Mulla oli aikoinaan Överumeissa viimeisen siiven yksi neljästä nivelpalasta, joita vasten koko ojassysteemi nojaa muita pidempi. Kääntöauroilla eturaideväli saa olla korkeintaan 5 cm suurempi kuin takaraideväli muuten aurojen säätö on vaikeaa.

Kvaernelandit on kammennu uudesta lähtien juur
samalla tavalla.Nostolaitteen näytössä on 3 pykälää
eri lukema eri suuntaan ajettaessa.Jossain lienee väljää.
Onko toi Maken max. 5cm faktaa,siitä se vois aueta.

Se on kokemus. Oli joskus etuset 10 cm leveämmällä, eikä auroja saanut säätöön millään. Eturaidevälin kaventamisen jälkeen alkoivat kulkea. Taisi se olla silloin jonkun kyntögurun ohjekin.

Se on kokemus. Oli joskus etuset 10 cm leveämmällä, eikä auroja saanut säätöön millään. Eturaidevälin kaventamisen jälkeen alkoivat kulkea. Taisi se olla silloin jonkun kyntögurun ohjekin.

Danke

Samanlaiset kokemukset olivat omistakin axroluxeista.
4x16

Koskeeko nämä edellä mainitut Agroluxin ongelmat myös Överumia?
Ois tarjolla -00 nelisiipiset Överin cx490h. Onko kuinka hankalat säädettävät? Kokemuksia vain kverneistä..

onko kellään tietoa sopiiko vogel&nootiin kvernelandin kärkipalat ja muut kulutusosat kun kopio pitäisi olla? tänään tuli virosta vogelit ja täytyy laittaa uudet osat ennen kauppaamista, Mutta ei tunnu tarvikkeena kaikkea löytyvän.

Edeliset aurat oli Kwernelandit, kyllä niittenkin säätämisessä sai päätä raapia, varsinkin kun pystysuoruus säädettiin yhdellä pultilla, jos toiseen suuntaan ei ollu suorassa mutta toiseen suuntaan oli, niin minkäs teit. Tosin ne sentään piti säätönsä kunnes kerran repesivät vetokolmiostaan. Hitsauksen jälkeen kyntöjälki oli kuin kultivaattorilla..
Vaihtoon meni, ja sieltä kuulemma suoraan Viroon.
Oikea osoite!

Edeliset aurat oli Kwernelandit, kyllä niittenkin säätämisessä sai päätä raapia, varsinkin kun pystysuoruus säädettiin yhdellä pultilla, jos toiseen suuntaan ei ollu suorassa mutta toiseen suuntaan oli, niin minkäs teit. Tosin ne sentään piti säätönsä kunnes kerran repesivät vetokolmiostaan. Hitsauksen jälkeen kyntöjälki oli kuin kultivaattorilla..
Vaihtoon meni, ja sieltä kuulemma suoraan Viroon.
Oikea osoite!

Kyllä joku jobbari ne jo sielt sitte on takasii kantanu, ja joku koleega saanu halvalla kääntö Kwernet suoraan virosta 

Onko vetokarttu varmasti keskellä

Vanhassa kyntöoppaassa sanotaan: Takaraideväli vähintään 115cm, eturaideväli 5-10cm leveämpi kuin takaraideväli. Tiiä sitten mutta kuvat ainakin on komeet

http://www.kaytannonmaamies.fi/s/f/editor/attachments/KM_kynto_1998_low.pdf

Agroluksin "joku äijä" meinas että takaraideväli vähintään 130cm ja eessä tietenkin leveämmällä. Meinas että ei haittaa vaikka on huomattavasti leveämmälläkin..

Vanhassa kyntöoppaassa sanotaan: Takaraideväli vähintään 115cm, eturaideväli 5-10cm leveämpi kuin takaraideväli. Tiiä sitten mutta kuvat ainakin on komeet

http://www.kaytannonmaamies.fi/s/f/editor/attachments/KM_kynto_1998_low.pdf

Koulussa opettivat saman oppaan pohjalta, onkos Suomessa käytössä tuollaisia "neliöauroja"??

Agroluxeja on tosiaan hankala saada timmiin, mutta onko tuo niin väliä kun neljän sadan metrin välillä maalaji vaihtuu 2-5 kertaa; on mutkaa, porrasta jne. Tasausäes korjaa pahimmat jyysteet. Tietenkin säätö on parasta laittaa savikohdan mukaan paikalleen.
Kenellä on pääsosa tasaisia lohkoja maalajiltaan?
SKNnnällä tietenkin  loimaan tinttasavea, eikä irro vieläkään kuin hevosen pään kokoisia kappaleita, mutta pääasia, että ovat tasakokoisia. 

Niin no, ei meidän pellon päisteestä juur kivellä heitä SKN;n pihalle, mutta melkein, eli samaa savea jyystetään.
Enkä minä niinkään sitä pintaa ja sen epätasaisuutta pelkää, Loimaalla kun on saven lisäksi oivallinen muokkauskonetehdas mistä saa paperirahalla ratkaisun siihen ongelmaan.
Enämpi mietityttää se kynnöksen pohja. Se se tasaiseksi pitäis saada. Ja toisnen aspekti on se, että jos ei kyntö ole hyvää, niin paskaruoho, eritoten juolavehnä tunkee heti huonon viilun välistä ylös, ja se on luomupellolla harmillista..