Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SKN - 20.11.10 - klo:12:00
-
Uusia lajikkeita testataan vuosittain. Typpitasot on 0-220kg/ha. Milläs luvalla noi Kotkaniemet ja muut Nätkynmäet noita typpiään sinne plänteille kärrää? ???
Oli tuosta uudesta Steinar-kaurasta koetuloksia ja sielläkin loisti se 220kg/ha typpeä. Suurin sallittuhan on 130kg/ha.
Voiskos esim. omia vehnän ylilannotuksia perustella koemielessä?
Meinaan kun ei noi perkeleen myöhäset ja satosat lajikkeet, ainakaan vehnät, tuppaa saamaa tarpeeks typpee näillä sallituilla tasoilla. Kun tässä on nyt kenenkään vehnänviljelijän turha väittää kirkkain silmin et ne yli 15% valkuaiset tulee millään 130kg typpitasoilla, poikkeuksena Anniina.
Ja sekin tuli mieleen et noi KM:n satokilpailut on lannoituspuolelta ihan diipadaapaa. Täyttä paskaa lannotustasot joita lehdessä luki. Syysvehnällä muka sellasia valkuaisia niillä lehdessä olleilla lannotuksilla. Paskan marjat!
-
Jos tuo lasketaan niin että koeruudulla on tuo 220 N , mutta käytävillä ja suojaruuduissa 0 ;D
-
Mun tuli lopetettua KM:ä tässä taannoin. Olishan siinäkin ollut mukavia iltasatuja...
-
SKN:nä ei oo vielä hokassu kupletin juonta: Eiks se ole kaksi eri asiaa, kirjanpito vs. käytäntö!!? ;)
-
kenenkään vehnänviljelijän turha väittää kirkkain silmin et ne yli 15% valkuaiset tulee millään 130kg typpitasoilla, poikkeuksena Anniina.
Mä väitän silti.. ku mul o Quarnaa.. :D
-
kenenkään vehnänviljelijän turha väittää kirkkain silmin et ne yli 15% valkuaiset tulee millään 130kg typpitasoilla, poikkeuksena Anniina.
Mä väitän silti.. ku mul o Quarnaa.. :D
Kasvin typpisisältö voidaan laskea valkuaispitoisuudesta.
Lannoiteviljelijöillä on oletuksena että maa on kuin lasivillaa, johon laitetaan joka kerralla täsmälleen se ravinnemäärä jonka kasvi ottaa. Miinuksella olevat ravinnetaseet ovat tietysti mahdollisia maahan sitoutuneen typen käytön vuoksi. Kaikilla kasveilla on hieman myös endofyyttisiä (oliko ne nyt) bakteereja jotka sitovat kasville typpeä ilmasta. Sokeriruoko hyötyy kymmeniä kiloja ko. systeemistä, suomessa lähinnä nurminata, se Twin -N perustui tähän.
-
Kun tässä on nyt kenenkään vehnänviljelijän turha väittää kirkkain silmin et ne yli 15% valkuaiset tulee millään 130kg typpitasoilla, poikkeuksena Anniina.
Kyllä se on myös paljon vuodesta kiinni - itselläni Wellamossa tuli tuolla 130 kilon typellä 5700 kg/ 15,7 valkuainen (hHt) - edellis vuonna taas jäi Anniinakin alle 15%, tosin oli typpitasokin 110 kiloa.
Ja noihin typpikokeisiin ei ihan pikkuperusteilla lupaa itse saa.
-
Uusia lajikkeita testataan vuosittain. Typpitasot on 0-220kg/ha. Milläs luvalla noi Kotkaniemet ja muut Nätkynmäet noita typpiään sinne plänteille kärrää? ???
Oli tuosta uudesta Steinar-kaurasta koetuloksia ja sielläkin loisti se 220kg/ha typpeä. Suurin sallittuhan on 130kg/ha.
Voiskos esim. omia vehnän ylilannotuksia perustella koemielessä?
Meinaan kun ei noi perkeleen myöhäset ja satosat lajikkeet, ainakaan vehnät, tuppaa saamaa tarpeeks typpee näillä sallituilla tasoilla. Kun tässä on nyt kenenkään vehnänviljelijän turha väittää kirkkain silmin et ne yli 15% valkuaiset tulee millään 130kg typpitasoilla, poikkeuksena Anniina.
Ja sekin tuli mieleen et noi KM:n satokilpailut on lannoituspuolelta ihan diipadaapaa. Täyttä paskaa lannotustasot joita lehdessä luki. Syysvehnällä muka sellasia valkuaisia niillä lehdessä olleilla lannotuksilla. Paskan marjat!
