2030 luomutavoite toivottavasti koskaan toteutuu. Maailma näkee jo nyt nälkää, eikä "lumelääke" -luomuruoka todellakaan pelasta .

On monta muutakin pointtia "tehoviljelyn" puolesta.

Mitenkäs luomu ja vesistöjen rehevöityminen? Etenkin saatua satokg kohti? Yhdessä vihreämpi Itämeri  ? Teollisilla lannoitteillahan saadaan melko hyvin ravinnetasapaino optimiin.. Mites luomussa?!? Taselaskelmaa..
Nykyinen Itämeren tilahan johtuu 30 vuoden takaisista virheistä, joilla ei loppujen lopuksi ole mitään merkitystä rakkaan itänaapuriimme toimiin verrattuna. Osittain ne 30 vuoden takaiset virheet mahdollistavat vielä kohtalaisten luomusatojen saannin..

Teknologia, kemikaalit, keksinnöt jne. ovat lähes pääsääntöisesti kehitetty ihmisten elämää helpottamaan/parantamaan. Minkä takia pitäisi huvikseen palata kehityksessä 50-vuotta taaksepäin?!?! "Tehomaatalous" on vaan yleisesti ottaen tehokkaampaa monen asian suhteen..

Onko juolavehnäpulla esimerkiksi jotenkin laadukkaampaa kuin normaali pulla? Mitä laatu oikeastaan on?

En kuitenkaan kiistä luomuviljelyksessä tehokkaammin hyödynnetyistä kiistattomista biologisista eduista, kuten viljelykierto, ravinnekierto, typensidonta jne. Näitä olisi syytä ilman muuta hyödyntää paremmin ns. tehotuotannossakin. Fosfori loppuu aikanaan, ja sitten myö kaikki ollaan lirissä...

Asiat eivät ole mustavalkoisia ja asioilla on puolensa.. Luomua vain usein markkinoidaan väärin ja tuotteella on virheellinen brändi.. Itselläni ei juuri henkilökohtaisesti ole mitään luomua tai luomuviljelijöitä vastaan. Luomua en kyllä koskaan osta. Rationaalinen kun yritän olla, siinä ei ole mitään järkeä..

Tässäpä jotakin. Tarkoitukseni ei ollut suututtaa tai provosoida ketään, vaan herättää ajatuksia.

 http://www.mindfully.org/GE/Madagascar-Rice-Revolution.htm

>>>Teknologia, kemikaalit, keksinnöt jne. ovat lähes pääsääntöisesti kehitetty ihmisten elämää helpottamaan/parantamaan. Minkä takia pitäisi huvikseen palata kehityksessä 50-vuotta taaksepäin?!?! "Tehomaatalous" on vaan yleisesti ottaen tehokkaampaa monen asian suhteen..

****Ei-luonnollisia kemiallisia aineita on kehitelty melkoinen määrä. Monet niistä ovat poistettu ja kielletty käytöstä koska ovat kovin haitallisia. EU:N kemikaalivirastokin on pistetty vahtimaan näitä aineita, joita kehitellään vuosittain satoja, ehkä tuhansia vuosittain lisää. Valitettavan moni aine kielletään vasta kun se on ollut jo käytössä ja haitat ovat tulleet julki. Aineiden kehittelijöillä on kovin vähäinen vastuu ja halu todistaa ennen käyttöä niiden vaarattomuus.  Moni pääsääntöisesti kehitetty ihmisten elämää helpottamaan/parantamaan kehitetty kemikaali on ehtinyt aiheuttaa merkittävää haittaa, ennenkuin  ovat kielletty. Näistä kielletyistä hyvin moni on kuulunut ns kasvinsuojeluaineisiin. Tälläisiin kemikaaleihin jotka pitäisi kieltää kuuluu glyfosaatti. Onkin vain päättäjien rohkeudesta kiinni , että näin tehdään. Takana on niin suuri agribusines ja käyttäjäkunta ja näiden yhteen umpisolmuun sidottu pakkoavio. Luomu on tästä vapaa.

