Olen kyllä vahvasti sitä mieltä että pidot eivät parane jollei väki vähene,sehän on sitten eri juttu kuinka se tapahtuu,päättäjien tukipolitiikalla vai luonnollisen(konkurssien)valinnan kautta.

Viljassa, ja varsinkin lihassa tuo ei ole enää aikoihin pitänyt paikkaansa. Maidossakin hinta määräytyy enempi Arlan ,ja Valion sarvien kalistelun tahtiin. Ja näkyy maitoakin pystyttävän tuotavan Suomeen, joten suojamuuri on pikkuhiljaa murenemassa siltäkin.

Tässä on päästy asian ytimeen, jota vanha etujärjestöedunvalvonta kierteleee ja pyörittelee, muttei pysty mitään tekemään. Ei ainakaan pysty totuutta ääneen sanomaan. Se kun vituttaisi monta sukutilatäppäriä ja virkamies sivutoimi kototilansa pikkuisäntää.. 
On valittu linja, että kun ei sanota pahaa sanaa ääneen, niin kyllä se paha mörko joskus katoaa ja paluu kekkoslaiseen koivu ja tähti aikaan alkaa.. 

Joo, ei sanota ääneen, että hinnat tulee maailmanmarkkinoilta, niin ei pikku UCD pahoita mieltään 
Maidossa peikko, ei ole vielä täysin ruumiillistunut maitohuoneen seinälle, mutta kun se päivä koittaa pikkuinen UCDkin ryömii maitotankin alle piiloon.

[quote author=pötsjölööm link=topic=20264.msg316626#msg316626 date=128505121

Viljassa, ja varsinkin lihassa tuo ei ole enää aikoihin pitänyt paikkaansa. Maidossakin hinta määräytyy enempi Arlan ,ja Valion sarvien kalistelun tahtiin. Ja näkyy maitoakin pystyttävän tuotavan Suomeen, joten suojamuuri on pikkuhiljaa murenemassa siltäkin.
[/quote]

  Tuotteen hintahan menee jokatapauksessa kustannuksiin,minä tarkoitin vaan noita hehtaaritukia..

Kun puhutaan maitotilan kannattavuudesta niin onko oikein että tällainen investoitu tila elää juuri rajamailla että saako kannattamaan. Eikö olisi ihan kohtuullista sekä maito että muilla aloilla että saisi voittoa sijoitettuun pääomaan ja viellä työstä palkkaa. Jos otetaan esimerkiksi 1,5 miljoonaa eli 1500000€ investoituun tilaan (uus 120 lehmän navetta+rehukoneet). Tästä ehkä puolet puolesta on tuettu eli investoitu raha on luokkaa 1125000€. Tästä kun sijoitetun rahan korkoa vaikka 4% niin pitäis pelkistä investoinneista jäädä 45000 ja siihen kun lisää vaikka 16 tuntia töitä päivittäin+ Peltohommat vaikka 1500 tuntia vuodessa niin työmenekki on luokkaa 7340h/vuosi ja kun työtä on milloin mihinkin aikaan vuorokaudesta niin lasketaan keskihinnaksi vaikka 20 euroa niin tästä pitäisi jäädä verotettavaa tuloa suuruusluokkaa 146800€ eli tällaisen tilan pitäisi tuottaa tekijöilleen 190000€ vuosittain pelkästä työstä ja riskistä. Mutta nyt vaan puhutaan kulutusluotoista ym.

Kuulostaa ehkä rajulta mutta jos miettii muita toimivia yrityksiä niin noi prosentit ja palkkavaatimukset on viellä huomattavasti kovemmat.

Lainaus käyttäjältä: iskra - 21.09.10 - klo:08:00

Olen kyllä vahvasti sitä mieltä että pidot eivät parane jollei väki vähene,sehän on sitten eri juttu kuinka se tapahtuu,päättäjien tukipolitiikalla vai luonnollisen(konkurssien)valinnan kautta.