Kylvät vain 10 hehtaaria vehnälle, josta 5 hehtaarille et laita olenkaan apupaskaa ja junttaat lopuille 5 hehtaarille koko 10 hehtaarin apupaska määrän. Puit sitten kahdessa osassa toisen alle 15 valkuaisella ja toisen yli 15 valkuaisella. papereihin merkaat että olet kylvänyt apupaskaa ymp.tuen ehtojen mukaan 10 hehtaarille.
On se 10 hehtaarin lohko sen verran iso ettei sinne takakulmaan ihan pellon laidasta nää. ;D
-
Uusia lajikkeita testataan vuosittain. Typpitasot on 0-220kg/ha. Milläs luvalla noi Kotkaniemet ja muut Nätkynmäet noita typpiään sinne plänteille kärrää? ???
Oli tuosta uudesta Steinar-kaurasta koetuloksia ja sielläkin loisti se 220kg/ha typpeä. Suurin sallittuhan on 130kg/ha.
Voiskos esim. omia vehnän ylilannotuksia perustella koemielessä?
Meinaan kun ei noi perkeleen myöhäset ja satosat lajikkeet, ainakaan vehnät, tuppaa saamaa tarpeeks typpee näillä sallituilla tasoilla. Kun tässä on nyt kenenkään vehnänviljelijän turha väittää kirkkain silmin et ne yli 15% valkuaiset tulee millään 130kg typpitasoilla, poikkeuksena Anniina.
Ja sekin tuli mieleen et noi KM:n satokilpailut on lannoituspuolelta ihan diipadaapaa. Täyttä paskaa lannotustasot joita lehdessä luki. Syysvehnällä muka sellasia valkuaisia niillä lehdessä olleilla lannotuksilla. Paskan marjat!
Kylvät vain 10 hehtaaria vehnälle, josta 5 hehtaarille et laita olenkaan apupaskaa ja junttaat lopuille 5 hehtaarille koko 10 hehtaarin apupaska määrän. Puit sitten kahdessa osassa toisen alle 15 valkuaisella ja toisen yli 15 valkuaisella. papereihin merkaat että olet kylvänyt apupaskaa ymp.tuen ehtojen mukaan 10 hehtaarille.
On se 10 hehtaarin lohko sen verran iso ettei sinne takakulmaan ihan pellon laidasta nää. ;D
:D :D
-
Uusia lajikkeita testataan vuosittain. Typpitasot on 0-220kg/ha. Milläs luvalla noi Kotkaniemet ja muut Nätkynmäet noita typpiään sinne plänteille kärrää? ???
Oli tuosta uudesta Steinar-kaurasta koetuloksia ja sielläkin loisti se 220kg/ha typpeä. Suurin sallittuhan on 130kg/ha.
Voiskos esim. omia vehnän ylilannotuksia perustella koemielessä?
Meinaan kun ei noi perkeleen myöhäset ja satosat lajikkeet, ainakaan vehnät, tuppaa saamaa tarpeeks typpee näillä sallituilla tasoilla. Kun tässä on nyt kenenkään vehnänviljelijän turha väittää kirkkain silmin et ne yli 15% valkuaiset tulee millään 130kg typpitasoilla, poikkeuksena Anniina.
Ja sekin tuli mieleen et noi KM:n satokilpailut on lannoituspuolelta ihan diipadaapaa. Täyttä paskaa lannotustasot joita lehdessä luki. Syysvehnällä muka sellasia valkuaisia niillä lehdessä olleilla lannotuksilla. Paskan marjat!
Kylvät vain 10 hehtaaria vehnälle, josta 5 hehtaarille et laita olenkaan apupaskaa ja junttaat lopuille 5 hehtaarille koko 10 hehtaarin apupaska määrän. Puit sitten kahdessa osassa toisen alle 15 valkuaisella ja toisen yli 15 valkuaisella. papereihin merkaat että olet kylvänyt apupaskaa ymp.tuen ehtojen mukaan 10 hehtaarille.
On se 10 hehtaarin lohko sen verran iso ettei sinne takakulmaan ihan pellon laidasta nää. ;D
Tämä on se toimintatapa jolla pelataan. Mutta onnistuu vain "isoilla tiloilla" :D
-
Uusia lajikkeita testataan vuosittain. Typpitasot on 0-220kg/ha. Milläs luvalla noi Kotkaniemet ja muut Nätkynmäet noita typpiään sinne plänteille kärrää? ???
Oli tuosta uudesta Steinar-kaurasta koetuloksia ja sielläkin loisti se 220kg/ha typpeä. Suurin sallittuhan on 130kg/ha.
