en pidä tuota ullakkotilaa kovin vaarallisena kunhan mitään turhaa sähköä ei ole viety pois navettatilasta. Toki palon kulku on ärhäkkää mikäli se tulen ullakolle jostain saa.

en pidä tuota ullakkotilaa kovin vaarallisena kunhan mitään turhaa sähköä ei ole viety pois navettatilasta. Toki palon kulku on ärhäkkää mikäli se tulen ullakolle jostain saa.

Ilmastointi puhaltimet ja uretaanihormit, siinä yksi klassikko...yhdessä tuon tulitikkuaskin kanssa.
Alumiinipelti alapinnassa tulee alas heti, kun vähänkin alapuolella lämpenee, siitä välipohjaan suora yhteys. Eikö jossakin kunnassa ollut vaatimuksena ponttilauta alapinnaksi, tuon palon etenemisen vuoksi?

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 05.12.10 - klo:21:30

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 05.12.10 - klo:21:25

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 05.12.10 - klo:21:16

Tuolla vaneroinnilla saa kustannuksia kivasti ylöspäin. Noin kapeassa rakennuksessa - jos tulee luonnollinen ilmanvaihto - ei oo huono vaihtoehto tehdä tavan ristikoilla ja välikattoa. Neliökustannus on about puolet tuosta mah:in ja Adamin mallista. Ullakkotilan paloriski on mun mielestä olematon, jos siellä ei ole mitään mikä sytyttäisi sen.

Se palo syttyy muualla, ja on aika pian siellä välikatossa ja siitä toiseen päähän... näinhän se meni siellä nykyisen huittisten täällä päässäkin...

Eikös siellä ollu rehulados joku harakiri lämmitin mikä sen sytytti? Jos navetas ei pidetä muuta kuin mitä sinne kuuluu, niin eipä siel ole paljoa syttymisen aiheuttajia, eikä palokuormaa.

http://www.farmit.net/farmit/fi/05_talous/04_Lahivakuutus/05_kuukauden_vahinko/11_navettapalo/index.jsp

Kyllä tulipalon käsikirjoitus olisi ollut toisenlainen jos olisi ollut liimapuupalkit ja elementikatto, ilmanvaihto harjaluukuilla.

Käsikirjoitus olisi ollut myös toisenlainen, kun ei harrastaisi palleroita/niiden sulattamista ja rehustamot olisivat erillään navettarakennuksesta. Ainakin viime talvena useat palot lähtivät juurikin rehustamossa olevasta lämmittimestä. Ikävä tapaus silti.

Ilmastointi puhaltimet ja uretaanihormit, siinä yksi klassikko...yhdessä tuon tulitikkuaskin kanssa.
Alumiinipelti alapinnassa tulee alas heti, kun vähänkin alapuolella lämpenee, siitä välipohjaan suora yhteys. Eikö jossakin kunnassa ollut vaatimuksena ponttilauta alapinnaksi, tuon palon etenemisen vuoksi?

Meidän kunnassa on ainakin ollut kielto käyttää alumiinipeltiä sisäkatossa, ponttilauta tai filmivaneri on käynyt. Teräspelti kävi muutama vuosi sitten myös.

Onko muuten eroa tulipalotilanteessa, onko ilmanvaihto hormeilla, vai harja auki systeemillä? Jos en väärin muista, niin paloviranomaiset ei joka paikassa oikein tykkää hormeista.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 06.12.10 - klo:10:34

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 05.12.10 - klo:21:30

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 05.12.10 - klo:21:25

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 05.12.10 - klo:21:16

Tuolla vaneroinnilla saa kustannuksia kivasti ylöspäin. Noin kapeassa rakennuksessa - jos tulee luonnollinen ilmanvaihto - ei oo huono vaihtoehto tehdä tavan ristikoilla ja välikattoa. Neliökustannus on about puolet tuosta mah:in ja Adamin mallista. Ullakkotilan paloriski on mun mielestä olematon, jos siellä ei ole mitään mikä sytyttäisi sen.