Kemikaaleista ei päästä eroon ja kaikista ei tarvitsekkaan, mutta vastuuta niiden valmistamisesta, kehittämisestä ja käytöstä pitää lisätä huomattavasti.    Jos kemikaalien käyttöää vähennetään, se ei ole kehityksen kääntämistä historiaan vaan on edistuksellistä ja pitkäjänteistä kestävän kehityksen suuntaa.

Suki voisi tutustua mainitsemiinsa aiheisiin tarkemmin. Materiaalia kyllä löytyy.

2030 luomutavoite toivottavasti koskaan toteutuu. Maailma näkee jo nyt nälkää, eikä "lumelääke" -luomuruoka todellakaan pelasta .

Totta, maailman nälänhätää ei luomu paranna. Ei myöskään tehoviljely.

Nälänhädän perimmäinen syy on kuitenkin aivan tosaalla kuin tuotantomenetelmissä tai peltoalan riittävyydessä. Kyse on etenkin kehitysmaiden maanomistusrakenteessa ja toisaalta siinä, mitä me rikkaammat vaadimme köyhemmiltä valtioilta. Afrikan suurilla plantaaseilla, joiden omistus ei ole paikallista, tuotetaan hyödykkeitä toimitettavaksi länsimaihin ja kaikki se viljelyala on poissa paikallisesta ruuantuotannosta. Vientiin menevä kahvi ja soija korvaavat paikallista yhteisöä hyödyttävän vehnän, näin esimerkkinä. Toinen kriittinen nälänhädän syy on niukkuus vedestä, siinäkin länsimaat voivat katsoa peiliin, kastellaanko mieluummin soijapeltoa, golfkenttää vai paikallista vehnäpeltoa? Samalla oma maataloustukijärjestelmämme lisää kermankuorintaa kehitysmaiden kustannuksella, siellä kannattaa tuottaa kaikkea sitä mitä me emme täällä voi, mutta samalla tukijärjestelmä pitää meillä viljanhinnan keinotekoisesti niin alhaisella tasolla että kehitysmaat eivät pääse hyötymään meidän viljamarkkinoistamme ja siten saada vientituloa. Maailma ei ole yksinkertainen ja luomu ei yksin pelasta mitään, mutta se on yksi vaihtoehto jolla voidaan tavoitella kestävämpää tulevaiduuta seuraaville sukupolville.

Näinhän se on , kumpikaan näistä ei nälkäisiä auta vaan oikeanlainen politiikka yhdessä oikein jaetun ruuan kanssa.

Tavanomaisten slogan, kun muut perustelut loppuvat, on, että ''luomulla ei maailman nälkäisiä ruokita''.  Kuka teistä tavanomaisviljelijöistä miettii köyhiä ja nälkäisiä kun teette viljelysuunnitelmia talvella?  Tuskin kukaan ainakaan vakavissaan. Oma perstasku teillä on pelkästään mielessä. Mistä saisi tilakohtaisesti parhaan rahallisen tuloksen!. Niin minäkin, mutta joitakin rahattomia periaatteita kuitenkin säilyttäen. Suomen maatalous ei maailmalla ratkaise tirin tarin yhtään mitään ongelmaa.  Suomalainen maatalous ratkaisee ainoastaan suomalaisten maanviljelijöiden talouden sekä monilukuisen joukon palkkapussin teollisuudessa ja kaupassa.

Suomalaisten viljelijöiden kannattaa katsoa tulevaisuuteen; miten pärjäävät ja tulevat toimeen ja saavat tilansa kelvollisina tuleville polville. Suomalaisten viljelijöiden kannattaa ottaa markkinoilta se mitä arvostetaan rahassa eniten so mitä kauppakin tarvitsee.  Suomalaisten viljelijöiden kannattaa kehittää talouttaan ja taitojaan sekä pitää maansa puhtaina ja terveinä tuottamaan terveellistä, hyvänmakuista ja ravitsevaa ruokaa.  Siinä pitää olla esimerkkiä jokaiselle valtiolle maailmassa kun huolehtivat kansalaistensa täysruokinnasta.
Maailmanmarkkinat ja Monsanto eivät siitä huolehdi ja ole kiinnostuneetkaan. Ne vain ovat saaneet jotkut uskomaan kuristavaan liekanaruunsa.

