Kuolleisuusluvuista kuitenkin vielä: lypsytilojen osalta en tiedä (meneekö laputtomana kuolleet edes mihinkään tilastoihin asti, korkeintaan navetan taakse monttuun) , mutta A-tuottajien eläinlääkärin papereissa lukee, että 10-12% välitetyistä vasikoista kuolee ennen teurasajankohtaa!

Eli kate vuotaa honkajoelle.....kyllä mun mielestä sopisi keskustella kokonaisuudesta, jokainen tuo oman näkemyksensä omalta kohdaltaan. Itse en ymmärrä mitään väli- ja loppukasvatuksesta.

Vasikka pitää juottaa vähintään 4 kertaa päivässä ja jos on joku automaatti niin pitää valvoa että se juo kanssa sen maidon.
Suuret ryhmäkarsinat on p......... ne pitäs lailla kieltää ,korkeintaan
3-4 vasikkaa yhteen ja ensimmäiset viikot yksinään.
Vasikoitten hyvinvointi ei ole kiinnostanut viimeseen 20 vuoteen ei ketään.Vasikoitten asallinen hoito sopii huonosti tehotuotantoon se on tosiasia jota kukaan ei kiistä.

Vasikka pitää juottaa vähintään 4 kertaa päivässä ja jos on joku automaatti niin pitää valvoa että se juo kanssa sen maidon.

vierihoito ensimmäisinä elinpäivinä on pop. Snellan tultua syksyllä jäi muutama vasikka poikimakarsinoihin asumaan ja niille jätettiin imettäjälehmä, soluttava loppulypsykauden tiine eläin. Kun kuusiviikkoiset siirrettiin ja vieroitettiin, oli ne vasikkanavetalla automaatilla kasvaneita siskojaan reilusti kookkaampia ja virkeämpiä. Tästä jäi ajatus käyttää lypsylehmiksi kasvatettaville ja miksei sonnivasikoillekin tilan antamissa rajoissa kokoaikaista imetystä...

Vasikoitten juottaminen loppulypsykaudella olevalla tiineellä ja SOLUTTAVALLA lehmällä? Eikö tässä ole riskiä saada vasikalle tuo pöpö heti juottovaiheessa. Näin minulle ainakin eläinlääkäri on vakuutellut.

Millaiset on nykyään vasikoiden tilavaatimukset noin ryhmäkarsinoissa? Itse laajennuksen tehtyäni sain lupaan 12kpl pikkuvasikoita/karsina, vaikka karsinan koko oli jotain tyyliin 4*4. Aika paljolta tuntui tuo määrä noin pieneen tilaan, nyttemmin tein vielä yhden karsinan lisää moisia ja pidän niissä vain 4-6 vasikkaa kerralla max.

Koska navetta on parsinavetta ja laajentaimismahdollisuudet oli hyvin rajalliset, niin samaan tilaanhan ne oli pakko pistää muiden eläinten kanssa. Navetan laajennuksen yhteydessä jouduttiin purkamaan kokonainen kantava kiviseinä pois ja laittamaan kannatteleva 300/300 I-palkki tämän seinän tilalle. Tuli sellainen ajatus mieleen, että koska palkki kulkee koko navetan päädystä toiseen, niin voiko se toimia periaatteessa hieman ilman jakajana. Vasikkapuoli/hiehopuoli on näin ollen erillään lehmäpuolesta, vaikkei väliseiniä ole olemassakaan?

Just juottakaa vain ne solumaidot ym antibioottisotkut vasikoille,siinä on hyvä kierre ikuiselle antibiootteja kestävälle lehmäkannalle.Vaikka siitä ei ole tutkimustuloksia maalaisjärkeä voi käyttää

Ei mun tarkoitus ole tautilehmillä vasikoita juottaa, tuo oli vähän niinkuin olosuhteiden pakosta. Bakteerikasvua ei tuon lehmän maidosta löytynyt, kolitulehduksesta jäi soluttaamaan. Utaretulehduksia on muutenkin niin vähän, ettei niistä solumaidoista oikein vasikoille riitä Jos tuosta kasvatuksesta tulee toimintatapa, imettäjälehmien on oltava terveitä ja niiden maidon laatu ja määrä on tarkastettava lypsämällä säännöllisesti. Valvontatyötä tulee lisää, joten systeemi ei välttämättä säästä juuri työtä. Vasikoille se on paras mahdollinen tapa kasvaa......

Tuohon tilavaatimukseen olen käyttänyt 2.5-3m2 per vasikka, isommilla hiukan enemmän.

Lähtikö tämä keskustelu tästä julistetusta Vasikan vuodesta, jossa koko kasvatuslinjassa pyritään alhaisempaan kuolleisuuteen ja vasikan hyvinvointiin, vai onko tämä lypsytilojen "oma" kuolleisuuskeskustelu? Eikö tätä asiaa voisi hyvässä hengessä pohtia alku-, väli- ja loppukasvattamoiden ihmisten kanssa, niin saisi vähän joka osa-alueelta näkemyksiä. Ja ehkä suurempi osanotto keskusteluun voisi olla tuolla Maidontuotanto/lihanaudat puolella!

Kuolleisuusluvuista kuitenkin vielä: lypsytilojen osalta en tiedä (meneekö laputtomana kuolleet edes mihinkään tilastoihin asti, korkeintaan navetan taakse monttuun) , mutta A-tuottajien eläinlääkärin papereissa lukee, että 10-12% välitetyistä vasikoista kuolee ennen teurasajankohtaa!
 