Viljassa, ja varsinkin lihassa tuo ei ole enää aikoihin pitänyt paikkaansa. Maidossakin hinta määräytyy enempi Arlan ,ja Valion sarvien kalistelun tahtiin. Ja näkyy maitoakin pystyttävän tuotavan Suomeen, joten suojamuuri on pikkuhiljaa murenemassa siltäkin.

Niin kotimainen meijeriteollisuus onnistui vain pisimpään pysymään poteroissaan ja säilyttämään korkeamman hintatason kuin ympäröivä maailmaa. Onko siis kysymys osittain vain siitä että suomalainen maidontuottaja hukkasi tuon hyvän ajan valmistautua eurooppalaiseen hintatasoon mutta sen sijaan ajoi itsensä sellaiseen kulukurimukseen ettei toista mailmalta löydy  

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 21.09.10 - klo:09:40

Lainaus käyttäjältä: iskra - 21.09.10 - klo:08:00

Olen kyllä vahvasti sitä mieltä että pidot eivät parane jollei väki vähene,sehän on sitten eri juttu kuinka se tapahtuu,päättäjien tukipolitiikalla vai luonnollisen(konkurssien)valinnan kautta.

Viljassa, ja varsinkin lihassa tuo ei ole enää aikoihin pitänyt paikkaansa. Maidossakin hinta määräytyy enempi Arlan ,ja Valion sarvien kalistelun tahtiin. Ja näkyy maitoakin pystyttävän tuotavan Suomeen, joten suojamuuri on pikkuhiljaa murenemassa siltäkin.

 Onko siis kysymys osittain vain siitä että suomalainen maidontuottaja hukkasi tuon hyvän ajan valmistautua eurooppalaiseen hintatasoon mutta sen sijaan ajoi itsensä sellaiseen kulukurimukseen ettei toista mailmalta löydy  

Aika pitkälti näin.... liian moni katsoi, ettei muutokseen ollut tarvetta. Puhetta tästä olen minäkin piruuttani pitänyt hereillä jo vuosia.
Toki tämä kärjistyy nyt maitopuolella, mutta samaa tautia on kyllä muillakin tuotantosuunnilla. Mukavuudentunne tuudittaa helposti kylmään kyytiin. Suomen maatalous on yhä 90 %:lle tuottajista ns suojatyöpaikka... yrittäjyys ja sen vaatima toimintamalli on täysin kateissa.

On lyöty hanskat tiskiin kun kuviteltiin, että maataloudessa yrittämistä ei edes ole, kun hinnat ja tuet määräytyy ihan muualla kuin yrittäjän omassa päässä.  
Voi vaan kysyä kuka yrittäjä voi asettaa hinnat markkinoilla? Kyllä oikeassakin maailmassa 99 % yrittäjistä joutuu pärjäämään niillä hinnoilla joita markkinoilla on. Vai joku erikoisosaaja pystyy hinnoittelemaan jonkin aikaa toisin, kunnes joku täppäri tulee ja ryssii hintatason..
Osaaja hallitsee oman tuotantokustannuksen... ei pikku pistehintojen metsästystä ja kadehtimista.  



Sukutilaperinne ja sen mukana tuoma täppäröinti ja puuhastaminen on tuotantosuunnasta riippumaton synti.  
 

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 21.09.10 - klo:12:06

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 21.09.10 - klo:09:40

Lainaus käyttäjältä: iskra - 21.09.10 - klo:08:00

Olen kyllä vahvasti sitä mieltä että pidot eivät parane jollei väki vähene,sehän on sitten eri juttu kuinka se tapahtuu,päättäjien tukipolitiikalla vai luonnollisen(konkurssien)valinnan kautta.