Näinhän se on , kumpikaan näistä ei nälkäisiä auta vaan oikeanlainen politiikka yhdessä oikein jaetun ruuan kanssa.

Tavanomaisten slogan, kun muut perustelut loppuvat, on, että ''luomulla ei maailman nälkäisiä ruokita''.  Kuka teistä tavanomaisviljelijöistä miettii köyhiä ja nälkäisiä kun teette viljelysuunnitelmia talvella?  Tuskin kukaan ainakaan vakavissaan. Oma perstasku teillä on pelkästään mielessä. Mistä saisi tilakohtaisesti parhaan rahallisen tuloksen!. Niin minäkin, mutta joitakin rahattomia periaatteita kuitenkin säilyttäen. Suomen maatalous ei maailmalla ratkaise tirin tarin yhtään mitään ongelmaa.  Suomalainen maatalous ratkaisee ainoastaan suomalaisten maanviljelijöiden talouden sekä monilukuisen joukon palkkapussin teollisuudessa ja kaupassa.

Suomalaisten viljelijöiden kannattaa katsoa tulevaisuuteen; miten pärjäävät ja tulevat toimeen ja saavat tilansa kelvollisina tuleville polville. Suomalaisten viljelijöiden kannattaa ottaa markkinoilta se mitä arvostetaan rahassa eniten so mitä kauppakin tarvitsee.  Suomalaisten viljelijöiden kannattaa kehittää talouttaan ja taitojaan sekä pitää maansa puhtaina ja terveinä tuottamaan terveellistä, hyvänmakuista ja ravitsevaa ruokaa.  Siinä pitää olla esimerkkiä jokaiselle valtiolle maailmassa kun huolehtivat kansalaistensa täysruokinnasta.
Maailmanmarkkinat ja Monsanto eivät siitä huolehdi ja ole kiinnostuneetkaan. Ne vain ovat saaneet jotkut uskomaan kuristavaan liekanaruunsa.

Ja mitäs nää rahattomat periaatteet on?

Totta, maailman nälänhätää ei luomu paranna. Ei myöskään tehoviljely.

Nälänhädän perimmäinen syy on kuitenkin aivan tosaalla kuin tuotantomenetelmissä tai peltoalan riittävyydessä.                               Samalla oma maataloustukijärjestelmämme lisää kermankuorintaa kehitysmaiden kustannuksella,
[/quote]

  Just,noin siirretään nää LHP-t sinne nälkämaihin ja pannaan täällä luomu nousuun.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 21.12.10 - klo:23:25

Näinhän se on , kumpikaan näistä ei nälkäisiä auta vaan oikeanlainen politiikka yhdessä oikein jaetun ruuan kanssa.

Tavanomaisten slogan, kun muut perustelut loppuvat, on, että ''luomulla ei maailman nälkäisiä ruokita''.  Kuka teistä tavanomaisviljelijöistä miettii köyhiä ja nälkäisiä kun teette viljelysuunnitelmia talvella?  Tuskin kukaan ainakaan vakavissaan. Oma perstasku teillä on pelkästään mielessä. Mistä saisi tilakohtaisesti parhaan rahallisen tuloksen!. Niin minäkin, mutta joitakin rahattomia periaatteita kuitenkin säilyttäen. Suomen maatalous ei maailmalla ratkaise tirin tarin yhtään mitään ongelmaa.  Suomalainen maatalous ratkaisee ainoastaan suomalaisten maanviljelijöiden talouden sekä monilukuisen joukon palkkapussin teollisuudessa ja kaupassa.

