Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.11.10 - klo:12:00

Uusia lajikkeita testataan vuosittain. Typpitasot on 0-220kg/ha. Milläs luvalla noi Kotkaniemet ja muut Nätkynmäet noita typpiään sinne plänteille kärrää?

Kotkaniemi, kuten monet muutkaan koeasemat eivät ole sitoutuneet ympäristötukeen, eivätkä useimmiten nosta lainkaan maataloustukia (tiedä saavatko muita tukiaisia?)...

Tämä selvisi itselleni viljellessäni kemiran koeruutuja kotitilallani, jolloin kyseenalaistin ohjeistetut lannoitustasot omien ympäristötukirajojeni valossa - lopulta keskimääräinen lannoitustaso saatiin 5 hehtaarin koealan osalta kuitenkin sovitettua lannoitusrajojen alapuolelle!

No entäs nämä satokilpailijat.....?

No entäs nämä satokilpailijat.....?

Helppohan se on pienelle alalle laittaa ylimääräistä lannoitetta, joka on ilmoitettu käytettäväksi jollakin muulla lohkolla. Noissa kilpailuissa ihmetyttää se, miten joltakin pieneltä alalta saadaan noin kovia satoja ja silti tilan keskisato (kun sellainen on mainittu) on kuitenkin varsin vaatimaton. En minä ainakaan osaisi omilta lohkoilta löytää satokisa-alaa, jossa satotaso olisi olennaisesti muita lohkoja parempi, vaikka tilan keskisadossa pääsenkin pitkästi yli monien satokilpailijoiden. Olisiko selitystä siinä, että minä käytän vuodesta toiseen sen verran lannoitetta kuin sato vaatii, mutta nämä keskivertoviljelijöiden tapaan käyttävät vuodesta toiseen enemmän lannoitetta kuin sato edellyttäisi ja sitten yhtenä vuotena, kun kaikki tehdään oikein, käytetään näitä varantoja? Toki (entisissä) satokilpailijoissakin on näitä konkereja, jotka osaavat ottaa satoa vuodesta toiseen.

Olihan siinä 200-240kiloon vehnällä tarpeita. Lannoitat kuitenki vaan maksimissaan 150kg. Sääntöjen mukaan.

Miten se hehtaari lasketaan jolta huiput mitataan? Jääkö päisteet pois ja muut riutuneet kohdat?

Helppohan se on pienelle alalle laittaa ylimääräistä lannoitetta, joka on ilmoitettu käytettäväksi jollakin muulla lohkolla. Noissa kilpailuissa ihmetyttää se, miten joltakin pieneltä alalta saadaan noin kovia satoja ja silti tilan keskisato (kun sellainen on mainittu) on kuitenkin varsin vaatimaton. En minä ainakaan osaisi omilta lohkoilta löytää satokisa-alaa, jossa satotaso olisi olennaisesti muita lohkoja parempi, vaikka tilan keskisadossa pääsenkin pitkästi yli monien satokilpailijoiden.

Ei niitä entisiä sokerijuurikaslohkoja ihan loputtomasti kenelläkään ole.

Ja esim ne lohkot mitä se lieron suurviljelijä on ostellut tai vuokraillut ovat usein olleet varsin surkeassa kunnossa, ei ihme jos koko tilan keskisato jää alhaiseksi.

Lainaus käyttäjältä: viljami - 22.11.10 - klo:21:21

Helppohan se on pienelle alalle laittaa ylimääräistä lannoitetta, joka on ilmoitettu käytettäväksi jollakin muulla lohkolla. Noissa kilpailuissa ihmetyttää se, miten joltakin pieneltä alalta saadaan noin kovia satoja ja silti tilan keskisato (kun sellainen on mainittu) on kuitenkin varsin vaatimaton. En minä ainakaan osaisi omilta lohkoilta löytää satokisa-alaa, jossa satotaso olisi olennaisesti muita lohkoja parempi, vaikka tilan keskisadossa pääsenkin pitkästi yli monien satokilpailijoiden.

Ei niitä entisiä sokerijuurikaslohkoja ihan loputtomasti kenelläkään ole.

Ja esim ne lohkot mitä se lieron suurviljelijä on ostellut tai vuokraillut ovat usein olleet varsin surkeassa kunnossa, ei ihme jos koko tilan keskisato jää alhaiseksi.

Kisassa kaikki ovat varmaan valinneet parhaan lohkonsa ja panokset sen mukaan, että kisassa pärjätään.
Niin olen ymmärtänyt, että nämä satokilpailuissa menestyneet ovat laittaneet, ainakin jossain vaiheessa, lohkojaan ja peltojaan kuntoon jopa "kovemmalla kädellä". Ja osalla sitä työtä voi olla vielä jäljelläkin jonkin verran, jopa suuresta hankitusta pinta-alasta johtuen.

