Uusia lajikkeita testataan vuosittain. Typpitasot on 0-220kg/ha. Milläs luvalla noi Kotkaniemet ja muut Nätkynmäet noita typpiään sinne plänteille kärrää?

Oli tuosta uudesta Steinar-kaurasta koetuloksia ja sielläkin loisti se 220kg/ha typpeä. Suurin sallittuhan on 130kg/ha.

Voiskos esim. omia vehnän ylilannotuksia perustella koemielessä?

Meinaan kun ei noi perkeleen myöhäset ja satosat lajikkeet, ainakaan vehnät, tuppaa saamaa tarpeeks typpee näillä sallituilla tasoilla. Kun tässä on nyt kenenkään vehnänviljelijän turha väittää kirkkain silmin et ne yli 15% valkuaiset tulee millään 130kg typpitasoilla, poikkeuksena Anniina.

Ja sekin tuli mieleen et noi KM:n satokilpailut on lannoituspuolelta ihan diipadaapaa. Täyttä paskaa lannotustasot joita lehdessä luki. Syysvehnällä muka sellasia valkuaisia niillä lehdessä olleilla lannotuksilla. Paskan marjat!

Jos tuo lasketaan niin että koeruudulla on tuo 220 N , mutta käytävillä ja suojaruuduissa 0 

Mun tuli lopetettua KM:ä tässä taannoin. Olishan siinäkin ollut mukavia iltasatuja...

SKN:nä ei oo vielä hokassu kupletin juonta: Eiks se ole kaksi eri asiaa, kirjanpito vs. käytäntö!!?

kenenkään vehnänviljelijän turha väittää kirkkain silmin et ne yli 15% valkuaiset tulee millään 130kg typpitasoilla, poikkeuksena Anniina.

Mä väitän silti.. ku mul o Quarnaa.. 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.11.10 - klo:12:00

kenenkään vehnänviljelijän turha väittää kirkkain silmin et ne yli 15% valkuaiset tulee millään 130kg typpitasoilla, poikkeuksena Anniina.

Mä väitän silti.. ku mul o Quarnaa.. 

Kasvin typpisisältö voidaan laskea valkuaispitoisuudesta.

Lannoiteviljelijöillä on oletuksena että maa on kuin lasivillaa, johon laitetaan joka kerralla täsmälleen se ravinnemäärä jonka kasvi ottaa. Miinuksella olevat ravinnetaseet ovat tietysti mahdollisia maahan sitoutuneen typen käytön vuoksi. Kaikilla kasveilla on hieman myös endofyyttisiä (oliko ne nyt) bakteereja jotka sitovat kasville typpeä ilmasta. Sokeriruoko hyötyy kymmeniä kiloja ko. systeemistä, suomessa lähinnä nurminata, se Twin -N perustui tähän.

Kun tässä on nyt kenenkään vehnänviljelijän turha väittää kirkkain silmin et ne yli 15% valkuaiset tulee millään 130kg typpitasoilla, poikkeuksena Anniina.

Kyllä se on myös paljon vuodesta kiinni - itselläni Wellamossa tuli tuolla 130 kilon typellä 5700 kg/ 15,7 valkuainen (hHt) - edellis vuonna taas jäi Anniinakin alle 15%, tosin oli typpitasokin 110 kiloa.

Ja noihin typpikokeisiin ei ihan pikkuperusteilla lupaa itse saa.

Uusia lajikkeita testataan vuosittain. Typpitasot on 0-220kg/ha. Milläs luvalla noi Kotkaniemet ja muut Nätkynmäet noita typpiään sinne plänteille kärrää?

Oli tuosta uudesta Steinar-kaurasta koetuloksia ja sielläkin loisti se 220kg/ha typpeä. Suurin sallittuhan on 130kg/ha.

Voiskos esim. omia vehnän ylilannotuksia perustella koemielessä?

Meinaan kun ei noi perkeleen myöhäset ja satosat lajikkeet, ainakaan vehnät, tuppaa saamaa tarpeeks typpee näillä sallituilla tasoilla. Kun tässä on nyt kenenkään vehnänviljelijän turha väittää kirkkain silmin et ne yli 15% valkuaiset tulee millään 130kg typpitasoilla, poikkeuksena Anniina.

Ja sekin tuli mieleen et noi KM:n satokilpailut on lannoituspuolelta ihan diipadaapaa. Täyttä paskaa lannotustasot joita lehdessä luki. Syysvehnällä muka sellasia valkuaisia niillä lehdessä olleilla lannotuksilla. Paskan marjat!

