Tekniskemiallinen ja yksipuolinen viljely on vähentänyt maan multavuutta jo puolen vuosisataa. Peltojen multavuus on vähentynyt lannoituksen pysyessä samalla tasolla sadontuotto on alentunut. Hiili on karannut kovaa vauhtia pois ilmastoon. Tämä tilanne ei juurikaan ole parantunut suorakylvön johdosta.
Luomutuki on myös perusteltua hiilinieluvaikutuksen ansiosta. Luomuviljelyssä pyritään kohottamaan maan multavuutta, so hiilen sitomista, mahdollisimman paljon. Samalla maa muuttuu viljavammaksi ja sitä myöden enemmän syntyy tuotekiloja. Mm apilan viljely rehuksi, huomattavan vihersadon lisäksi, antaa maahan suuren multavuuslisäyksen. Lisäksi mitä suurempi apilasato saadaan, sitä suurempi typpi jätetään maahan. Kokonaistalous luomussa on varsin tehokasta sekä takaa viljelymahdollisuudet tulevaisuudessa. Tälläinen positiivinen viljelytapa ansaitsee palkkion. Se on ansaittua verrattuna maata köyhdyttävään viljelytapaan verrattuna, joka vähentää tulevan sadontuoton mahdollisuuksia.
On totta, että peltojen multavuus on vuosien myötä vähentynyt, mutta samalla myös moni muu asia on muuttunut. Emme enää elä hevoskautta. Hiili on kasvisravinne, mutta kasvi ottaa sen ilmasta, ei maasta. Siispä multavuudella ja sadontuotolla ei ole suurtakaan korrelaatiota. Ilman hiilipitoisuutta nostamalla saatetaan parantaa sadontuottokykyä ja tyynellä ilmalla maasta vapautuva hiili saattaa vaikuttaa pienilmastoon, mutta eikös luomu ole hiilinielu, ei sen vapauttaja?
Enpä ennen ole kuullut, että kannattaisi maksaa luomutukia hiilinieluvaikutuksineen. Ellet elä hevosaikakautta, vapauttaa tarktorisi fossiilista hiiltä ilmaan takuulla enemmän kun peltosi sitä sitoo. Luomu on erittäin kallista pelleilyä veronmaksajioen kustannuksella.
Apulannalla paikataan niitä ravinteita, joita pellosta puuttuu ja on naivia sanoa, että tehotuotanto peltoa köyhdyttää. Luomu sen tekee, jos luomupelto ylipäänsä mitään tuottaa. Et muuten vastannut aikaisempaan viestiini.