Eikös kukaan ole hokannut sitä, että voi ostaa metsälannoitetta, esim. suomensalapietaria,  tai Metsän  NP-lannoitetta, vähentää sen metsäverotuksessa, mutta kylvääkin pellolle, saa verohyödyn eikä tarkastajat tiedä mitään. 
Tuskin kukaan käy tutkimaan, että oletko nyt  ihan varmasti kylvänyt sen lannoitteen metsääsi.    

osallistumisen vuoksi maa pitää rikastaa jo ennen varsinaista kilpailuvuotta. piologisia lannoitteita saa ilman kirjanpitoa joilla voi sen maan laittaa valmiiksi. tästä on esimerkkejä paljon. karjanlannalla voidaan fosforit nostaa muutamassa vuodessa korkealle käyttämällä sitä satoja kuutioita hehtaarille. multaus tapahtuu kyntäen josta ei jää jälkiä ja näin voidaan ravinteet varastoida piiloon. nämä yhdyskuntajätteestä tehdyt lannoitteet käyvät yhtä hyvin maan etukäteiseen lannoitukseen. tehtaalta saa niinpaljon tavaraa kun maahan vain itse kehtaa levittää. kasvinsuojeluruiskulla voi typpeä antaa lisää juri niinpaljon kun kasvi kestää ilman vioituksia. tuhannenlitran kontista riittaa typpeä useaampaan levityskertaan ja sitäkään ei tarvi kirjanpidossa ilmoittaa.

tämä on minun näkemykseni satokilpailusta koska sitä olen seurannut osallistujan naapurina.

unohdin mainita tuosta fosforista starttiravinne tai superfosfaatti.

osallistumisen vuoksi maa pitää rikastaa jo ennen varsinaista kilpailuvuotta. piologisia lannoitteita saa ilman kirjanpitoa joilla voi sen maan laittaa valmiiksi. tästä on esimerkkejä paljon. karjanlannalla voidaan fosforit nostaa muutamassa vuodessa korkealle käyttämällä sitä satoja kuutioita hehtaarille. multaus tapahtuu kyntäen josta ei jää jälkiä ja näin voidaan ravinteet varastoida piiloon. nämä yhdyskuntajätteestä tehdyt lannoitteet käyvät yhtä hyvin maan etukäteiseen lannoitukseen. tehtaalta saa niinpaljon tavaraa kun maahan vain itse kehtaa levittää. kasvinsuojeluruiskulla voi typpeä antaa lisää juri niinpaljon kun kasvi kestää ilman vioituksia. tuhannenlitran kontista riittaa typpeä useaampaan levityskertaan ja sitäkään ei tarvi kirjanpidossa ilmoittaa.

tämä on minun näkemykseni satokilpailusta koska sitä olen seurannut osallistujan naapurina.

unohdin mainita tuosta fosforista starttiravinne tai superfosfaatti.

Ipe nollas kassan.....

osallistumisen vuoksi maa pitää rikastaa jo ennen varsinaista kilpailuvuotta. piologisia lannoitteita saa ilman kirjanpitoa joilla voi sen maan laittaa valmiiksi. tästä on esimerkkejä paljon. karjanlannalla voidaan fosforit nostaa muutamassa vuodessa korkealle käyttämällä sitä satoja kuutioita hehtaarille. multaus tapahtuu kyntäen josta ei jää jälkiä ja näin voidaan ravinteet varastoida piiloon. nämä yhdyskuntajätteestä tehdyt lannoitteet käyvät yhtä hyvin maan etukäteiseen lannoitukseen. tehtaalta saa niinpaljon tavaraa kun maahan vain itse kehtaa levittää. kasvinsuojeluruiskulla voi typpeä antaa lisää juri niinpaljon kun kasvi kestää ilman vioituksia. tuhannenlitran kontista riittaa typpeä useaampaan levityskertaan ja sitäkään ei tarvi kirjanpidossa ilmoittaa.

tämä on minun näkemykseni satokilpailusta koska sitä olen seurannut osallistujan naapurina.

unohdin mainita tuosta fosforista starttiravinne tai superfosfaatti.

Jaa, siellä onkin voittojen takana luomusysteemit!

No entäs nämä satokilpailijat.....?

Kummasti ovat hävinneet nuo C-alueen satokilpailujen osallistujat ... Oliskohan paikalliset MTK:t ilmoitelleet ettei ole suotavaa Nivalassa tai Kyröjoen varrella saada yli 2000kg/ha satoja?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 22.11.10 - klo:12:24

No entäs nämä satokilpailijat.....?

Kummasti ovat hävinneet nuo C-alueen satokilpailujen osallistujat ... Oliskohan paikalliset MTK:t ilmoitelleet ettei ole suotavaa Nivalassa tai Kyröjoen varrella saada yli 2000kg/ha satoja?

Siellä on niin hitsin pimpulan huonot kasvuolosuhteet.....