Viljassa, ja varsinkin lihassa tuo ei ole enää aikoihin pitänyt paikkaansa. Maidossakin hinta määräytyy enempi Arlan ,ja Valion sarvien kalistelun tahtiin. Ja näkyy maitoakin pystyttävän tuotavan Suomeen, joten suojamuuri on pikkuhiljaa murenemassa siltäkin.

 Onko siis kysymys osittain vain siitä että suomalainen maidontuottaja hukkasi tuon hyvän ajan valmistautua eurooppalaiseen hintatasoon mutta sen sijaan ajoi itsensä sellaiseen kulukurimukseen ettei toista mailmalta löydy  

Aika pitkälti näin.... liian moni katsoi, ettei muutokseen ollut tarvetta. Puhetta tästä olen minäkin piruuttani pitänyt hereillä jo vuosia.
Toki tämä kärjistyy nyt maitopuolella, mutta samaa tautia on kyllä muillakin tuotantosuunnilla. Mukavuudentunne tuudittaa helposti kylmään kyytiin. Suomen maatalous on yhä 90 %:lle tuottajista ns suojatyöpaikka... yrittäjyys ja sen vaatima toimintamalli on täysin kateissa.

On lyöty hanskat tiskiin kun kuviteltiin, että maataloudessa yrittämistä ei edes ole, kun hinnat ja tuet määräytyy ihan muualla kuin yrittäjän omassa päässä.  
Voi vaan kysyä kuka yrittäjä voi asettaa hinnat markkinoilla? Kyllä oikeassakin maailmassa 99 % yrittäjistä joutuu pärjäämään niillä hinnoilla joita markkinoilla on. Vai joku erikoisosaaja pystyy hinnoittelemaan jonkin aikaa toisin, kunnes joku täppäri tulee ja ryssii hintatason..
Osaaja hallitsee oman tuotantokustannuksen... ei pikku pistehintojen metsästystä ja kadehtimista.  



Sukutilaperinne ja sen mukana tuoma täppäröinti ja puuhastaminen on tuotantosuunnasta riippumaton synti.  
 

Sukutilaperinne on kyllä muuallakin maailmassa se pääasiallinen tuotantotapa, samoin se on pääasiallinen toimintamalli myös yrityspuolella ihan kansainvälisesti.
Yksinkertainen syy siihen on se, että kun katsotaan länsimaisen markkinatalouden historiaa niin pitkältä ajalta, kun löytyy kirjallisia muistiinpanoja, niin perheyritykset on vaan selvinneet kautta historian parhaiten, eli tehneet vähiten konkursseja, kaikista huonoiten pärjäävät pitkässä juoksussa osuuskunnat, ne menee todennäköisimmin nurin jossakin vaiheessa.

Sukutilaperinne on kyllä muuallakin maailmassa se pääasiallinen tuotantotapa, samoin se on pääasiallinen toimintamalli myös yrityspuolella ihan kansainvälisesti.
Yksinkertainen syy siihen on se, että kun katsotaan länsimaisen markkinatalouden historiaa niin pitkältä ajalta, kun löytyy kirjallisia muistiinpanoja, niin perheyritykset on vaan selvinneet kautta historian parhaiten, eli tehneet vähiten konkursseja, kaikista huonoiten pärjäävät pitkässä juoksussa osuuskunnat, ne menee todennäköisimmin nurin jossakin vaiheessa.

Nooh oliskohan sitten joku osa-alue tässä meidän suomi-banaatasavallan sukutilaperinteessä pielessä, kun tulos on pelkkä kustannusautomaatti?

Ei nyt pidä jumia tähän sukutila sanaan, vaan sen takana olevaan monella tapaa irrationaaliseen tapaan toimia. 