Kylvät vain 10 hehtaaria vehnälle, josta 5 hehtaarille et laita olenkaan apupaskaa ja junttaat lopuille 5 hehtaarille koko 10 hehtaarin apupaska määrän. Puit sitten kahdessa osassa toisen alle 15 valkuaisella ja toisen yli 15 valkuaisella. papereihin merkaat että olet kylvänyt apupaskaa ymp.tuen ehtojen mukaan 10 hehtaarille.

On se 10 hehtaarin lohko sen verran iso ettei sinne takakulmaan ihan pellon laidasta nää.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.11.10 - klo:12:00

Uusia lajikkeita testataan vuosittain. Typpitasot on 0-220kg/ha. Milläs luvalla noi Kotkaniemet ja muut Nätkynmäet noita typpiään sinne plänteille kärrää?

Oli tuosta uudesta Steinar-kaurasta koetuloksia ja sielläkin loisti se 220kg/ha typpeä. Suurin sallittuhan on 130kg/ha.

Voiskos esim. omia vehnän ylilannotuksia perustella koemielessä?

Meinaan kun ei noi perkeleen myöhäset ja satosat lajikkeet, ainakaan vehnät, tuppaa saamaa tarpeeks typpee näillä sallituilla tasoilla. Kun tässä on nyt kenenkään vehnänviljelijän turha väittää kirkkain silmin et ne yli 15% valkuaiset tulee millään 130kg typpitasoilla, poikkeuksena Anniina.

Ja sekin tuli mieleen et noi KM:n satokilpailut on lannoituspuolelta ihan diipadaapaa. Täyttä paskaa lannotustasot joita lehdessä luki. Syysvehnällä muka sellasia valkuaisia niillä lehdessä olleilla lannotuksilla. Paskan marjat!

Kylvät vain 10 hehtaaria vehnälle, josta 5 hehtaarille et laita olenkaan apupaskaa ja junttaat lopuille 5 hehtaarille koko 10 hehtaarin apupaska määrän. Puit sitten kahdessa osassa toisen alle 15 valkuaisella ja toisen yli 15 valkuaisella. papereihin merkaat että olet kylvänyt apupaskaa ymp.tuen ehtojen mukaan 10 hehtaarille.

On se 10 hehtaarin lohko sen verran iso ettei sinne takakulmaan ihan pellon laidasta nää.

 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.11.10 - klo:12:00

Uusia lajikkeita testataan vuosittain. Typpitasot on 0-220kg/ha. Milläs luvalla noi Kotkaniemet ja muut Nätkynmäet noita typpiään sinne plänteille kärrää?

Oli tuosta uudesta Steinar-kaurasta koetuloksia ja sielläkin loisti se 220kg/ha typpeä. Suurin sallittuhan on 130kg/ha.

Voiskos esim. omia vehnän ylilannotuksia perustella koemielessä?

Meinaan kun ei noi perkeleen myöhäset ja satosat lajikkeet, ainakaan vehnät, tuppaa saamaa tarpeeks typpee näillä sallituilla tasoilla. Kun tässä on nyt kenenkään vehnänviljelijän turha väittää kirkkain silmin et ne yli 15% valkuaiset tulee millään 130kg typpitasoilla, poikkeuksena Anniina.

Ja sekin tuli mieleen et noi KM:n satokilpailut on lannoituspuolelta ihan diipadaapaa. Täyttä paskaa lannotustasot joita lehdessä luki. Syysvehnällä muka sellasia valkuaisia niillä lehdessä olleilla lannotuksilla. Paskan marjat!

Kylvät vain 10 hehtaaria vehnälle, josta 5 hehtaarille et laita olenkaan apupaskaa ja junttaat lopuille 5 hehtaarille koko 10 hehtaarin apupaska määrän. Puit sitten kahdessa osassa toisen alle 15 valkuaisella ja toisen yli 15 valkuaisella. papereihin merkaat että olet kylvänyt apupaskaa ymp.tuen ehtojen mukaan 10 hehtaarille.

On se 10 hehtaarin lohko sen verran iso ettei sinne takakulmaan ihan pellon laidasta nää.

Tämä on se toimintatapa jolla pelataan. Mutta onnistuu vain "isoilla tiloilla" 

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 20.11.10 - klo:21:55

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.11.10 - klo:12:00

Uusia lajikkeita testataan vuosittain. Typpitasot on 0-220kg/ha. Milläs luvalla noi Kotkaniemet ja muut Nätkynmäet noita typpiään sinne plänteille kärrää?