Voiskos esim. omia vehnän ylilannotuksia perustella koemielessä?
Meinaan kun ei noi perkeleen myöhäset ja satosat lajikkeet, ainakaan vehnät, tuppaa saamaa tarpeeks typpee näillä sallituilla tasoilla. Kun tässä on nyt kenenkään vehnänviljelijän turha väittää kirkkain silmin et ne yli 15% valkuaiset tulee millään 130kg typpitasoilla, poikkeuksena Anniina.
Ja sekin tuli mieleen et noi KM:n satokilpailut on lannoituspuolelta ihan diipadaapaa. Täyttä paskaa lannotustasot joita lehdessä luki. Syysvehnällä muka sellasia valkuaisia niillä lehdessä olleilla lannotuksilla. Paskan marjat!
Kylvät vain 10 hehtaaria vehnälle, josta 5 hehtaarille et laita olenkaan apupaskaa ja junttaat lopuille 5 hehtaarille koko 10 hehtaarin apupaska määrän. Puit sitten kahdessa osassa toisen alle 15 valkuaisella ja toisen yli 15 valkuaisella. papereihin merkaat että olet kylvänyt apupaskaa ymp.tuen ehtojen mukaan 10 hehtaarille.
On se 10 hehtaarin lohko sen verran iso ettei sinne takakulmaan ihan pellon laidasta nää. ;D
Tämä on se toimintatapa jolla pelataan. Mutta onnistuu vain "isoilla tiloilla" :D
Sitten jos menee "liikaa" yli 15% valkuainen, niin sotkee vähän huonompaa sekaan.
-
Sitten jos menee "liikaa" yli 15% valkuainen, niin sotkee vähän huonompaa sekaan.
Sitä en tiedä onko valkuaista nostava, vai laskeva vaikutus, mutta jos on lavakuivuri niin automaattisesti 15% kissankusta tulee sekaan ;D Syyskahmussa kuivas, niin ne tuli ainajoukoin siihen lämpimään viljaan perseinensä kusemaan.
-
Sitten jos menee "liikaa" yli 15% valkuainen, niin sotkee vähän huonompaa sekaan.
Sitä en tiedä onko valkuaista nostava, vai laskeva vaikutus, mutta jos on lavakuivuri niin automaattisesti 15% kissankusta tulee sekaan ;D Syyskahmussa kuivas, niin ne tuli ainajoukoin siihen lämpimään viljaan perseinensä kusemaan.
Hommaappa sivettikissa sinne siiloon ja lyöt rahoiksi ;)
-
Uusia lajikkeita testataan vuosittain. Typpitasot on 0-220kg/ha. Milläs luvalla noi Kotkaniemet ja muut Nätkynmäet noita typpiään sinne plänteille kärrää? ???
Kotkaniemi, kuten monet muutkaan koeasemat eivät ole sitoutuneet ympäristötukeen, eivätkä useimmiten nosta lainkaan maataloustukia (tiedä saavatko muita tukiaisia?)...
Tämä selvisi itselleni viljellessäni kemiran koeruutuja kotitilallani, jolloin kyseenalaistin ohjeistetut lannoitustasot omien ympäristötukirajojeni valossa - lopulta keskimääräinen lannoitustaso saatiin 5 hehtaarin koealan osalta kuitenkin sovitettua lannoitusrajojen alapuolelle!
-
Uusia lajikkeita testataan vuosittain. Typpitasot on 0-220kg/ha. Milläs luvalla noi Kotkaniemet ja muut Nätkynmäet noita typpiään sinne plänteille kärrää? ???
Kotkaniemi, kuten monet muutkaan koeasemat eivät ole sitoutuneet ympäristötukeen, eivätkä useimmiten nosta lainkaan maataloustukia (tiedä saavatko muita tukiaisia?)...
Tämä selvisi itselleni viljellessäni kemiran koeruutuja kotitilallani, jolloin kyseenalaistin ohjeistetut lannoitustasot omien ympäristötukirajojeni valossa - lopulta keskimääräinen lannoitustaso saatiin 5 hehtaarin koealan osalta kuitenkin sovitettua lannoitusrajojen alapuolelle!
Eix nitraattidirektiivi määrää tuolla mitään? Vai onko se ha -kohtainen.
-
Uusia lajikkeita testataan vuosittain. Typpitasot on 0-220kg/ha. Milläs luvalla noi Kotkaniemet ja muut Nätkynmäet noita typpiään sinne plänteille kärrää? ???
Kotkaniemi, kuten monet muutkaan koeasemat eivät ole sitoutuneet ympäristötukeen, eivätkä useimmiten nosta lainkaan maataloustukia (tiedä saavatko muita tukiaisia?)...