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 21.09.10 - klo:12:36

Sukutilaperinne on kyllä muuallakin maailmassa se pääasiallinen tuotantotapa, samoin se on pääasiallinen toimintamalli myös yrityspuolella ihan kansainvälisesti.
Yksinkertainen syy siihen on se, että kun katsotaan länsimaisen markkinatalouden historiaa niin pitkältä ajalta, kun löytyy kirjallisia muistiinpanoja, niin perheyritykset on vaan selvinneet kautta historian parhaiten, eli tehneet vähiten konkursseja, kaikista huonoiten pärjäävät pitkässä juoksussa osuuskunnat, ne menee todennäköisimmin nurin jossakin vaiheessa.

Nooh oliskohan sitten joku osa-alue tässä meidän suomi-banaatasavallan sukutilaperinteessä pielessä, kun tulos on pelkkä kustannusautomaatti?

Ei nyt pidä jumia tähän sukutila sanaan, vaan sen takana olevaan monella tapaa irrationaaliseen tapaan toimia.  

Jos maatalous on harrastus, kuka on kärsijä? Björn Wahlroos, vaiko Antti Herlin?   Harrastaja pystyy yksinkertaisesti lopettamaan, tai käymään ahkerammin töissä. Kustannuksia pystyy vain tiettyyn pisteeseen asti karsimaan tehostamalla tilan tuotantoa. Sen jälkeen Björn Wahlroos syö edelleen sisäfilettä, mutta mitä tekee örnäri maidontuottaja 3milj. veloissa, jonka kaikki omenat ovat siinä yhdessä korissa?  Se on taas voivoi, jos harrastajat ei vuokraa peltojaan UCD:lle, vaan kuittaavat tuet itse, mutta silloinkin kärsijä on UCD:n kolhoosi   Sitä paitsi, Kunnon sukutilatäpinöitsijä(=minä) laittaa peltonsa puuntaimelle, harrastuksen käydessä liian kalliiksi.

Sukutilaperinne ja sen mukana tuoma täppäröinti ja puuhastaminen on tuotantosuunnasta riippumaton synti.  
  Taitaa kuitenkin olla niin, että sukutilojen kautta tullut perinne työntekoon ja talonpoikaiseen yrittämiseen kantaa vaikeina aikoina yrittäjää paremmin kuin nopeasti mulle heti- meininki. Maatalous on muutakin kuin liiketaloutta, vaikka kuinka pojat muuta väitätte. Maatiloille tarvitaan työtä pelkäämättömiä ja hyvän koulutuksen saaneita tyttöjä ja poikia, sellaisia, jotka osaavat sekä laskea että johtaa yrityksiään. Ennen vanhaan talojen varallisuutta mitattiin renkien ja piikojen määrällä, se oli sitä managementtiä, jota kaikki eivät hallinneet. Samasta asiasta nytkin on kysymys: kaikkia prosesseja ei tarvitse itse hallita, mutta on osattava käyttää omat ja ostoresurssit parhaiten hyväkseen.



[/quote]

On tainneet "Suuruuden tavottelijat" unohtaa "vanhan kansan" ohjeet ja varoitukset :   - Ahneella on paskainen loppu ,  - Hullu paljon töitä tekee ,viisas pääsee vähemmällä ,  - Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa ,  - Hyvin suunniteltu on puoliks tehty ,  - Ei ne suuret tulot,vaan pienet menot .

niinpä kulut täällä korkeammat 

Litratukea en oo saanu senttiäkään  Mitä kysyy skf: onko suomessa muitakin tuotantomuotoja kuin maito 

Täytyy toreta notta om teittim manakementti persiistä jossette nuilla 142 tuilla saa kannataa vaikka tiämpiantareiren kivveemistä! Täysin oleellisena osana Lihan tai mairoontuatantoo!

Se mitä mää kaipaan AB-aluveen tuattajana, c- aluveen tukien pikaasta laskua, koska se ainuastaan aiheuttaa painehia sinne tuattajahinnan korootuksen suuntaa!
-Ab-aluveen tukiautomaatti ko toimii eri päi ko pohojoosen tuen aluveella!
-Koska 141- om ryssitty nin montakerttaa ette eres uskalla laskia!

