Mitenkähän tuon kostean polttoaineen käyttö oikeasti on       Jos palamislämpö saadaan ylläpidettyä niin teoriassa  vesikilon höyrystäminen ottaa energiaa jotain 0,7kwh  joka pitäisi olla saavutettavissa  0,2 kilon kuivalla olkimäärällä.     Tuolla teorialla poltto pitäisi olla mahdollista vielä alle 20% kuiva-aineellakin, paitsi että energiaa ei tietysti siitä sitten enää irtoaisi

Mahtaisko kostea olki toimia leijupetikattilassa ? - Arinakattilassa (vaikka "kävelevässäkin") on varmaan ongelmia tarjolla. Ja kyllä Kares ainakin hyvin lähellä "totuutta " oli -ylivuotinen puu polttoon ja neulaset ,risut ja kävyt lannoitteeks

Kyllä polttoaineen kosteus on A ja O, jos halutaan kunnon hyötysuhde.Isotkin laitokset. yrittävät viritellä systeemejä, joila hake saataisiin kuivemmaksi.Isoista tehdaslaitoksista kun tulee hukkalämpöä, niin siitä saadaan ilmaista energiaa kuivaamiseen. Hakkeessa hyvä tavoite on lähellä 30%:a, kun useimmiten metsästä kasoista hakettettu on luokkaa 40-50%. Toinen vaihtoehto on iso varasto ja haketus keskellä kesää, nin saadaan kohtuukuivaa haketta. Märkää haketta kuluu helposti 25-30% enemmän ja se useimmiten kuitenkin maksaa ihan saman, koskapa hakettettavat kasat on ostettu samaan hintaan.
Kyllä tässä näillämainkin eräs talo paalautti kaiken saatavaissa olevan oljen. Säät vaan eivät suosineet ja epäilen aika vahvasti, miten nuo palavat kokonasena, osan saa varmaan ajaa kaatopaikalle, alkavat jo siinä määrin niiata. Satesena syksynä kunnon tavaran saaminen on suuri haaste. Jossain Suomea etelämpänä onnistuu hieman paremmin. Toinen juttu sitten on jatkuva olkien kerääminen samoilta pelloilta, se on hieman kuin kusisi pakkasella housuihinsa, vähän aikaa lämmittää. Monokultuuri jo muutenkin syö pellon ruokamultakerrosta, kun oljet viedään, niin tilanne vain pahenee.

Toinen juttu sitten on jatkuva olkien kerääminen samoilta pelloilta, se on hieman kuin kusisi pakkasella housuihinsa, vähän aikaa lämmittää. Monokultuuri jo muutenkin syö pellon ruokamultakerrosta, kun oljet viedään, niin tilanne vain pahenee.

Ja kaupan päälle saa pari ylimääräistä ajokertaa kuormittamaan maan rakennetta..

Ainakaan mitään laskelmia lämpölaitoksesta ei saa perustaa ajatukselle että raaka-aine olisi "ilmaista", sitä se ei missään tapauksessa ole, ei edes tai varsinkaan omalta pellolta paalattuna.
Jo pelkästään oljen mukana pellolta poistuvilla ravinteilla on nyky lannoite hinnoilla huomattava arvo saatikka sitten kun otetaan huomioon nämä vaikeammin suoraan euromääräisesti arvioitavat vaikutukset..

Märkä olki ei suurpaalissa pala kunnolla. Heinä ja esikuivattu säilörehu antaa sensijaan lämpöä yllättävän märkinäkin.

Märkää haketta tai kuorta TARVITAAN noihin isoihin laitoksiin joissa poltetaan kaikkea muutakin, mm. turvetta. Mitä enemmän lunta seassa tai märempää muuten, sitä parempi. Älä kysy miksi, oletuksena että höyryt puhdistaa laitosta jos tuota mössöä annostellaan sopivasti sekä polttoa pystytään hallitsemaan "liian hyvän" polttoaineen kanssa.

Mitä enemmän lunta seassa tai märempää muuten, sitä parempi.
Fysiikan lakejahan tuossa jo rikotaan, jos ihan tarkoitutksellinen veden poltto on edullista. Tuossa ajoittain hoitamasani laitoksessa on puhdistamista varten vesinuohous. Eli suuttimen auki ja kuumille tuliputkille vettä, putsaa ihmeesti paikkoja ja savukaasujen lämpötila laskee.

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 06.01.12 - klo:08:49

Toinen juttu sitten on jatkuva olkien kerääminen samoilta pelloilta, se on hieman kuin kusisi pakkasella housuihinsa, vähän aikaa lämmittää. Monokultuuri jo muutenkin syö pellon ruokamultakerrosta, kun oljet viedään, niin tilanne vain pahenee.

Ja kaupan päälle saa pari ylimääräistä ajokertaa kuormittamaan maan rakennetta..

Ainakaan mitään laskelmia lämpölaitoksesta ei saa perustaa ajatukselle että raaka-aine olisi "ilmaista", sitä se ei missään tapauksessa ole, ei edes tai varsinkaan omalta pellolta paalattuna.
Jo pelkästään oljen mukana pellolta poistuvilla ravinteilla on nyky lannoite hinnoilla huomattava arvo saatikka sitten kun otetaan huomioon nämä vaikeammin suoraan euromääräisesti arvioitavat vaikutukset..

Lannoitteiden kanssa olet hakoteillä, oljen hajoamisprosessi syö typpeä.

Lähtee sieltä sadon mukana muutakin kuin typpeä...

