkisääntönä: 1-vuotisen apilan sisältämästä typestä noin puolet hajoaa seuraavan kesän aikana (muokattuna, voipi glyfosaattitappo ja suorakylvö hidastaa hajoamista). Kuiva-aineesta typpeä on noin 3 % eli tonni kuiva-ainetta sisältää 30 kg typpeä. Siitä puolet tulee hyötyyn eli 15 kg. Tarkennukset vaatisivat muutaman sivun lisää tekstiä - voisin suositella "Tieto tuottamaan" -sarjan "Luomuviljan tuotanto" -opasta, siinä on vähän enemmän selitetty juttua.

Petri

Mistä sen voi tilata? 

Onko tosiaan noin, että glyfosaatti, joka lahottaa kasvin hidastaa vapautumista? Kun tuo typpi on niin pirun kallista kaupassa, niin (luultavasti) multaan lautasmuokkaimella lannan keväällä ennen kylvöä. Se vissiin pilkoo kasvia ja nopeuttaa maatumista. Tosin on suorakylvö ideologian vastainen ajatus. Siinähän nimenomaan maanmuokkaamattomuus perustellaan paremilla aerobisilla olosuhteilla... Tiärä sit mikä on paree! 

Mistä sen voi tilata? 

Onko tosiaan noin, että glyfosaatti, joka lahottaa kasvin hidastaa vapautumista? Kun tuo typpi on niin pirun kallista kaupassa, niin (luultavasti) multaan lautasmuokkaimella lannan keväällä ennen kylvöä. Se vissiin pilkoo kasvia ja nopeuttaa maatumista. Tosin on suorakylvö ideologian vastainen ajatus. Siinähän nimenomaan maanmuokkaamattomuus perustellaan paremilla aerobisilla olosuhteilla... Tiärä sit mikä on paree! 

Opuksen varmaan voi tilata ProAgria Maaseutukeskusten liitosta, jos nimi nyt edellä oikein meni. Jossain Vantaalla taitaa olla nykyinen toimitalo.

Glyfosaatti tuskin hidastaa hajoamista, mutta muokkaamattomuus kyllä eli maakosketuksen puute. Veikkaisin, että kevytkin lautasmuokkaus riittää hyvin. Voisi jopa ns. olkiäes, jota keskeisemmässä euroopassa käytetään sänkimuokkauksen alla, jopa sijasta. Se naarmii pintaa parin sentin syvyydeltä ja parantaa oljen maakontaktia.

Petri

Luomukuvioissa kevytlannoituksella noin tonni lisää viljaa seuraavana vuonna, mutta siellä usein tilanne on se, että (rehu)viljan puintia ei voi kyllä yhtään viivästyttää, ettei (puna-)apila tule läpi. Valkoapila pysyy paremmin alla ja voi käyttää halpoja reheviä (vaan heikosti talvehtivia) lajikkeita. Möhöjuureen ei vaikutusta.

Petri

Mitenkäs apilan taudit sitten, etenkin luomussa. Jos viherlannoitukset on apilaa ja viljavuosinakin vielä apilaa, niin kasvaako se (apila) enään ollenkaan muutavan vuoden päästä? Eikös apilavuosia saa olla maks puolet just tautien takia. Itse menen tavanomaisen mukaan, mutta en uskaltanu laittaa valkoapilaa aluskasviksi, kun tiedän vuoden päästä kylväväni siihen apilasäilörehunurmen.

Kiinnostaa kovasti tämä typen sidonta.

Mitenkäs apilan taudit sitten, etenkin luomussa. Jos viherlannoitukset on apilaa ja viljavuosinakin vielä apilaa, niin kasvaako se (apila) enään ollenkaan muutavan vuoden päästä? Eikös apilavuosia saa olla maks puolet just tautien takia. Itse menen tavanomaisen mukaan, mutta en uskaltanu laittaa valkoapilaa aluskasviksi, kun tiedän vuoden päästä kylväväni siihen apilasäilörehunurmen.
Kiinnostaa kovasti tämä typen sidonta.

Tässä se raja: jos viljelyssä apilanurmi on tärkeä juttu, niin sitten ehdottomasti ne viljavälivuoden apilattomina. Viljatilalla uskaltaisin pelata enemmän riskillä; viherlannoitukseen voi aika käyttää myös muita palkokasveja huomattavasti helpommin. Eli jos apilarehunurmi on mukana viljelyssä, niin silloin EI apilaa aluskasviksi viljan alle.

Typpeä kyllä säästää, jos siellä on joku muu heinä, vaikka sen sitten syksyllä kyntämällä tai muulla muokkaimella hävittää. Jopa italianraiheinäkin kuulemma toimii, kun kylvää samasta vantaasta seoksena viljan kanssa. Menee niin syvälle, tulee hitaasti pinnalle ja kärsii viljan varjostuksesta rivissä, ettei pitäisi haitata viljaa. Näin siis kertovat, en ole itse nähnyt, kokeillut tai lukenut tutkimuksia. Varmoja valintoja ovat kaikki monivuotiset heinät, ne ovat sen verran hitaampia liikkeellelähtijöitä.

Tätä yksivuotista nurmipyydyskasvustoa voi vielä puinnin jälkeen niittää, jolloin vähän pidemmäksi ehtinyt juolavehnä niittäytyy sekin, joutuu laittamaan juuresta reserviä ja heikkenee. Kilpailu heinien kanssa käy voimille. Jos oljen jättää keräämättä, niin sekin kesantomurskaimen läpi mennessään silppuutuu, sotkeutuu vihreän heinän kanssa ja alkaa lahoamaan nopeammin kuin ilmavalla karholla ollessaan.

Aikas hyvät palkokasvinurmien viljelyohjeet löytyvät:
http://www.maaseutukeskus.fi/luomu/pellolla/nurmiviljely/index.html
Typensidonnasta tiiviisti:
www.elomestari.fi/typpiymppi/sidonta.htm

Petri

PS. viimeksimainittu on noilta kaupallisilta sivuiltani, mutta ehkä tämänvertainen mainostus ei vie käyttäjäoikeuksia täältä?