Deutz Dx 6.30

Näistä saa kuulemma 150 hevosvoimaa ilman turboa ja vetoteho parempi kuin M-F 7480 Dyna-vt:ssä.

http://www.nettikone.com/deutz-fahr/dx/896982

Ilmotuksessakin vaan sanotaan että vaihteisto kömö, eikös kestävää haettu..  

Maansiirto ja lumiurakoinnissakin tuntuu koneet olevan kovilla. Tm 155: alle 3500h ja laatikosta pakat paskana+ parit jarrut noissa tunneissa. T170 kytkinpakat pakille n.3000h. JD 6830 tälläkin hetkellä kansiremontissa, n3000h.
8400 tais kestää pisimpään kytkinremontilla + muulla pienellä.

Lainaus käyttäjältä: aaknuuti - 10.01.11 - klo:15:19

Deutz Dx 6.30

Näistä saa kuulemma 150 hevosvoimaa ilman turboa ja vetoteho parempi kuin M-F 7480 Dyna-vt:ssä.

http://www.nettikone.com/deutz-fahr/dx/896982

Ilmotuksessakin vaan sanotaan että vaihteisto kömö, eikös kestävää haettu..  

Maansiirto ja lumiurakoinnissakin tuntuu koneet olevan kovilla. Tm 155: alle 3500h ja laatikosta pakat paskana+ parit jarrut noissa tunneissa. T170 kytkinpakat pakille n.3000h. JD 6830 tälläkin hetkellä kansiremontissa, n3000h.
8400 tais kestää pisimpään kytkinremontilla + muulla pienellä.

Mikä siittä jonnikasta kannen on rikkonut? Samanlaisia paskoja kaikki mutta vaan eri viat ja nykyään tulee kyllä joka merkiltä maanantai koneita aikas paljon ulos linjalta....

Ilmotuksessakin vaan sanotaan että vaihteisto kömö, eikös kestävää haettu..  

Maansiirto ja lumiurakoinnissakin tuntuu koneet olevan kovilla. Tm 155: alle 3500h ja laatikosta pakat paskana+ parit jarrut noissa tunneissa. T170 kytkinpakat pakille n.3000h. JD 6830 tälläkin hetkellä kansiremontissa, n3000h.
8400 tais kestää pisimpään kytkinremontilla + muulla pienellä.

Tämän voi lukea myös niin että laatikko ei vähästä säikähdä. Ensin ykkösvaihde on saatu jotenkin runnottua rikki ja sen jälkeen on päätetty että tämä on niin kova työpeli, että pitää asentaa vielä jämerä etunostolaite. Eikä silti saada loppua.
Riskitekijöiden karsintaa:
-Ei turboa
-Ei pikavaihdetta
-Ei sähköistä aluevaihdetta
-Ei sähkökytkentöjä nelivedossa ja lukossa
-Ei vesijäähdytteisen huolia
-Omat öljyt vaihteistolle
-Rivipumppu omalla voitelulla

Kaikki tämä toteutettuna Länsi-Saksalaisilla osilla ja tarkkuudella (mm. ZF)

Nykyisissä traktoreissa se +10-30 km/h muuttaa kestävyyttä koko traktorin osalta suhteessa vanhoihin 28-30 km/h koneisiin verrattuna. Kyllähän vanha suora laatikko ja ahtamaton iso kutonen on kestävä yhdistelmä mutta taloudellista (polttoaineen kulutus kuitenkin on  edelleen  se suurin menoerä tuntia kohden kun koneella töitä tehdään) ja päästönormit täyttävää sekä helppokäyttöistä siitä ei saa vaikka kuinka yrittäisi. Kaiken kaikkiaan on muistettava että traktori on traktoriksi tehty ja muihin töihin sen soveltuvuutta tulee arvioida erikseen(esimerkiksi auraus) . Traktori on suunniteltu pellolle ja niiden ominaisuuksien mukaan sitä tulee arvioida ei aurauksien tai muiden maantiellä tehtävien hommien mukaan ( todelliset liikennetraktorit pois lukien) . aaknuuti:lle sen verran että tuo ZF:n laatu on omien kokemuksieni mukaan ainakin 2000-luvun alkupuolen  tuotteissa  niin huonoa ettei sen varaan ainakaan voi pitkään kestävää konetta perustaa.

Korjasin tekstiin Länsi-Saksa.

Lainaus käyttäjältä: peijooni - 09.01.11 - klo:12:48

joskus deere on mainostanut että märkäkytkin kestää koneen iän? pitäneekö paikkaansa?

n.10300h mittarissa ja vielä on kytkin kestänyt ja on rääkätty toisissaan 

Mulla on 655 vallussa 10700 tuntia ja alkuperäinen kytkinlevy. Ensimmäiset 8000 tuntia lähes pelkästään etukuormaajakäyttöä.

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 09.01.11 - klo:21:11

Lainaus käyttäjältä: peijooni - 09.01.11 - klo:12:48

joskus deere on mainostanut että märkäkytkin kestää koneen iän? pitäneekö paikkaansa?

n.10300h mittarissa ja vielä on kytkin kestänyt ja on rääkätty tosissaan 

Mulla on 655 vallussa 10700 tuntia ja alkuperäinen kytkinlevy. Ensimmäiset 8000 tuntia lähes pelkästään etukuormaajakäyttöä.