 Täälläpäin on harrastettu 10 vuotta laajaperäistä olkien keräämistä, eikä nyt mitään huomattavia vaikutuksia ole havaittu. Ruotsin mies Staffan ******* tai joku, on tehnyt kanttipaalaimeen käärimen, joka käärii paalin vaipalle muovia sitä mukaa kun paali tulee kammiosta ulos. Sitten hän syöttää kattilaan 2 paalia kolmen päivän välein ja myy lämpöä viidelle naapurillekin. Hienosti toimiva systeemi ja ei ole kuulemma kylmä ollut.

Vesi voi haitata palamista jolloin savun tai tuhkan mukana poistuu tavaraa joka olisi pitänyt palaa. Mikäli on niin tehokas polttoprosessi, että näin ei käy, vesihöyryn mukana poistuu lämpöä. Mikäli savukasujen lämpökin saadaan kondensoitua talteen, tätäkään tappiota ei tule.

Märkä olki ei suurpaalissa pala kunnolla. Heinä ja esikuivattu säilörehu antaa sensijaan lämpöä yllättävän märkinäkin.

Jos lasketaan sateen kasteleman kuivaheinän energiasisältö öljyksi niin niin hyvää hevosheinää ei ole eikä tule että siitä puoltakaan tuosta maksetaan
   Jos esikuivattua rehua tekisi ihan polttoa varten niin mitenkään järjettömältä ei enää tunnu sekään, ei vaikka ne paalit pilkkoisi lavakuivaajaan ja paalaisi sitten uudestaan      Tuntuisi että säilörehussa on kosteus aika löyhässä ja kuivaa helposti.
   Oikein jos lähtee optimoimaan viljelyä niin kylvää jotain valkuaisseosta, niittää viideksi päiväksi peltoon, karhottaa kuivana päivänä ja illalla paaliin ja talvella pesään     Tuollaisesta luulisi yli 400 kuiva-ainekiloa saavan paaliin millä paalaimella hyvänsä kun on jyvätkin mukana.    Tuossa voitaneen puhua kyllä jo ilmaisesta polttoaineesta

Lainaus käyttäjältä: bouli - 06.01.12 - klo:09:53

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 06.01.12 - klo:08:49

Toinen juttu sitten on jatkuva olkien kerääminen samoilta pelloilta, se on hieman kuin kusisi pakkasella housuihinsa, vähän aikaa lämmittää. Monokultuuri jo muutenkin syö pellon ruokamultakerrosta, kun oljet viedään, niin tilanne vain pahenee.

Ja kaupan päälle saa pari ylimääräistä ajokertaa kuormittamaan maan rakennetta..

Ainakaan mitään laskelmia lämpölaitoksesta ei saa perustaa ajatukselle että raaka-aine olisi "ilmaista", sitä se ei missään tapauksessa ole, ei edes tai varsinkaan omalta pellolta paalattuna.
Jo pelkästään oljen mukana pellolta poistuvilla ravinteilla on nyky lannoite hinnoilla huomattava arvo saatikka sitten kun otetaan huomioon nämä vaikeammin suoraan euromääräisesti arvioitavat vaikutukset..

Lannoitteiden kanssa olet hakoteillä, oljen hajoamisprosessi syö typpeä.

Koneviestin numerossa 16/2010 oli juttua brittien olkikaupasta ja he laskivat että sikäläisillä satotasoilla pelkkien oljissa olevien fosforin ja kalin arvo olisi sillä hetkellä ollut n. 120-150euroa/hehtaari..

Lainaus käyttäjältä: Make - 06.01.12 - klo:12:57

Märkä olki ei suurpaalissa pala kunnolla. Heinä ja esikuivattu säilörehu antaa sensijaan lämpöä yllättävän märkinäkin.

Jos lasketaan sateen kasteleman kuivaheinän energiasisältö öljyksi niin niin hyvää hevosheinää ei ole eikä tule että siitä puoltakaan tuosta maksetaan
   Jos esikuivattua rehua tekisi ihan polttoa varten niin mitenkään järjettömältä ei enää tunnu sekään, ei vaikka ne paalit pilkkoisi lavakuivaajaan ja paalaisi sitten uudestaan      Tuntuisi että säilörehussa on kosteus aika löyhässä ja kuivaa helposti.
   Oikein jos lähtee optimoimaan viljelyä niin kylvää jotain valkuaisseosta, niittää viideksi päiväksi peltoon, karhottaa kuivana päivänä ja illalla paaliin ja talvella pesään     Tuollaisesta luulisi yli 400 kuiva-ainekiloa saavan paaliin millä paalaimella hyvänsä kun on jyvätkin mukana.    Tuossa voitaneen puhua kyllä jo ilmaisesta polttoaineesta

 Miten siihen voi saada 400 ka-kiloa jos kokonaispainoakaan ei saa 300 enempää? 150cm:n paali on kyseessä. Vai nostaako ne jyvät sitä massaa niin paljon? En tiedä, siksi kysyn.

Apilakasvuston antaa tuleentua, niitto, vuorokauden esikuivaus, keruu paalaimella tai noukinvaunulla, kuivaus latokuivurissa, raju puinti, siemenet kylvöjä varten tai luontaistuotteeksi, lehdet (lemmikki) rehuksi tai biokaasuksi, korret polttoon. Luomuna tietysti. Kuivurikapasiteetin vuoksi pitänee jaksottaa niittoa. Kuivauksen jälkeistä työtä voikin tehdä pikku hiljaa menekin mukaan. Tuhkat, lannat, mädätteet peltoon ja typpihän kiertää ilman kautta. Pellon multavuus ja rakenne kohenee, typpeä riittää kierron viljakasveillekin, ei toukokiireitä, vähän ajokertoja.