itteminä oli poistanut aihetta käsittelevän ketjun, mutta siis voisikohan viime vuosien vasikkakuolleisuuden kasvu johtua yksinkertaisesti vain poikimakertojen vähentymisestä. Aiemmin esitettiin epätoivottuun kehitykseen syiksi mm. asenteen ja etiikan murentumista tiloilla sekä riehuvaa vasikkayskää. Lähtisikö kuitenkin ongelma ratkeamaan poikimakertojen määrästä. Jos hiehojen osuus poijitukissa on kasvanut, niin samalla ongelmapoikimisten ja hylkimisten määrä on lisääntynyt.

Tässä on sellainen perä, että 60% ensikoista lypsää huonoa ternimaitoa. Ensikoiden vasikat (jos juovat äitinsä maitoa) jäävät siis huonommalle suojalle jo pieninä ja kuolleisuus saattaa huonoissa olosuhteissa kasvaa. Yskä on yksi oire tuosta huonosta immuniteetin tilasta. Mutta vain yksi... Myös karsinoiden vetoisuudella ja ammoniakkipitoisuudella on tuohon suora yhteys.

Myös noita ongelmapoikimisia on enemmän. Mutta paljonko, en nyt muista..

Että on tässä ajatuksessa perää paljonkin 

entäpä kylmät talvet ja niiden vaikutus navettailmaan??

entäpä kylmät talvet ja niiden vaikutus navettailmaan??

Vasikkakarsinat täytyy tehdä niin ettei niissä ole vetoa eikä äitilehmien ulosteista nousevaa ammoniakkia. Se ei ole ihan helppoa, mutta mahdollista. Erillinen vasikkatila on yleensä toimivin koska ilmanvaihto toimii siellä ehkä jopa oikein.

Tässä on sellainen perä, että 60% ensikoista lypsää huonoa ternimaitoa. Ensikoiden vasikat (jos juovat äitinsä maitoa) jäävät siis huonommalle suojalle jo pieninä ja kuolleisuus saattaa huonoissa olosuhteissa kasvaa. Yskä on yksi oire tuosta huonosta immuniteetin tilasta. Mutta vain yksi... Myös karsinoiden vetoisuudella ja ammoniakkipitoisuudella on tuohon suora yhteys.

Myös noita ongelmapoikimisia on enemmän. Mutta paljonko, en nyt muista..

Että on tässä ajatuksessa perää paljonkin 

Ja vanha kansa sanoo: "hiehon vasikasta ei tule lehmää"

Tunnutettavien eläinten ruokintaan on kiinnitettävä huomiota, samoin koko ummessaolokauden ruokintaan. Ternimaidon vasta-ainepitoisuuden nostoon löytyy probioottivalmisteita, anioni-kationitasapainoon löytyy rehuja..... Tuntuu vaan siltä, että laajentavilta ja laajentaneilta unohtuu kokonaan se skaalaetujen hakeminen. Mennään vaan sillä niinkun ennenkin x4.... ei vasikkakuolleisuuden tarvi nelinkertaistua, kun tuotanto kasvaa. Sen saa painettua yhteen neljäsosaan entisestä pienemmin panoksin, jos sen haluaa tehdä. Jonkun siellä tilalla pitää vaan keskittyä edes hetkeksi siihen ainaisen keskituotostrossailun ja peltokaluston hankkimisen sijaan....

Toinen asia on se vasikkala. Sitä ei kannata rakentaa uuden navetan sisään, koskapa se on kalleinta tilaa investointivaiheessa eikä erillinen ilmanvaihto ole riittävän erillinen. Parempi on joko tehdä kokonaan erillinen vasikkala tai rempata vanhaa rakennusta sitä tarkoitusta varten. Silloin vasikat mennään hoitamaan erikseen ja asiaan keskitytään kunnolla, ei vaan navetta-askareiden lomassa juosta ohimennen jotain niille viskoen

Lainaus käyttäjältä: nänninnyplääjä - 03.01.11 - klo:22:45

entäpä kylmät talvet ja niiden vaikutus navettailmaan??