Tämä selvisi itselleni viljellessäni kemiran koeruutuja kotitilallani, jolloin kyseenalaistin ohjeistetut lannoitustasot omien ympäristötukirajojeni valossa - lopulta keskimääräinen lannoitustaso saatiin 5 hehtaarin koealan osalta kuitenkin sovitettua lannoitusrajojen alapuolelle!
No entäs nämä satokilpailijat.....?
-
No entäs nämä satokilpailijat.....?
Helppohan se on pienelle alalle laittaa ylimääräistä lannoitetta, joka on ilmoitettu käytettäväksi jollakin muulla lohkolla. Noissa kilpailuissa ihmetyttää se, miten joltakin pieneltä alalta saadaan noin kovia satoja ja silti tilan keskisato (kun sellainen on mainittu) on kuitenkin varsin vaatimaton. En minä ainakaan osaisi omilta lohkoilta löytää satokisa-alaa, jossa satotaso olisi olennaisesti muita lohkoja parempi, vaikka tilan keskisadossa pääsenkin pitkästi yli monien satokilpailijoiden. Olisiko selitystä siinä, että minä käytän vuodesta toiseen sen verran lannoitetta kuin sato vaatii, mutta nämä keskivertoviljelijöiden tapaan käyttävät vuodesta toiseen enemmän lannoitetta kuin sato edellyttäisi ja sitten yhtenä vuotena, kun kaikki tehdään oikein, käytetään näitä varantoja? Toki (entisissä) satokilpailijoissakin on näitä konkereja, jotka osaavat ottaa satoa vuodesta toiseen.
-
Olihan siinä 200-240kiloon vehnällä tarpeita. Lannoitat kuitenki vaan maksimissaan 150kg. Sääntöjen mukaan.
Miten se hehtaari lasketaan jolta huiput mitataan? Jääkö päisteet pois ja muut riutuneet kohdat?
-
Helppohan se on pienelle alalle laittaa ylimääräistä lannoitetta, joka on ilmoitettu käytettäväksi jollakin muulla lohkolla. Noissa kilpailuissa ihmetyttää se, miten joltakin pieneltä alalta saadaan noin kovia satoja ja silti tilan keskisato (kun sellainen on mainittu) on kuitenkin varsin vaatimaton. En minä ainakaan osaisi omilta lohkoilta löytää satokisa-alaa, jossa satotaso olisi olennaisesti muita lohkoja parempi, vaikka tilan keskisadossa pääsenkin pitkästi yli monien satokilpailijoiden.
Ei niitä entisiä sokerijuurikaslohkoja ihan loputtomasti kenelläkään ole.
Ja esim ne lohkot mitä se lieron suurviljelijä on ostellut tai vuokraillut ovat usein olleet varsin surkeassa kunnossa, ei ihme jos koko tilan keskisato jää alhaiseksi.
-
Helppohan se on pienelle alalle laittaa ylimääräistä lannoitetta, joka on ilmoitettu käytettäväksi jollakin muulla lohkolla. Noissa kilpailuissa ihmetyttää se, miten joltakin pieneltä alalta saadaan noin kovia satoja ja silti tilan keskisato (kun sellainen on mainittu) on kuitenkin varsin vaatimaton. En minä ainakaan osaisi omilta lohkoilta löytää satokisa-alaa, jossa satotaso olisi olennaisesti muita lohkoja parempi, vaikka tilan keskisadossa pääsenkin pitkästi yli monien satokilpailijoiden.
Ei niitä entisiä sokerijuurikaslohkoja ihan loputtomasti kenelläkään ole.
Ja esim ne lohkot mitä se lieron suurviljelijä on ostellut tai vuokraillut ovat usein olleet varsin surkeassa kunnossa, ei ihme jos koko tilan keskisato jää alhaiseksi.
Kisassa kaikki ovat varmaan valinneet parhaan lohkonsa ja panokset sen mukaan, että kisassa pärjätään.
Niin olen ymmärtänyt, että nämä satokilpailuissa menestyneet ovat laittaneet, ainakin jossain vaiheessa, lohkojaan ja peltojaan kuntoon jopa "kovemmalla kädellä". Ja osalla sitä työtä voi olla vielä jäljelläkin jonkin verran, jopa suuresta hankitusta pinta-alasta johtuen.