Oli tuosta uudesta Steinar-kaurasta koetuloksia ja sielläkin loisti se 220kg/ha typpeä. Suurin sallittuhan on 130kg/ha.

Voiskos esim. omia vehnän ylilannotuksia perustella koemielessä?

Meinaan kun ei noi perkeleen myöhäset ja satosat lajikkeet, ainakaan vehnät, tuppaa saamaa tarpeeks typpee näillä sallituilla tasoilla. Kun tässä on nyt kenenkään vehnänviljelijän turha väittää kirkkain silmin et ne yli 15% valkuaiset tulee millään 130kg typpitasoilla, poikkeuksena Anniina.

Ja sekin tuli mieleen et noi KM:n satokilpailut on lannoituspuolelta ihan diipadaapaa. Täyttä paskaa lannotustasot joita lehdessä luki. Syysvehnällä muka sellasia valkuaisia niillä lehdessä olleilla lannotuksilla. Paskan marjat!

Kylvät vain 10 hehtaaria vehnälle, josta 5 hehtaarille et laita olenkaan apupaskaa ja junttaat lopuille 5 hehtaarille koko 10 hehtaarin apupaska määrän. Puit sitten kahdessa osassa toisen alle 15 valkuaisella ja toisen yli 15 valkuaisella. papereihin merkaat että olet kylvänyt apupaskaa ymp.tuen ehtojen mukaan 10 hehtaarille.

On se 10 hehtaarin lohko sen verran iso ettei sinne takakulmaan ihan pellon laidasta nää.

Tämä on se toimintatapa jolla pelataan. Mutta onnistuu vain "isoilla tiloilla" 

Sitten jos menee "liikaa" yli 15% valkuainen, niin sotkee vähän huonompaa sekaan.

Sitten jos menee "liikaa" yli 15% valkuainen, niin sotkee vähän huonompaa sekaan.

Sitä en tiedä onko valkuaista nostava, vai laskeva vaikutus, mutta jos on lavakuivuri niin automaattisesti 15% kissankusta tulee sekaan Syyskahmussa kuivas, niin ne tuli ainajoukoin siihen lämpimään viljaan perseinensä kusemaan.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 21.11.10 - klo:11:30

Sitten jos menee "liikaa" yli 15% valkuainen, niin sotkee vähän huonompaa sekaan.

Sitä en tiedä onko valkuaista nostava, vai laskeva vaikutus, mutta jos on lavakuivuri niin automaattisesti 15% kissankusta tulee sekaan Syyskahmussa kuivas, niin ne tuli ainajoukoin siihen lämpimään viljaan perseinensä kusemaan.

Hommaappa sivettikissa sinne siiloon ja lyöt rahoiksi 

Uusia lajikkeita testataan vuosittain. Typpitasot on 0-220kg/ha. Milläs luvalla noi Kotkaniemet ja muut Nätkynmäet noita typpiään sinne plänteille kärrää?

Kotkaniemi, kuten monet muutkaan koeasemat eivät ole sitoutuneet ympäristötukeen, eivätkä useimmiten nosta lainkaan maataloustukia (tiedä saavatko muita tukiaisia?)...

Tämä selvisi itselleni viljellessäni kemiran koeruutuja kotitilallani, jolloin kyseenalaistin ohjeistetut lannoitustasot omien ympäristötukirajojeni valossa - lopulta keskimääräinen lannoitustaso saatiin 5 hehtaarin koealan osalta kuitenkin sovitettua lannoitusrajojen alapuolelle!

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.11.10 - klo:12:00

Uusia lajikkeita testataan vuosittain. Typpitasot on 0-220kg/ha. Milläs luvalla noi Kotkaniemet ja muut Nätkynmäet noita typpiään sinne plänteille kärrää?

Kotkaniemi, kuten monet muutkaan koeasemat eivät ole sitoutuneet ympäristötukeen, eivätkä useimmiten nosta lainkaan maataloustukia (tiedä saavatko muita tukiaisia?)...

Tämä selvisi itselleni viljellessäni kemiran koeruutuja kotitilallani, jolloin kyseenalaistin ohjeistetut lannoitustasot omien ympäristötukirajojeni valossa - lopulta keskimääräinen lannoitustaso saatiin 5 hehtaarin koealan osalta kuitenkin sovitettua lannoitusrajojen alapuolelle!

Eix nitraattidirektiivi määrää tuolla mitään? Vai onko se ha -kohtainen.