Se palo syttyy muualla, ja on aika pian siellä välikatossa ja siitä toiseen päähän... näinhän se meni siellä nykyisen huittisten täällä päässäkin...

Eikös siellä ollu rehulados joku harakiri lämmitin mikä sen sytytti? Jos navetas ei pidetä muuta kuin mitä sinne kuuluu, niin eipä siel ole paljoa syttymisen aiheuttajia, eikä palokuormaa.

http://www.farmit.net/farmit/fi/05_talous/04_Lahivakuutus/05_kuukauden_vahinko/11_navettapalo/index.jsp

Kyllä tulipalon käsikirjoitus olisi ollut toisenlainen jos olisi ollut liimapuupalkit ja elementikatto, ilmanvaihto harjaluukuilla.

Käsikirjoitus olisi ollut myös toisenlainen, kun ei harrastaisi palleroita/niiden sulattamista ja rehustamot olisivat erillään navettarakennuksesta. Ainakin viime talvena useat palot lähtivät juurikin rehustamossa olevasta lämmittimestä. Ikävä tapaus silti.

Niin, mun viaksi kai tuonkin voi laittaa. Lämmitin oli uusi Master. Rehuvarasto olisi pitänyt olla pannuhuoneen tavoin toteutettu kun siellä kerran valkeaa pidettiin. Olikohan siellä peräti uretaanilevy katossa, ellen värin muista. Eläinsuojan puolella alumiinilevy ja puhallusvilla.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 06.12.10 - klo:13:52

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 06.12.10 - klo:10:34

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 05.12.10 - klo:21:30

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 05.12.10 - klo:21:25

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 05.12.10 - klo:21:16

Tuolla vaneroinnilla saa kustannuksia kivasti ylöspäin. Noin kapeassa rakennuksessa - jos tulee luonnollinen ilmanvaihto - ei oo huono vaihtoehto tehdä tavan ristikoilla ja välikattoa. Neliökustannus on about puolet tuosta mah:in ja Adamin mallista. Ullakkotilan paloriski on mun mielestä olematon, jos siellä ei ole mitään mikä sytyttäisi sen.

Se palo syttyy muualla, ja on aika pian siellä välikatossa ja siitä toiseen päähän... näinhän se meni siellä nykyisen huittisten täällä päässäkin...

Eikös siellä ollu rehulados joku harakiri lämmitin mikä sen sytytti? Jos navetas ei pidetä muuta kuin mitä sinne kuuluu, niin eipä siel ole paljoa syttymisen aiheuttajia, eikä palokuormaa.

http://www.farmit.net/farmit/fi/05_talous/04_Lahivakuutus/05_kuukauden_vahinko/11_navettapalo/index.jsp

Kyllä tulipalon käsikirjoitus olisi ollut toisenlainen jos olisi ollut liimapuupalkit ja elementikatto, ilmanvaihto harjaluukuilla.

Käsikirjoitus olisi ollut myös toisenlainen, kun ei harrastaisi palleroita/niiden sulattamista ja rehustamot olisivat erillään navettarakennuksesta. Ainakin viime talvena useat palot lähtivät juurikin rehustamossa olevasta lämmittimestä. Ikävä tapaus silti.

Niin, mun viaksi kai tuonkin voi laittaa. Lämmitin oli uusi Master. Rehuvarasto olisi pitänyt olla pannuhuoneen tavoin toteutettu kun siellä kerran valkeaa pidettiin. Olikohan siellä peräti uretaanilevy katossa, ellen värin muista. Eläinsuojan puolella alumiinilevy ja puhallusvilla.