  Taitaa kuitenkin olla niin, että sukutilojen kautta tullut perinne työntekoon ja talonpoikaiseen yrittämiseen kantaa vaikeina aikoina yrittäjää paremmin kuin nopeasti mulle heti- meininki. Maatalous on muutakin kuin liiketaloutta, vaikka kuinka pojat muuta väitätte. Maatiloille tarvitaan työtä pelkäämättömiä ja hyvän koulutuksen saaneita tyttöjä ja poikia, sellaisia, jotka osaavat sekä laskea että johtaa yrityksiään.

Talonpoikainen yrittäminen on sitä perinteistä kepulaista yrittämistä, missä pääpaino on komeissa seinissä, ynnä muussa tuottamattomassa infrassa ja loputtomassa yhteiskunnan tuessa omistamiselle.

Ja mitä tulee tilojen jatkajiin, niin yhä maatalousoppilaitosten peruslinjalla koulutetaan uskomaton määrä mukautetulla ops:lla ja koulunkäyntiavustajan avulla tulevia kototaloon isännän mulkkeroita.

Taso ei kovin korkeaksi nouse.... kyky junailla asioita, verkostua tai edes ymmärtää lukemaansa on lähinnä nollan ja olemattoman välillä. 
Traktorilla tämä poijaaat ja tytöt sitten osaavat päästää 5 hytissä keskikaljahöyryissä pitkin vastaantulevan kaistaa.... tunnetuin seurauksin. 

Noooh onhan tällä meiningillä työllistävä vaikutus oppilaitoksissa, neuvonnassa ja hallinnossa yms..

Taso ei kovin korkeaksi nouse.... kyky junailla asioita, verkostua tai edes ymmärtää lukemaansa on lähinnä nollan ja olemattoman välillä. 
Traktorilla tämä poijaaat ja tytöt sitten osaavat päästää 5 hytissä keskikaljahöyryissä pitkin vastaantulevan kaistaa.... tunnetuin seurauksin. 

Unohtamatta miten samalla provosoivat tärkeintä asiakaskuntaa, vaikkakin osaltaan punertavaa sellaista, kuluttajia. Polttoöljyllä päästetään ja isän komiemmalla fenttillä tilan *****ralleja. Ja tupailloissa ihmetellään miksi maataloustukien lakkauttamista halutaan?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 21.09.10 - klo:12:36

Sukutilaperinne on kyllä muuallakin maailmassa se pääasiallinen tuotantotapa, samoin se on pääasiallinen toimintamalli myös yrityspuolella ihan kansainvälisesti.
Yksinkertainen syy siihen on se, että kun katsotaan länsimaisen markkinatalouden historiaa niin pitkältä ajalta, kun löytyy kirjallisia muistiinpanoja, niin perheyritykset on vaan selvinneet kautta historian parhaiten, eli tehneet vähiten konkursseja, kaikista huonoiten pärjäävät pitkässä juoksussa osuuskunnat, ne menee todennäköisimmin nurin jossakin vaiheessa.

Nooh oliskohan sitten joku osa-alue tässä meidän suomi-banaatasavallan sukutilaperinteessä pielessä, kun tulos on pelkkä kustannusautomaatti?

Ei nyt pidä jumia tähän sukutila sanaan, vaan sen takana olevaan monella tapaa irrationaaliseen tapaan toimia. 

Joo, ymmärrän kyllä mitä tarkoitat, sanavalinta vaan jotenkin tökkii ?
Sukutilaperinne ei sinänsä ole sen huonompi valinta, se voi olla myös etu.
Tosin sekaan aina mahtuu myös niitä, joille kysymys on enempi velvollisuuden täyttämisestä, kuin varsinaisesta yritystoiminnasta, ehkä olisivat ihan eri aloilla, jos ei vanhemmat olisi päättäneet uravalintaa jo kehdossa ?