tuommonen 10% etanoli on ku kärpäsen kusi meressä. olen asiasta kysellyt, ja kukaan "asiantuntia" ei ole tähänpäivään mennessä selittänyt mikä tekiä estää, mitä hajoaa, jos ajaa sillä 10% pensalla autolla joka siihen ei "sovellu" HMTT kertoo, että ruotsinmallin E-85.sta saa olla puolet normi pensan seassa eikä tee kiusaa.
Pienkoneista; jos e-10 jotain tekee, niin kaasuttimenkalvot voi ottaa itteensä. Kuka ei osaa vaihtaa kalvoja moottorisahan kaasuttimeen nostaa käden ylos ja huutaa HEP!!!!!
Jos hiuksia aletaan halkoa, niin e-10.iä kuluu satasella enemmän sillä etanolin energiatiheys on alhaisempi kuin bensiinillä. Eli jos satasella menis puhdasta bensaa 7 litraa, puhdasta etanolia menisis laskennallisesti yli 9 litraa. Ja kun etanoolia on 10% bensan seassa, joku enemmän motivoitunut voi sitte laskea paljonko se tekee kulutukseen. Teoriassa. Käytäntö on taas eri asia. Eli jos on wanha kaasutinmoottori, ääritapauksessa voi joutua sytytyksen ajoitusta ja kaasuttimen säätöjä rukkaamaan sekä vaihtamaan muutaman letkunpätkän. Sekä sytytystulpat voi joutua vaihtamaan numeroa kylmempiin. Siis ääritapauksessa...
Etanolin tärkeimmät erot bensiiniin verrattuna: noin 30-35% alhaisempi energiatiheys, korkeampi RON oktaaniluku, noin 108, korkeampi palamislämpötila, bensiiniä kestävät kumilaadut eivät ole välttämättä kestä etanolia, sekä etanoli ei syty yhtä herkästi, etanolista ei muodostu herkästi syttyviä kaasuja ts. 100% etanolia käytettäessä pohjoisen olosuhteissa ajoneuvossa olisi oltava kaksi polttoainetankkia. Kuten aikoinaan petroolia käytettäessä, eli ennen moottorin sammutusta pitää vaihtaa polttoainelaatu, jotta olisi seuraavalla kylmäkäynnistyksellä helpoommin syttyvää polttoainetta polttoainejärjestelmässä. Tästä syystä E-85 sisältää 15% bensiiniä, jotta kaksitankki järjestelmää ei tarvittaisi. E-10 etanolipitoisuus on nin merkityksetön, että väittäsiin että sillä ei ole merkitystä. 100%, ja ehkä E-85 moottorit ovat korkeammalla puristussuhteella, 11-13 tasolla, sekä suattaap olla natrium-täytteiset pakoventtiilit, sekä kaasutin/moottorin ohjainboksi erimoisissa säädöissä.
Mitä järkeä ruuantuotantoakapasiteettia on käyttää energiatuotantoon? Siihen en ota kantaa. Sitä isse olen ihmetellyt että miksei perunaa käytetä raaka-aineena? Onhan siitä biomassan saanti/hehtaari pikkusen toista luokkaa kuin ohralla, sekä viljelyvarmuus, sekä raaka-aineen varastointi. Eikait sitä bensaperunaa tartte varjella pakkaselta. Ja perunan ottaminen viljelykiertoon ei luulisi olevan mikää ongelma, jos asia järjestetään niin että joku urakoitsia tekee kaiken työn, eli periaattessa tila "vuokraa" tiluksistaan 10-20% vuodeksi bensaperunan tuotantoon. Peruna on siinämielessä hieno kasvi, että se on vaatimaton kasvupaikkansa suhteen, ja toimivalla viljelykierrolla taudit pysynevät kurissa. mihinkäsmuuten se perunan lajittelujäte nykypäivää menee? Kuinka paljon keskimäärin menee ruokaperunassa tonnista hukkaan?
Mutta mitä järkeviä, oikeita vaihtoehtoja olisi bioetanolille? Leväviljely, jossa syntyvästä biomassasta valmistettaisiin polttoainetta, lienee yksi vaihtoehto. Muistakaa, että vety ei ole energialähde. Se on keino siirtää energiaa, sillä vetyä ei ole vapaana luonnossa, vaan se on hapen kanssa reagoineena, sidoksen purkaminen elektrolyysin avulla tarvitsee energiaa huomattavia määriä. Mielestäni sähkön varastointi, paikallinen tuottaminen ja sähkön käyttö sähkönä olisi helpommin toteutettavissa. Eli toisinsanoen ladattava hybridi, eli sähköauto, jossa on polttomoottori varalla. Sähköenergiaa voidaan tuottaa paikallisesti usealla eri menetelmällä, aurinkoa, tuulta, vesivoimaa, vuorovesivoimaa, aaltovoimaa jne. Suurin ongelma on sähkön varastointi. Ajoneuvokäytössä autoa voidaan pitää "roikan nokassa" kaikki ne ajat mitä sillä ei ajeta. Sekä huoltoasemia, missä voi vaihtaa akun ladattuun akkuun. Litium-akut ovat kevyitä verrattuna lyijyyn, sattuneesta syystä. Minulle on muodostunut mielikuva, että litiumin kysyntä tulee lähivuosikymmenen aikana kasvamaan radikaalisti. Suomen kallioperässä on huomattavia litium-esiintymiä, litium-tuotannosta voi tulla suomen seuraava Nokia, jos herrat eivät töpeksi sitä samalla tavalla kuin lannoite teollisuuden ja fosforikaivosten kanssa menivät tekemään.
hmh.. jos auto kuluttaa 6 litraa dieseliä satasella, tarkoittaa se noin 60kwh energiaa. Sähköauto toimii paremmalla hyötysuhteella, joten energiatarve tulisi olemaan noin 35kwh/100km. Ja jotta 10A virralla, 230V jännitteellä varataan energiaa 35kwh 0% häviöillä se tarkottaisi yli 15 tunnin yhtämittaista latausta. Sähköverkkoa käy sääliksi
Ja hulluksi jokku sannoo, jos kaataa rattorintankkiin 2-t bensaa jäänestoksi, silloin ei muodostu parafiinikiteitä, notta jokku pelkäävät että hajoaa.... Näin offtopikkina mainitakseni.