Suomalaisten viljelijöiden kannattaa katsoa tulevaisuuteen; miten pärjäävät ja tulevat toimeen ja saavat tilansa kelvollisina tuleville polville. Suomalaisten viljelijöiden kannattaa ottaa markkinoilta se mitä arvostetaan rahassa eniten so mitä kauppakin tarvitsee.  Suomalaisten viljelijöiden kannattaa kehittää talouttaan ja taitojaan sekä pitää maansa puhtaina ja terveinä tuottamaan terveellistä, hyvänmakuista ja ravitsevaa ruokaa.  Siinä pitää olla esimerkkiä jokaiselle valtiolle maailmassa kun huolehtivat kansalaistensa täysruokinnasta.
Maailmanmarkkinat ja Monsanto eivät siitä huolehdi ja ole kiinnostuneetkaan. Ne vain ovat saaneet jotkut uskomaan kuristavaan liekanaruunsa.

Ja mitäs nää rahattomat periaatteet on?

Rahattomatkin voivat saldottua rahaksi jos vaivautuu laskemaan  kottaraisille hinnan.  Jatka siitä mietiskelyä ja luettelointia!

Suomen maatalous ei maailmalla ratkaise tirin tarin yhtään mitään ongelmaa.  Suomalainen maatalous ratkaisee ainoastaan suomalaisten maanviljelijöiden talouden sekä monilukuisen joukon palkkapussin teollisuudessa ja kaupassa.

Suomalaisten viljelijöiden kannattaa katsoa tulevaisuuteen; miten pärjäävät ja tulevat toimeen ja saavat tilansa kelvollisin
Maailmanmarkkinat ja Monsanto eivät siitä huolehdi ja ole kiinnostuneetkaan. Ne vain ovat saaneet jotkut uskomaan kuristavaan liekanaruunsa.
[/quote]

  Joitain vuosia takaperin katselin noita EU-n tilastoja ja laskeskelin että Ranskankin vehnä-alan sadon noustessa 13 kg ,hehtaarille niin se oli enemmän kuin koko Suomen vehnäsato.
  Jos tulevaisuuteen katsoo niin ei pitäisi heti tarttua johonkin mutaman vuoden voittoon vaan ajatella niitä seurauksia mitä,no,esim tää GM-äkin tuo tullessaan,ja ajatella vähän sitäkin kuka sen hyödyn loppupeleissä korjaa,kyllä se heikoin lenkki taitaa löytyä täältä alkutuotannosta jolla ei ole paljoa vaikutusvaltaa etenkään silloin jos on annettu siemenen tuotannot ja muu ruuantuotantoon liittyvä homma jollekin maailmanlaajuisen firman ohjaukseen puhumattakaan sitten niistä seurauksista mitä tuo luonnon ekosysteemiin sorkkiminen vaikuttaa.
  Maailmahan on kehittynyt vuosituhansia ihan ilman näitä teollisuuden tuomia parannuksia,mutta sitähän voidaan ainakin viljelijän näkökulmasta ajatellen harkita mitkä niistä ovat olleet hyödyksi tänne alkutuottajalle,ei ne ole tulleet mistään kaupalliselta suunnalta vaan jonkin yhteiskunnan muutoksen kautta,maaorjuuden poistot sun muut torpparivapautukset,pitääks sitä palata menneisyyteen taas jonkun firman voitontavoittelun tähden..

Pikkasen tartun tähän aiheeseen. Olen ennenkin todennut muutaman vastaväitteen näihin tyypillisimpiin luomua vastustaviin väitteisiin, vähän niinkuin avatakseni näkökulmia tästä tavallisesta eipäs-juupas asetelmasta:

- Kuinka paljon viljelystä nyt perustuu uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön?
- Kuinka kauan uusiutumattomia luonnonvaroja riitää nykyisellä/laajennetulla käytöllä?
- Rajallisten uusiutumattomien luonnonvarojen vähetessä kuka mahtaa hyötyä?
- Kenen etua ajaa viljelyn yhä suurempi riippuvuus agrobisneksen patentoiduista innovaatioista?

