siis 4000 paalia ja hommaat niitä tekemään 90 000e koneen?

eikö tuota määrää ajais uitetulla 30 000e mchale fusionilla?

ainakaan tästä pitäjästä ei montaa yli 3000 kpl ajavaa paalainmiestä löydy. Eikö 4000-5000kpl/v ole kuitenkin ihan kohtuullinen saldo? Ennen taidan jatkaa taistelua nykyisen koneen kanssa kuin ostan 40 000kpl ajetun fusionin raadon.
Miten lie mutta onhan comprimaa tehty jo neljä vuotta, eikö tuossa ajassa pitäisi lastentaudit olla jo loppu

kombiista minen tiä mitää, mutta agronicit näkyy usein olevan konepelli pystyssä pellolla.. 

Nyykkärin kolakonet on vähäruokaanen konet, noukinta ja sullojaa se tukkii jos karheessa on sattumia. Veturiksi piisaa 30 vuotta vanaha 80 hv rattori. Pääomakustannukset hallinnassa 

siis 4000 paalia ja hommaat niitä tekemään 90 000e koneen?

eikö tuota määrää ajais uitetulla 30 000e mchale fusionilla?

Kyllä mullakin on sellainen käsitys että jos päivässä tekee 150 kuivahkoa isoa ja hyvää säilörehupaalia niin on keskiarvoltaan ihan hyvä päivä. Tuokin tarkoittaa 27 kokonaista työpäivää mitä en ainakaan itte halua jollain loppuunajetulla rimpulalla ruveta pallottelemaan. Pinta-alaakin on jo se neljäsataa ha täynnä

En tiedä comprimasta mutta sitäkin enemmän edeltäjästä eli Combi 1500 V. Kone on vanhaa mallia kolaketjulla oleva muuttuvakammioinen  yhdistelmäkone.
Tuolla on paalattu n. 28000 paalia ilman suurempia ongelmia. Toimii kaikessa rehussa, märässä, kosteassa, kuivassa. Sidontaa haukutaan keskusteluissa, mutta käytännössä ei ole ongelmaa, kun saa säädöt kohdilleen ja huolehtii että verkkopelti on puhdas ja pääsee liikkumaan.



Kun joskus vaihdan konetta ottaisin kyllä mieluummin kolakoneen kun Compriman. Kolakoneen ainut huono puoli on tuo ketjujen voitelu. Koneen oma voitelu ei riitä ja vaatii öljyämisen erikseen. Tuo nyt ei kuitenkaan ole kovin suuri vaiva ja on ainakin minulla kannattanut. Jotkut ajaa ketjut loppuun vuodessa. 28000 paalin jälkeen ei ole vielä tarvinnut edes lyhentää.



[/quote]

Verkotus Kronessa erittäin tarkka!! Tänä kesänä oli nautinto paalata kun sai sen toimimaan. 2000kpl tuli tehtyä 150cm paaleja. Mulla ei ole sitä tuulipeltiä ollenkaan kun kesällä hävisi!!!??? lienekkö kone nielassu kun mistään ei löytynyt. Muutenkin erittäin luja kone ollut. Ja löytyy tavaraa paaleista. Itsekkin jos päivittäisin niin saattaisin ottaa samanlaisen kolaketjuilla olevan. Toki Welger on viime aikoina kiinnostanut. Ei vain selvinnyt katsomaan näytöstä...

Lainaus käyttäjältä: KJL - 16.09.10 - klo:23:07

Tuskin on claassin paskanpoistoaukoille vieläkään tehty mitään... Kuten jo monesti oon tainnu kirjottaakin, paskan pääsy claassin laakereiden ympärille on isohko ongelma.

En nyt sanoisi isoksi ongelmaksi. Tänä vuonna tuli 255:een 10.000 paalia täyteen ilman laakeri remppaa. Tuo 455 on muutenkin aivan eri peli mitä 255/355.

Joo täytyy kattoa tuota 455:a ihan ajatuksella, jos konesvoorumiin tuloo mentyä käymään. Muuten alan jo epäillä, että meidän 255 on joku maanantaipävän kapistus, johon on laitettu liian pienet aukot, joista paska ei pääse ulos. Lisäksi se vähä moska, mitä ne pienet siivekerimpulat lykkää aukosta ulos, jää yleensä jonkun pienen kielekkeen päälle estäen loppua moskaa tulemasta pihalle.