Vasikkakarsinat täytyy tehdä niin ettei niissä ole vetoa eikä äitilehmien ulosteista nousevaa ammoniakkia. Se ei ole ihan helppoa, mutta mahdollista. Erillinen vasikkatila on yleensä toimivin koska ilmanvaihto toimii siellä ehkä jopa oikein.

Erillisten vasikkatilojen rakentajat pitäis laittaa ilmastointikursseille. Yleensä noissa vasikkaloissa on liian lämmin ja tuosta johtuen liikaa ammoniakkia.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 04.01.11 - klo:08:32

Lainaus käyttäjältä: nänninnyplääjä - 03.01.11 - klo:22:45

entäpä kylmät talvet ja niiden vaikutus navettailmaan??

Vasikkakarsinat täytyy tehdä niin ettei niissä ole vetoa eikä äitilehmien ulosteista nousevaa ammoniakkia. Se ei ole ihan helppoa, mutta mahdollista. Erillinen vasikkatila on yleensä toimivin koska ilmanvaihto toimii siellä ehkä jopa oikein.

Erillisten vasikkatilojen rakentajat pitäis laittaa ilmastointikursseille. Yleensä noissa vasikkaloissa on liian lämmin ja tuosta johtuen liikaa ammoniakkia.

Osa noista on kyllä varsinaisia helvetin esikartanoita  Ilma sakeana kärpäsistä, hapan maito haisee nokkaan ja vasikat kahlaavat märissä oljissa. Ei vasikkatila tee vielä autuaaksi jos sen hoito laiminlyödään 

Kai sitä kuolleisuutta lisää tämä nykyinen kasvatusmalli. Uudet usean sadan eläimen juottamot ovat pahimmillaan melkoisia tautipesiä. Stressi (monen tunnin kuljetus, uusi ympäristö, erilainen juoma...) lisää sairastumisriskiä. Monelta eri tilalta tulleet vasikat laitetaan samaan tilaan ja riittää, jos parilla on tauti jo tullessaan. Vasikat ovat laadultaan hyvinkin vaihtelevia. Toisten tilojen vasikoihin ei tartu mikään tauti koko kasvatusaikana ja toisten tilojen vasikat sairastuvat herkemmin.

Vasikkakuolleisuus on aivan syy ja seuraus siitä ettei ehditä kiinnittämään vastasyntyneesee tarpeeksi huomiota ja moni lehmä poikii omin  päin jossa vaiheessa moni vasu voidaan saada jäämään henkiin hoitajan paikalla ololla.Näin se menee.Vasikoiden jatkokasvatuksessa sitten on aivan muu syy vasikakkuolleisuuteen mutta poikimisen yhteydessä valvonnalla saataisiin tuota kuolleisuutta pudotettua  myös.Mutta tuskin sitä jaksaa 200 lehmän navetassa emäntä joka yö olla valvomassa poikimisia.Lisää työvoimaa niin vasujakin jää henkiin enemmän.Pointti on tää

Eläinlääkäri epäili, että vasikoiden nykyiseen heikkoon vastustuskykyyn vaikuttaa viivästynyt tai vähäinen ternimaidon saanti, mikä taas osittain selittyy juuri karjakoon ja työmäärän kasvulla.
Kasvattamoissa yskäongelma pahenee koko ajan. Savon alueella on tänä talvena ollut pahoja epidemioita, joihin ei tunnu edes antibiootit tehoavan. Ehkä kyseessä on virustauti tai pahimassa tapauksessa resistenssin kasvu käytettyjä antibiootteja kohtaan. Käsittääkseni joillain tiloilla käytetään pääsääntöisenä lääkityksenä (sekä ennaltaehkäisevänä että akuuttina) laajakirjoista antibioottia (esim. Draxxin), jota kannattaisi käyttää vain "kuuriluontoisesti" tai poikkeuksellisen pahan yskätilanteen taltuttamisessa. Käytettäessä kapeakirjoista antibioottia peruslääkkenä, on aina vaihtoehto pahassa tilanteessa siirtyä laajakirjoiseen, mutta jos laajakirjoinen ei enää toimi, on vaihtoehdot aika vähissä.