Tuo 10-12% kuullostaa todella korkealta!!! Lisäksi se kuullostaa luvulta joka lienee "liikesalaisuus" 

Miten moni maitotilallinen antaa lehmän itse hoitaa vasikkansa ekat päivät? Miten onnistuu käytännössä?

Miten moni maitotilallinen antaa lehmän itse hoitaa vasikkansa ekat päivät? Miten onnistuu käytännössä?

Kyllä tuota näkee joskus. Luomussa pakollista.

Lypsylehmän tissit ovat kovat ja matalalla-> tisseissä saattaa olla pahoja fritsuja kun vassu imee sitä väärästä kulmasta. Mä luulen että vierihoitoa ei voi pitää kuin sen max 2 vrk. Tämän jälkeen tissit ovat jo liian turvonneet. Vaan onhan tässä eroja paljonkin.

Ruotsissa olen nähnyt robottitilalla tarhan jossa oli imettäjälehmiä. Kilttejä ammuja, jotka juottivat koko karjan vasikat. Eihän niistä ternimaitoa tietysti tullut, mutta maitoa kuitenkin. Porukkaan oli valittu pienitissisiä, ehkä vähän soluttavia yms. Vasikat olivat todella komeita, arvioin iät jopa kuukauden pieleen 

Tuossa joharan kommentissa oli se juttu Niitä heikompituottoisia lehmiä, 6-7 vuositonnin tyyppejä voi hyödyntää emoina. Myös hidaslypsyiset sopii, vasikoilla on aikaa imeä. Tilantarve on huomioitava, mutta tolla menetelmällä tulee TODELLA komeita vasikoita, eikä tarvi väkirehuautomaattia eikä juottoautomaattia tms. Lehmänapetta ja vettä, maito kikistä Tässä kohdalla asenne jarruttaa enemmän kuin mitkään tosiasiat

Tuo 10-12% kuullostaa todella korkealta!!! Lisäksi se kuullostaa luvulta joka lienee "liikesalaisuus"

Se oli eläinlääkärin luentomateriaalissa. Luku on korkea, mutta totta. Parhaat välikasvattamot pääsee kuolleisuudessa alle 2%, mutta aika monella lukemat keikkuu siinä 4-5% luokkaa. Ongelmatiloilla jopa yli 10%. Kasvattamojen tuloerä-kohtainen kuolleisuus heittelee myös paljon. Ei ole mikään ihme, että joku satsi lähtee loppukasvattamoon ilman että yksikään on kuollut. Seuraavasta porukasta saattaakin sitten kuolla se 10%. Hoito ja olosuhteet suurinpiirtein samat molemmilla porukoilla, mutta kun paha yskäepidemia iskee niin raatoa syntyy. Monella tilalla arki alkaakin olla jatkuvaa taistelua sitä köhää vastaan ja välillä se toiminta perustuu pelkkään oikea-aikaiseen lääkitykseen.
Kiinnostaisi mikä loppukasvattamoissa on tilanne yskän suhteen? Niillehän ne henkiin jääneet kuitenkin menevät, eikä aina ole kyseessä mikään priimaporukka...

Olen joskus laskenut että "se joka kymmenes" sonni on se joka maksaa palkan. 9 ekaa maksavat kustannukset. 10% kuolleisuus on vissiin aika katastrofaalista kannattavuudelle 

Mutta vasikoista. Vasikat lähtevät terveinä lähtötilalta, mutta saapuvat perille 4-6 tunnin päästä nuhaisina. Olen ajatellut että kiertokulku voisi olla seuraava: Nälkä->verensokeri alenee -> ruumiinlämpö putoaa-> nuha ja yskä. Ehkä kunnollinen ruokinta ennen välitystä voisi korjata edes osan ongelmista 

No kyllä se jatkuessaan katastrofia merkitsee!
Tuo JoHaRan pohdinta on osa syy sairastuvuuteen. Ja tuo 4-6 tuntia autossa onkin ihan kohtuullinen aika, mutta joskus päivät venyvät jopa 12 tuntiin. Aika pehmiässä kunnossa ovat vassut siinä vaiheessa ja osa pirun vaikea saada juomaan. Varsinkin jos ei kortteihin ole merkattu mitä kotona on juotettu. Se tieto on usein juottamoille kullan arvoista tietoa! Monesti kuitenkin lämmin Startti pullosta suoraan suuhun saa imut palaamaan.
Välikasvattamoissa pahimmat stressin aiheuttajat ovat vasikalle uuteen kotiin tulo ja myöhemmin vieroitus. Vieroitus yleensä osuu noin kahden kuukauden ikään, jolloin vasikan vastustuskyky on alimillaan. Kahden kuukauden iässä emolta saadut vasta-aineet ovat häviämässä ja oma vasta-ainetuotanto vasta käynnistymässä. Näiden kahden stressivaiheen ohi jo vasikka selviää terveenä, niin ei sitä juurikaan mikään tapa.

Stressi, nälkä, fyysinen ponnistelu, uusi elinympäristö, uudet hoitajat... Kaikki nämä ovat riskejä vasikoille.

Kuka laittaisi omat lapsensa nälkäisinä ja viluisina "12 tunnin luokkaretkelle"  Tai jos laittaisi, niin odottaisiko saavansa terveitä ja iloisia lapsosia takaisin 

On tässä työtä tehtävänä. Jokainen jos hoitaisi oman osansa niin tilanne kääntyisi parempaan. Hyvistä vasikoista pitäisi tehdä myös kunniakysymys..

Tanskassa näkee paljon vasikoiden ulkokasvatusta. Tuttiämpäriä ei tanskassa juuri näe.