En oikein jaksa uskoa tuoa 10000 paalia ilman laakeriremppaa, koska MPS-segmentin vapaan pään laakerit loppuu paljon pienemmilläkin määrillä. Lisäksi niistä päätylautasista muutama jo tuolla määrällä kuluu puhki varmasti... ja sehän tiedetään, ettei klaassiin vaihdeta juuri mitään osia ehjääkään laakeria särkemättä. Eihän meidänkään koneesta oo oikeesti menny ku kaks laakeria rikki ja loput 10 on vaihdettu purkamisen takia. Siis voihan sen laakerin ehkä saadakin ehjänä irti, mutta samalla sen varmuudeksi sitten uusiikin.

Sinänsä aivan sama, miten on, uutta paalainta ei enää taloon tule... Tuolla vanhuksella ajetaan ja korjataan niin kauan, kun huvittaa ja sitten PMV kutsuu. Ihan mukava tietää, että tuollakin paalaimella on takuuhinta, joka vähän riippuu... romuraudan vastaanottohinnasta.

siis 4000 paalia ja hommaat niitä tekemään 90 000e koneen?

eikö tuota määrää ajais uitetulla 30 000e mchale fusionilla?

Kyl 4000 paalia vuotees on sellanen määrä ettei siihen paljon käytettyy valmiiks loppuun ajettuu konetta kannata ajatellakka.... työn täytyy oikeesti joutua ilman että konetta korjaillaan joka toinen päivä
Hiton kallishan se kone on mutta jos ajattelee että sillä ajaa sen 8-10 vuotta ni ei se hinta vuotta kohden enään niin suuri ole

hullumpaa se on kun jotku ostaa uuden hienon noukinvaunun 20-30 ha kertakorjuuta varten senhän vois korjata vaikka 1000€ vanhalla kelasilppurilla 

o.

Agronic 1302:n "sielunelämän" tunnen jo kuin omat taskut, ei tule enää yllätyksiä millään kelillä ja millään heinällä. Agronicin valintaa puoltaa myös aivan loistava varaosapalvelu, aina on osat olleet tunnissa kädessä!! Taitaa olla aika vaikea parantaa tuosta.

Niin Nii! Kylä jokahisen paalaajan tunnisa purkaa mutta varaosia sitte saako orotella viikkokausia ko om KOTIMAINE AKRONIKKI!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Lainaus käyttäjältä: volvo88 - 17.09.10 - klo:07:09

En tiedä comprimasta mutta sitäkin enemmän edeltäjästä eli Combi 1500 V. Kone on vanhaa mallia kolaketjulla oleva muuttuvakammioinen  yhdistelmäkone.
Tuolla on paalattu n. 28000 paalia ilman suurempia ongelmia. Toimii kaikessa rehussa, märässä, kosteassa, kuivassa. Sidontaa haukutaan keskusteluissa, mutta käytännössä ei ole ongelmaa, kun saa säädöt kohdilleen ja huolehtii että verkkopelti on puhdas ja pääsee liikkumaan.

Compriman ongelmista liikkuu villejä huhuja, tiedä sitten onko paljon totta? Itse olen kuitenkin ollut tyytyväinen Kroneen ja merkki on varmasti mukana kuvioissa kun vaihdan konetta. Tosin 28000 paalin jälkeen en vielä näe mitään syytä siihen. Kronen huono maine johtuu varmasti aika pitkälti noista kiinteäkammioisista kolakoneista. Niistä ei voi puhuakaan samana päivänä näiden muuttuvakammioisten kanssa. Tosin aika toimivia peliä nekin ovat mutta paalin tiukkuus ei ole samalla tasolla.