- Kuinka paljon maailman ruokataloudesta perustuu kehittymättömiin viljelytapoihin, ja tässä tarkoitan nimenomaan ei-kemiallisessa viljelyssä olevaa "ryöstöviljelyä" köyhissä maissa?
- Kuinka suuri osa tehoviljelyn piirissä olevasta tuotannosta näissä maissa palvelee jotain muuta kuin näiden alueiden omaa ruuantuotantoa, ja kuinka paljon tämän seurauksena maanomistusta ja maiden hallintaa on ajautunut muiden kuin paikallisten käsiin?
- Kuinka paljon saataisiin lisättyä näissä maissa paikallista ruuantuotantoa, jos luomumenetelmien tutkimukseen sovellettuna paikallisiin oloihin panostettaisiin?

- Jos ajatellaan Suomen asemaa globaalisti agrobisneksen kentässä, kummassa Suomi paremmin pärjäisi - erilaistumalla ja erikoistuotannolla vai bulkkituotannolla
- Onko mm. GM-viljelyn puolustuspuheissa usein kuluttajiin päin suunnattu peruste halvasta ruuasta jotenkin viljelijän etu?
- GM-tuotannon osalta ongelma on sen lopullisuus, tähän päätökseen ei ole veto-oikeutta. Kuka on valmis ottamaan tämän päätöksen kontolleen?

Tässä hajatelmia pohdinnan laajentamiseksi

Pikkasen tartun tähän aiheeseen. Olen ennenkin todennut muutaman vastaväitteen näihin tyypillisimpiin luomua vastustaviin väitteisiin, vähän niinkuin avatakseni näkökulmia tästä tavallisesta eipäs-juupas asetelmasta:

- Kuinka paljon viljelystä nyt perustuu uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön?
- Kuinka kauan uusiutumattomia luonnonvaroja riitää nykyisellä/laajennetulla käytöllä?
- Rajallisten uusiutumattomien luonnonvarojen vähetessä kuka mahtaa hyötyä?
- Kenen etua ajaa viljelyn yhä suurempi riippuvuus agrobisneksen patentoiduista innovaatioista?

- Kuinka paljon maailman ruokataloudesta perustuu kehittymättömiin viljelytapoihin, ja tässä tarkoitan nimenomaan ei-kemiallisessa viljelyssä olevaa "ryöstöviljelyä" köyhissä maissa?
- Kuinka suuri osa tehoviljelyn piirissä olevasta tuotannosta näissä maissa palvelee jotain muuta kuin näiden alueiden omaa ruuantuotantoa, ja kuinka paljon tämän seurauksena maanomistusta ja maiden hallintaa on ajautunut muiden kuin paikallisten käsiin?
- Kuinka paljon saataisiin lisättyä näissä maissa paikallista ruuantuotantoa, jos luomumenetelmien tutkimukseen sovellettuna paikallisiin oloihin panostettaisiin?

- Jos ajatellaan Suomen asemaa globaalisti agrobisneksen kentässä, kummassa Suomi paremmin pärjäisi - erilaistumalla ja erikoistuotannolla vai bulkkituotannolla
- Onko mm. GM-viljelyn puolustuspuheissa usein kuluttajiin päin suunnattu peruste halvasta ruuasta jotenkin viljelijän etu?
- GM-tuotannon osalta ongelma on sen lopullisuus, tähän päätökseen ei ole veto-oikeutta. Kuka on valmis ottamaan tämän päätöksen kontolleen?

Tässä hajatelmia pohdinnan laajentamiseksi

  Kannattais pysähtyä vaikka ajattelemaankin..