-
Eikös kukaan ole hokannut sitä, että voi ostaa metsälannoitetta, esim. suomensalapietaria, tai Metsän NP-lannoitetta, vähentää sen metsäverotuksessa, mutta kylvääkin pellolle, saa verohyödyn eikä tarkastajat tiedä mitään. ;D
Tuskin kukaan käy tutkimaan, että oletko nyt ihan varmasti kylvänyt sen lannoitteen metsääsi. ;)
-
osallistumisen vuoksi maa pitää rikastaa jo ennen varsinaista kilpailuvuotta. piologisia lannoitteita saa ilman kirjanpitoa joilla voi sen maan laittaa valmiiksi. tästä on esimerkkejä paljon. karjanlannalla voidaan fosforit nostaa muutamassa vuodessa korkealle käyttämällä sitä satoja kuutioita hehtaarille. multaus tapahtuu kyntäen josta ei jää jälkiä ja näin voidaan ravinteet varastoida piiloon. nämä yhdyskuntajätteestä tehdyt lannoitteet käyvät yhtä hyvin maan etukäteiseen lannoitukseen. tehtaalta saa niinpaljon tavaraa kun maahan vain itse kehtaa levittää. kasvinsuojeluruiskulla voi typpeä antaa lisää juri niinpaljon kun kasvi kestää ilman vioituksia. tuhannenlitran kontista riittaa typpeä useaampaan levityskertaan ja sitäkään ei tarvi kirjanpidossa ilmoittaa.
tämä on minun näkemykseni satokilpailusta koska sitä olen seurannut osallistujan naapurina.
unohdin mainita tuosta fosforista starttiravinne tai superfosfaatti.
-
osallistumisen vuoksi maa pitää rikastaa jo ennen varsinaista kilpailuvuotta. piologisia lannoitteita saa ilman kirjanpitoa joilla voi sen maan laittaa valmiiksi. tästä on esimerkkejä paljon. karjanlannalla voidaan fosforit nostaa muutamassa vuodessa korkealle käyttämällä sitä satoja kuutioita hehtaarille. multaus tapahtuu kyntäen josta ei jää jälkiä ja näin voidaan ravinteet varastoida piiloon. nämä yhdyskuntajätteestä tehdyt lannoitteet käyvät yhtä hyvin maan etukäteiseen lannoitukseen. tehtaalta saa niinpaljon tavaraa kun maahan vain itse kehtaa levittää. kasvinsuojeluruiskulla voi typpeä antaa lisää juri niinpaljon kun kasvi kestää ilman vioituksia. tuhannenlitran kontista riittaa typpeä useaampaan levityskertaan ja sitäkään ei tarvi kirjanpidossa ilmoittaa.
tämä on minun näkemykseni satokilpailusta koska sitä olen seurannut osallistujan naapurina.
unohdin mainita tuosta fosforista starttiravinne tai superfosfaatti.
Ipe nollas kassan..... ;D
-
osallistumisen vuoksi maa pitää rikastaa jo ennen varsinaista kilpailuvuotta. piologisia lannoitteita saa ilman kirjanpitoa joilla voi sen maan laittaa valmiiksi. tästä on esimerkkejä paljon. karjanlannalla voidaan fosforit nostaa muutamassa vuodessa korkealle käyttämällä sitä satoja kuutioita hehtaarille. multaus tapahtuu kyntäen josta ei jää jälkiä ja näin voidaan ravinteet varastoida piiloon. nämä yhdyskuntajätteestä tehdyt lannoitteet käyvät yhtä hyvin maan etukäteiseen lannoitukseen. tehtaalta saa niinpaljon tavaraa kun maahan vain itse kehtaa levittää. kasvinsuojeluruiskulla voi typpeä antaa lisää juri niinpaljon kun kasvi kestää ilman vioituksia. tuhannenlitran kontista riittaa typpeä useaampaan levityskertaan ja sitäkään ei tarvi kirjanpidossa ilmoittaa.
tämä on minun näkemykseni satokilpailusta koska sitä olen seurannut osallistujan naapurina.
unohdin mainita tuosta fosforista starttiravinne tai superfosfaatti.
Jaa, siellä onkin voittojen takana luomusysteemit!
-
No entäs nämä satokilpailijat.....?
Kummasti ovat hävinneet nuo C-alueen satokilpailujen osallistujat ... Oliskohan paikalliset MTK:t ilmoitelleet ettei ole suotavaa Nivalassa tai Kyröjoen varrella saada yli 2000kg/ha satoja? ;D
-
No entäs nämä satokilpailijat.....?
Kummasti ovat hävinneet nuo C-alueen satokilpailujen osallistujat ... Oliskohan paikalliset MTK:t ilmoitelleet ettei ole suotavaa Nivalassa tai Kyröjoen varrella saada yli 2000kg/ha satoja? ;D
Siellä on niin hitsin pimpulan huonot kasvuolosuhteet..... ;D