Vasikkakuolleisuus on aivan syy ja seuraus siitä ettei ehditä kiinnittämään vastasyntyneesee tarpeeksi huomiota ja moni lehmä poikii omin  päin jossa vaiheessa moni vasu voidaan saada jäämään henkiin hoitajan paikalla ololla.Näin se menee.Vasikoiden jatkokasvatuksessa sitten on aivan muu syy vasikakkuolleisuuteen mutta poikimisen yhteydessä valvonnalla saataisiin tuota kuolleisuutta pudotettua  myös.Mutta tuskin sitä jaksaa 200 lehmän navetassa emäntä joka yö olla valvomassa poikimisia.Lisää työvoimaa niin vasujakin jää henkiin enemmän.Pointti on tää

Paskapuhetta. Jos lehmällä on mahdollisuus poikia kuivitetulla alustalla vapaana, poikiminen onnistuu 99% varmuudella ilman valvontaa. Lehmän on päästävä hoitamaan vasikkaa ja sen on oltava sellaisessa kunnossa poikimisen jälkeen, että hoitaminen onnistuu. Lehmällä on luontainen tarve hoitaa jälkeläisensä ja se tekee sen, jos mahdollista. Jos ei ole, pitää kattoa peiliin ja kysellä, tuliko tehtyä ittelle työpaikka sen lehmänkodin sijaan

itteminä oli poistanut aihetta käsittelevän ketjun, mutta siis voisikohan viime vuosien vasikkakuolleisuuden kasvu johtua yksinkertaisesti vain poikimakertojen vähentymisestä. Aiemmin esitettiin epätoivottuun kehitykseen syiksi mm. asenteen ja etiikan murentumista tiloilla sekä riehuvaa vasikkayskää. Lähtisikö kuitenkin ongelma ratkeamaan poikimakertojen määrästä. Jos hiehojen osuus poijitukissa on kasvanut, niin samalla ongelmapoikimisten ja hylkimisten määrä on lisääntynyt.

Ensin pitää tietää syntyykö kuolleita vai ilmeneekö ongelmat myöhemmin. Tätä ei tilastot kerro??

Lähtikö tämä keskustelu tästä julistetusta Vasikan vuodesta, jossa koko kasvatuslinjassa pyritään alhaisempaan kuolleisuuteen ja vasikan hyvinvointiin, vai onko tämä lypsytilojen "oma" kuolleisuuskeskustelu? Eikö tätä asiaa voisi hyvässä hengessä pohtia alku-, väli- ja loppukasvattamoiden ihmisten kanssa, niin saisi vähän joka osa-alueelta näkemyksiä. Ja ehkä suurempi osanotto keskusteluun voisi olla tuolla Maidontuotanto/lihanaudat puolella!

Kuolleisuusluvuista kuitenkin vielä: lypsytilojen osalta en tiedä (meneekö laputtomana kuolleet edes mihinkään tilastoihin asti, korkeintaan navetan taakse monttuun) , mutta A-tuottajien eläinlääkärin papereissa lukee, että 10-12% välitetyistä vasikoista kuolee ennen teurasajankohtaa!
 

Lähtikö tämä keskustelu tästä julistetusta Vasikan vuodesta, jossa koko kasvatuslinjassa pyritään alhaisempaan kuolleisuuteen ja vasikan hyvinvointiin, vai onko tämä lypsytilojen "oma" kuolleisuuskeskustelu? Eikö tätä asiaa voisi hyvässä hengessä pohtia alku-, väli- ja loppukasvattamoiden ihmisten kanssa, niin saisi vähän joka osa-alueelta näkemyksiä. Ja ehkä suurempi osanotto keskusteluun voisi olla tuolla Maidontuotanto/lihanaudat puolella!

Kuolleisuusluvuista kuitenkin vielä: lypsytilojen osalta en tiedä (meneekö laputtomana kuolleet edes mihinkään tilastoihin asti, korkeintaan navetan taakse monttuun) , mutta A-tuottajien eläinlääkärin papereissa lukee, että 10-12% välitetyistä vasikoista kuolee ennen teurasajankohtaa!
 

Karjantarkkailun tunnusluku "vasikkakuolleisuus%" sisältää kuolleena syntyneet sekä myöhemmin (oliko alle 6kk?) kuolleet.