Weijon koostelma on hyvä joukko tärkeitä kysymyksiä.  Itse pyrin, vaikkakin huumoria joukossa, perustelemaan asiani. Juupa-eipäs tosiaan hiukan turhauttaa. Tavanomaisväittäjät harvoin vaivautuvat ottamaan selvää luomusysteemeistä ja antavat esimerkeiksi joidenkin epäonnistumisia esim luomurikkojen torjunnassa muistamatta, että tavanomaisessakin asiassa epäonnistutaan vaikka olisikin käytetty myrkkyjä.
Olosuhteet, ainakin Suomessa kuten muuallakin avomailla, ovat sellaiset, että apulantaa ja myrkkyjä falskaa systeemistä huomattava määrä ulos viljelijän hallinnoimasta ekolokerosta.  Luomutaloudessa käytetään hidasliukoisia lannoitteita sekä biologisesti sitoutuneita; ravinteita ei karkaa samassa määrin ja myrkkyjä ei ollenkaan.
Jos luonnon suomaa ravinnontuottoa vastaava määrä kovasti ylitetään suurilla aputuotantopanoksilla, otetaan juuri näitä moneen kertaan mainittuja lannoitevaroja käyttöön pois tulevilta, yhä suuremmilta, ihmismassoilta.
NYT, ''hyvän sään aikana'', olisi opeteltava pitkäjänteinen kestävän kehityksen ravinnontuotanto, jotta tulevatkin polvet saisivat ruokansa.  Nykyinen tehoviljely kuluttaa huomattavan nopeasti maailman ravinnevarat ja niiden tuottamiseen tarvittavan energian pois tulevaisuudelta. Luomu vastaa tähän haasteesee. Satotasot ovat pienempiä, mutta kestävällä tavalla ne riittävät pidemmälle.  Apatiitti ja biotiitti hidasliukoisina otetaan kasvien käyttöön tarpeen mukaan eivätkä huuhtoudu vesistöihin.  Luomuviljelyllä saadaan positiivinen kierre maan tuottavuuteen. Kohtuu satoihin on sopeuduttava hyvissä ajoin koska romahdus huippuapulantasadoista on huonompi vaihtoehto.  Tänä päivänä päästään asiallisesti kasvatetuissa luomuviljasadoissa Suomen keskiarvohehtaarisatolukuihin.  Lähtö ei ole niinkään huono opponenttien lausunnoista huolimatta.

Ennenkuin öljy ja fosfaattimalmi loppuvat on se vaihe että noiden hinnat nousevat radikaalisti. Tämän tapahtuessa lannoitustasot alenevat vääjäämättä. Todennäköisesti asiaa aletaan hyvissä ajoin ohjeistaa jo lain määräyksilläkin.

Mielestäni on viksua toteuttaa jo nyt maanviljelyä niin että tuo rysähdys ei tee niin kipeää. Luomupuolelta otetaan viljelykierrot, maan rakenteen kunnossapito, viherlannoitukset ja muut. Piristetään satomäärää matalalla lannoitustasolla ja välttämättömällä kasvinsuojelulla. Tähän ollaan menossa, vääjäämättä..

Jos öljy kallistuu rankasti -> turha ajelu pelloilla vähenee. Rikkaruohoäestykset, ylimääräiset avokesannot, rikkaruohoniitot, sonnan levittämien itsekulkevilla helvetinkoneilla, yms. yms. Kaikki tämä kuluttaa öljyä tajuttomasti. Siksi itse uskon että kasvinsuojeluaineet säästävät luontoa/rahaa enemmän kuin niiden käytön lopettaminen.

Ennenkuin öljy ja fosfaattimalmi loppuvat on se vaihe että noiden hinnat nousevat radikaalisti. Tämän tapahtuessa lannoitustasot alenevat vääjäämättä. Todennäköisesti asiaa aletaan hyvissä ajoin ohjeistaa jo lain määräyksilläkin.

Mielestäni on viksua toteuttaa jo nyt maanviljelyä niin että tuo rysähdys ei tee niin kipeää. Luomupuolelta otetaan viljelykierrot, maan rakenteen kunnossapito, viherlannoitukset ja muut. Piristetään satomäärää matalalla lannoitustasolla ja välttämättömällä kasvinsuojelulla. Tähän ollaan menossa, vääjäämättä..