Masteriko siellä oli lämmittämässä pyöröpaalia   Sellaisen puhallusilma voi olla 800 asteista. Joskus kuumensin tuollaisella rautoja taivutusta varten, pimeässä hallissa sai ihan mustan raudan selvästi punottamaan. En kyllä ihmettele yhtään että paali syttyi tuleen, rehti rehukin tuolla kuivaa ensin ja sitten kyllä syttyy. Ihme että oli vakuutusyhtiön kanssa yhteisymmärrys

en ole ikinä ymmärtänyt tuota rehujen sulattelua, mitä järkee siinä on? Jättää ne märät erät suosiolla kesäsyöttöön tai jättää märät tekemättä kokonaan, sitten kun vaikka varmolla silppuaa niin kyllä jäisyys katoaa äkkiä.
Tuo polttoaine-masterien käyttö navetassa on muutenkin melkoisen arveluttavaa, itte olen käyttänyt jonkinverran sähköistä masteria jos lisälämpöä tarvii. Sähkölämmitin on kuitenkin sen verran viileämpi että kättä kärsii pitää heti suojaritilän etúpuolella ilman palovammoja.

Masteriko siellä oli lämmittämässä pyöröpaalia   Sellaisen puhallusilma voi olla 800 asteista. Joskus kuumensin tuollaisella rautoja taivutusta varten, pimeässä hallissa sai ihan mustan raudan selvästi punottamaan. En kyllä ihmettele yhtään että paali syttyi tuleen, rehti rehukin tuolla kuivaa ensin ja sitten kyllä syttyy. Ihme että oli vakuutusyhtiön kanssa yhteisymmärrys

Mikä-on-todistettu:

http://www.farmit.net/talous/laehi-riskienhallintaa/kuukauden-vahinkotapaus/navettapalo/vahingon-rajoittaminen

Tilalle oli tapana tehdä kunnolla esikuivattua rehua, luokkaa vuorokausi niitosta. Palo sattui keväällä 6.4. jolloin niitä oli koko talvi jäädytetty ja ehkä kuivimmat oli syötetty jo keskitalvella. Usein verkot ovat pahimmin jäässä kuivissa paaleissa, joissa ei ole väkevää puristenestettä vaan puhdasta kondenssivettä muovin tuntumassa. Tästä pitää ottaa opiksi kun tapaus on sitä varten laitettu esille.

mites muuten te joilla on nelirivinen lehmähalli, riittääkö syöntitila? mietiskelin vain jotta jos vanhoihin rakennuksiin jättäs nuorkarjan ja rakentais n. 1600m2 nelirivisen hallin pelkille lypsäville, pitäis ainakin olla neliötehokas ratkaisu.

Onkse 4 rivinen paljonkin neliötehokkaampi kun 3 rivinen?

Onkse 4 rivinen paljonkin neliötehokkaampi kun 3 rivinen?

eihän se nyt mikään suuri ero ole, toisena optiona mahdollisuus robotilla ohjattuun liikenteeseen.

Lainaus käyttäjältä: Poikapoloinen - 07.12.10 - klo:21:03

Onkse 4 rivinen paljonkin neliötehokkaampi kun 3 rivinen?

eihän se nyt mikään suuri ero ole, toisena optiona mahdollisuus robotilla ohjattuun liikenteeseen.

Aikas vähän tulee ruokintapöytää/elukka (lakisääteinen minimi 40 cm), mikäli ei toteuta sitten kahdella pöydällä/viisiirillä. 4 makuuparsiriviä + 4 lantakäytävää vs. 3+2... Sinänsä todella off-topic, mutta mielestäni tän tyylisessä pohjaratkaisussa on todella ideata.. http://www.dairylogix.com/roboticMilking01.pdf

Näytti todella toimivalta ihan livenäkin.

Meillä nelirivinen nyt käytössä 2 vuotta.Syömätilan lyhyys ei mikään ongelma,jos rehua vain on koko ajan pöydällä.Rehun jako ei aiheuta minkäänlaista ryysistä,paitsi jos pöytä ollut tovin tyhjänä.Silloinkin kyllä halukkaat mahtuvat syömään,jos pöytä ei ole ollut tyhjänä tosi kauan. Oikeastaan ainut ongelma on umppariosastolla,jos pikkuisen rajoitat syöntiä,niin vahvimmat pitävät puolensa ja heikoimmat jäävät vähemmälle ruualle.

rehuhan pyssyy ihan sulana kun jättää säilöntä aineen pois ja teekke jonkun reijän muoviinn, se oikei höyryää kun avaa