Palstalla varmaan paremminkin raaka-aineen hintoja tuntevaa parukkaa, mutta tuntuu maatalouskoneet tehtävän todella kalliista teräksestä yms raaka-aineista, kun sen hinnannousuun vedoten täytyy hintoja nostaa joka käänteessä. Maaseudussa Keskon jokin konepuolen johtaja taas perusteli teräksen hinnan nousulla kovia hinnan nostopaineita. Onhan raaka-aineet tässä välissä jo kovasti laskeneetkin ja käsittääksen terästä siinä mittakaavassa missä konerakentajat toimivat, saadaan terästä 1 €/kg molemmin puolin laadusta riippuen. Pienet sarjat ja systeemin tehottomuus

Verokkina perusauto, mikä kaikkine veroineen maksaa suomessa noin 20000 €, pystytään valmistamaan noin 3000-3500 € suorilla valmistuskuluilla.

Pienet sarjat ja systeemin tehottomuus taitavat nostaa maatalouskoneiden hinnan aivan käsittämättömiin.

Tässä on sama ilmiö kuin viljassa. Helsingin Myllyn johtajahan sen kertoi kaikelle kansalle lehdissä.

Jos jokin raaka-aine tai muu tuotantopanos kallistuu vaikkapa 5%, yrittäjä lisää lopputuotteen hintaan saman 5%.

Palstalla varmaan paremminkin raaka-aineen hintoja tuntevaa parukkaa, mutta tuntuu maatalouskoneet tehtävän todella kalliista teräksestä yms raaka-aineista, kun sen hinnannousuun vedoten täytyy hintoja nostaa joka käänteessä. Maaseudussa Keskon jokin konepuolen johtaja taas perusteli teräksen hinnan nousulla kovia hinnan nostopaineita. Onhan raaka-aineet tässä välissä jo kovasti laskeneetkin ja käsittääksen terästä siinä mittakaavassa missä konerakentajat toimivat, saadaan terästä 1 €/kg molemmin puolin laadusta riippuen. Pienet sarjat ja systeemin tehottomuus

Verokkina perusauto, mikä kaikkine veroineen maksaa suomessa noin 20000 €, pystytään valmistamaan noin 3000-3500 € suorilla valmistuskuluilla.

Pienet sarjat ja systeemin tehottomuus taitavat nostaa maatalouskoneiden hinnan aivan käsittämättömiin.

No just tuota itsekin mietin tuossa hiljattain mut en osannut yhtä hyvin sanoiksi pukea.

Auto- ja elektroniikkatehtaiden tehokkuus on jotain käsittämätöntä verrattuna maatalouskoneiden valmistajiin. Autojenkin turvalisuus- ja koritekniikka on kehittynyt suurin harppauksin, mut silti reaalihinnat on pysyneet aika pitkälti samalla tasolla. Samalla kaavalla pitäis saada yksinkertaisimmat työkoneet ostettua suurinpiirtein samoilla hinnoilla kuin 10 v sitten. Vai liekö maatalouskoneet vain sellaisia että niitä ei saa kaupattua edulliseen hintaan suuria määriä jolloin suuruuden ekonomia alkaisi toimia asiakkaan eduksi ?

No just tuota itsekin mietin tuossa hiljattain mut en osannut yhtä hyvin sanoiksi pukea.

 Vai liekö maatalouskoneet vain sellaisia että niitä ei saa kaupattua edulliseen hintaan suuria määriä jolloin suuruuden ekonomia alkaisi toimia asiakkaan eduksi ?

 *** Suurille määrille ei ole edes kysyntää, siksipä vähäiset myydään sikakalliilla. Harmittaa vaan olla se artisti 

Lainaus käyttäjältä: Rami - 16.10.10 - klo:06:47

No just tuota itsekin mietin tuossa hiljattain mut en osannut yhtä hyvin sanoiksi pukea.

 Vai liekö maatalouskoneet vain sellaisia että niitä ei saa kaupattua edulliseen hintaan suuria määriä jolloin suuruuden ekonomia alkaisi toimia asiakkaan eduksi ?

 *** Suurille määrille ei ole edes kysyntää, siksipä vähäiset myydään sikakalliilla. Harmittaa vaan olla se artisti 

Toisaalta TSI -henkiselle puuhalle on silloin paremmat saumat kun vertailukohtanakin on pikkupajan tuotokset. Robottilinjat kun suoltaa, niin jotain autopukkeja saa kympillä ja tunkin näköisenkin esineen kahdella. Ei niitä sitten itse aleta hitsailemaan. TOisin on jonkin maansiirtoterän kanssa, siinä on jo paremmat asetelmat. Erityisesti kun haluaa jotain speciaalia omaansa niin eihän sitä saakaan kuin itse tekemällä.

Ei Nokian osatkaan paljon maksa myyntihintaan nähden ja ovat kuitenkin huipputekniikkaa. Eikä niis oo autoveroa.

http://www.puhelinvertailu.com/uutiset.cfm/2010/10/15/nokian_n8_n_ja_iphone_4_n_osat_saman_hintaisia

80 luvulla konepajat hinnoitteli seuraavan kaavan mukaan:valmistuskustannukset x 4 =hinta varastossa.

80 luvulla konepajat hinnoitteli seuraavan kaavan mukaan:valmistuskustannukset x 4 =hinta varastossa.

Meille opetettiin kaava: Valmistuskustannukset *7 =myyntihinta

 

Oliko se  SOK:n pomo joka opetti taannoin viljelijöitä ettei tuotantokustannuksilla ja myyntihinnalla oo mitään yhteyttä.

6 metrinen äes maksaa nyt saman kuin 100 hv neliveto traktori 20 vuotta sitten.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 16.10.10 - klo:15:26

80 luvulla konepajat hinnoitteli seuraavan kaavan mukaan:valmistuskustannukset x 4 =hinta varastossa.

Meille opetettiin kaava: Valmistuskustannukset *7 =myyntihinta

 

VOi olla samaa kaavaa nuo, sillä */:llä sitten joa asiakkaalla asti.

Esim. noukinvaunu, jos kiinalainen kopioisi parista hyvästä merkistä parhaat ominaisuudet, ja testaisi vaunua vuoden jossainpäin suurilla pinta-aloilla vuoden. Tämän jälkeen se alkaisi suoltaa konetta puoleen hintaan nykyisestä ja kate olisi vielä kaksinkertainen nykyiseen. Tämä on vain karu totuus valmistuskustannuksista ja pitkästä markkinointiketjusta Euroopassa.

Oliko se  SOK:n pomo joka opetti taannoin viljelijöitä ettei tuotantokustannuksilla ja myyntihinnalla oo mitään yhteyttä.

On siinä sellainen yhteys että myyntihinnan pitää olla suurempi kuin tuotantokustannukset-ellei sitten ole kyse maataloustuotteista. 

6 metrinen äes maksaa nyt saman kuin 100 hv neliveto traktori 20 vuotta sitten.

Rahan arvon muutoksista johtuen olisi näitä hyvä verrata niin että monta litraa maitoa (tai muuta tuotetta) piti myydä 20 v sitten ja monta litraa nykyisin em. tuotteet saadakseen. Toisaalta maataloustuki sotkee tätäkin vertailua pahemman kerran.

eikös joku viisas sanonut jo vuosia sitten että ;   voitto ei ole kirosana, ilman sitä loppuisi työt, perkele!