Näin on! Ihme kun tuota ei hallinnon puolelta vielä kannusteta. "Kevyt"luomu käsite pitäisi saada aikaan. Turhaan tiukat siemenmääräykset ja kasvinsuojeluaineiden nollalinja ei paljon laatua hyödytä.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 22.12.10 - klo:09:26

Ennenkuin öljy ja fosfaattimalmi loppuvat on se vaihe että noiden hinnat nousevat radikaalisti. Tämän tapahtuessa lannoitustasot alenevat vääjäämättä. Todennäköisesti asiaa aletaan hyvissä ajoin ohjeistaa jo lain määräyksilläkin.

Mielestäni on viksua toteuttaa jo nyt maanviljelyä niin että tuo rysähdys ei tee niin kipeää. Luomupuolelta otetaan viljelykierrot, maan rakenteen kunnossapito, viherlannoitukset ja muut. Piristetään satomäärää matalalla lannoitustasolla ja välttämättömällä kasvinsuojelulla. Tähän ollaan menossa, vääjäämättä..

Näin on! Ihme kun tuota ei hallinnon puolelta vielä kannusteta. "Kevyt"luomu käsite pitäisi saada aikaan. Turhaan tiukat siemenmääräykset ja kasvinsuojeluaineiden nollalinja ei paljon laatua hyödytä.

Eikö se IP-viljely ole just tätä 

Ennenkuin öljy ja fosfaattimalmi loppuvat on se vaihe että noiden hinnat nousevat radikaalisti. Tämän tapahtuessa lannoitustasot alenevat vääjäämättä. Todennäköisesti asiaa aletaan hyvissä ajoin ohjeistaa jo lain määräyksilläkin.

Mielestäni on viksua toteuttaa jo nyt maanviljelyä niin että tuo rysähdys ei tee niin kipeää. Luomupuolelta otetaan viljelykierrot, maan rakenteen kunnossapito, viherlannoitukset ja muut. Piristetään satomäärää matalalla lannoitustasolla ja välttämättömällä kasvinsuojelulla. Tähän ollaan menossa, vääjäämättä..

Jos öljy kallistuu rankasti -> turha ajelu pelloilla vähenee. Rikkaruohoäestykset, ylimääräiset avokesannot, rikkaruohoniitot, sonnan levittämien itsekulkevilla helvetinkoneilla, yms. yms. Kaikki tämä kuluttaa öljyä tajuttomasti. Siksi itse uskon että kasvinsuojeluaineet säästävät luontoa/rahaa enemmän kuin niiden käytön lopettaminen.

Toinen vaihtoehto tuossa tilanteessa on se että maataloudessa  palataan siihen takaisin  mistä maatalouden teollistuminen alkoi. On paljon mahdollista että väkeä palaa takaisin maaseudulle jos öljy loppuu ja korvaavia muotoja ei kyetä kehittämään.
Nykysysteemi ,missä väki asuu pääosin kaupungeissa ja muutamat harvat viljelijät tuottavat ruuan toimii niin kauan kuin öljy pyörittää tätä touhua.

On varmasti oikea visio että maatalous muuttuu enemmän luomun suuntaan tulevaisuudessa ja me elämme jotain välivaihetta oman aikakauden käsityksinemme. Itsestä voisi sanoa se että kun muistissa on se mitä maatalous (karjatalous )oli pohjanmaan pikkutilojen sivukylillä vielä 60-70 vaihteessa voi todeta että monikan ei sitä halua takaisin kun tietää ja muistaa  mitä se oli. Tästä pääsen siihen ajatukseen minkä  Johara aloitti ja  ajoi takaa .Maatalouden nykyinen rakenne perustuu siihen että on öljyä ja koneita ja luomuviljelyvisiokin  perustuu samaan seikkaan että koneet hoitaa  työn.
Mutta on pakko kysyä mitä ja miten siten tehdään jos tämä ei olekaan enää näin 50-100 v kuluttua . Se merkitsee kyllä paluuta siihen mistä on lähdetty.