No sitä on sitten säästelty eikä oo kyllä vauhdissa suuntaa vaihdeltu 

Turbiinikytkin voi jopa kolminkertaistaa kytkinlevyn vaihtovälin.
Nää valtun mittarit raksuttaa tunti tunnista vaikka tyhjäkäynnillä... 
Vanhemmissa 05 malleissa jos jättää virrat päälle vahingossa,niin aamulla tunteja taas enemmän.   

Major Super

Yes

;;;;Å

Turbiinikytkin voi jopa kolminkertaistaa kytkinlevyn vaihtovälin.
Nää valtun mittarit raksuttaa tunti tunnista vaikka tyhjäkäynnillä... 
Vanhemmissa 05 malleissa jos jättää virrat päälle vahingossa,niin aamulla tunteja taas enemmän.   

Niin juu jos tuossa vallussa onkin turbiini...

Turbiinikytkin voi jopa kolminkertaistaa kytkinlevyn vaihtovälin.
Nää valtun mittarit raksuttaa tunti tunnista vaikka tyhjäkäynnillä... 
Vanhemmissa 05 malleissa jos jättää virrat päälle vahingossa,niin aamulla tunteja taas enemmän.   

Tunteja tulee, vain jos laturi lataa. Mulla on tapana sammuttaa traktori yleensä aina kun tulen hytistä ulos.
Tunteja tulee ihan riittävästi, vaikka koneet eivät käykään Esson baarin pihalla kahvitauolla. 
Näihin uudempiin taitaa alkaa tulemaan tunteja urakalla, kun on paljon aktivointeja käynnistyksen jälkeen, ettei viitsi jokavälissä sammuttaa. 

Sähkötuntimittarin saa tosiaan "huijaamattomaksi" jos sen virran ottaa laturin herätevirtaliittimestä vaikka ryöstäjällä (tosin huonoa sähkötyötä ryöstäjien käyttö). Näin asensin huoltotuntimittarin leukkuunikin. Ottaa tunti tunnista. Sama se on öljynvaihdonkin kannalta käykö kone tyhjäkäynnillä  vai kierroksilla, tyhjäkäynti ehkä vielä huollon kannalta tärkeämpi tunti (kosteus tiivistyy, polttoaineen epäpuhdas palaminen yms)
http://kuvablogi.com/nayta/2894220/

Samaa laturin merkkivalo "huijaus" konstia voi käyttää ABS tai Airbag valon palaessa autossa ja jos tarvitsee saada kottero katastuksesta läpi. siihen jos vielä laittaa timerin väliin 0,5-2 sek ajastuksella niin eipä epäile lakkimies mitään 

Kaiken kaikkiaan on muistettava että traktori on traktoriksi tehty ja muihin töihin sen soveltuvuutta tulee arvioida erikseen(esimerkiksi auraus) . Traktori on suunniteltu pellolle ja niiden ominaisuuksien mukaan sitä tulee arvioida ei aurauksien tai muiden maantiellä tehtävien hommien mukaan.

Kyllä meillä raktori on sen verran kallis kapistus että se on ostettu ympärivuotiseen käyttöön. Silloin arvioin sen kestävyyttä ja käytettävyyttä kaikista töistä jolloin sekaan mahtuu sekä kuumaa että kylmää, hidasta ja nopeaa, kevyttä ja raskasta. Kaiken sen kuitenkin oletan kestävän ja paljon käytän automatiikkoja jolloin oletan koneen kestävän kaikki nopeudenmuutokset jne.

Totta kai traktorin tulee toimia niin talvella kuin kesälläkin normaaleissa maatalouden töissä mutta tarkoitinkin lähinnä sitä ettei traktoria ole todellakaan suunniteltu selaiseen ammattimaiseen käyttöön johon normaalisti käytetään selkeästi hinnaltaan korkeampia oikeita työkoneita kuten aurauksessa tai soran ajossa kuorma-autot oikeilla varusteilla tai esimerkiksi maansiirrossa dummperit tai vaikkapa puunajossa oikeat ajokoneet. On naurettavaa verrata traktorin kestävyyttä edellämainituissa tilanteissa. Eihän kuorma-autollakaan mennä pellolle vetämään äestä ja todeta että paska on kun ei etenemiskyky riitä.Normaaliin maatilakäyttöön kuulluu suomessa sekalaisesti eri töitä mutta muualla traktorien pääasiallinen toimenkuva keskittyy nimenomaan pelloille(isoilla nopeuksilla pyritään vähentämään siirtymiin kuluvia minuutteja eikä pyritä suinkaan kilpailemaan kuorma-autojen kanssa)  ja näitä isompia  markkinoita ajatellen traktoreita suunnitellaan. Traktorin toimenkuvaa voidaan laajentaa mutta silloin täytyy myös arvosteluperusteita näissä töissä muuttaa ja todeta että tehdään tällä koska taloudellisesti ei ole järkevää ostaa sitä kolme kertaa kalliimpaa, juuri sitä työtä varten suunniteltua konetta. Etukuormaaja on tästä edellämainitusta oiva esimerkki. Etukuormaajalla voi tehdä samoja töitä kuin pyöräkuormaajallakin mutta koskaan etukuormaajatraktori ei ole lähellekään yhtä tehokas tai kestävä kuin saman moottoritehon omaava pyöräkuormaaja, tämä oli se keskeinen ajatus jota ajoin takaa.

Nuffield DM 4    ?

Zetor 3011

Valtu 361

NH  TM   190     ja 135    tsa

;;;;;;;;;;Å