Kun joskus vaihdan konetta ottaisin kyllä mieluummin kolakoneen kun Compriman. Kolakoneen ainut huono puoli on tuo ketjujen voitelu. Koneen oma voitelu ei riitä ja vaatii öljyämisen erikseen. Tuo nyt ei kuitenkaan ole kovin suuri vaiva ja on ainakin minulla kannattanut. Jotkut ajaa ketjut loppuun vuodessa. 28000 paalin jälkeen ei ole vielä tarvinnut edes lyhentää.

hyvä että joku on saanut toimimaan. Ittellä on kyllä ketjut kestänyt ja se rasvarikin työntää ihan tarpeeksi öljyä mutta etummainen kolaketju on ihan kappaleina eli kolat vääntyneet ja ketjut väljät. Nyt on lisäksi ruvennut pätkimään niitä. Mahtaako sitten olla paineensäädössä vikaa.

En sitten tiedä miten olet toiminut mutta itsellä ainakin jos rehu niin märkää että vesi lentää sidontarullille ja samoiten kammion puolelta sille pellille niin en ole saanut verkotusta pelaamaan.

Eli jos ovat saaneet komprimassa sen verkon kulkemaan jyrkemmässä kulmassa kammioon ja se on muuten kestävyydessä samaa luokkaa kun vanha niin suosittelen. Paljon vaan kuuluu että ongelmia on ollu.

Tarkoitin nimenomaan tuota kolaketjua jolle koneen oma voitelu ei riitä. Sitä olen rasvaillut erikseen aina ennen kahvitaukoa. Kolaketjut ei ole katkenneet kertaakaan, eikä ole myöskään lyhennetty, eli ei kai ole kuluneetkaan.

Verkkosidonnan ongelmat johtuu useimmiten verkkopeltistä. Ensimmäinen havaitsemani ongelma oli heti verkkotelojen alapuolelle molemmilla puolilla olevalle kynnykselle kerääntyvä töhnä, joka estää verkkopeltin laskeutumisen. Jos pelti ei laskeudu, verkko joutuu kulkemaan 20cm lähes vaakasuorassa. Jos on ongelmia tuo kannattaa tarkistaa ihan ensin. Sitä ei helposti huomaa, paalikammiossa käynti ja peltin heilutus selventää asiaa. Jos tuokaan ei korjaa ongelmaa niin verkkopelti kannattaa putsata hyvin esim. hiekkapaperilla ja sen jälkeen vahata hyvällä autovahalla. Tämän jälkeen verkotus toimii myös märällä. Pari vuotta sitten otin peltin irti, hiekkapuhalsin ja maalasin. Siitä huolimatta vahaan sen joka kevät.

Piipon hybridin kanssa oli keväällä ongelmia mutta ei enää. Vaihdoin verkkoteloihin kaikki laakerit ja ongelma poistui. Mitään selvästi havaittavaa vikaa laakereissa ei ollut mutta kuitenkin kai sen verran että häiritsi sidontaa. Nyt toimii kaikki verkot, myös Piippo Hybrid, jonka taisin tällä palstalla haukkua alimpaan helvettiin. Vika ei ollut verkossa vaan koneessa. Eikä senkään perusominaisuuksissa vaan ihan puhtaasti käytön tuomaa vaivaa.

Agronic 1302:n "sielunelämän" tunnen jo kuin omat taskut, ei tule enää yllätyksiä millään kelillä ja millään heinällä. Agronicin valintaa puoltaa myös aivan loistava varaosapalvelu, aina on osat olleet tunnissa kädessä!! Taitaa olla aika vaikea parantaa tuosta.



Niin Nii! Kylä jokahisen paalaajan tunnisa purkaa mutta varaosia sitte saako orotella viikkokausia ko om KOTIMAINE AKRONIKKI!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
[/quote]

*** Tarkennusta hieman, siis uudet osat on olleet tunnissa kädessä. Toi siis tietenkin viikonloppuna (la ilta), muulloin osat saa vähän nopeemmin.

En oikein jaksa uskoa tuoa 10000 paalia ilman laakeriremppaa, koska MPS-segmentin vapaan pään laakerit loppuu paljon pienemmilläkin määrillä.

Ei ole edes MPS-laakereita vaihdettu. Olen kyllä kuullut tuosta ongelmasta. Tosin on tässä yksi laakeri vaihdettu. Sulloja-akselin laakeri meni hajalle, kun voiteluputki oli katkennut.

Aika hurjalta kustannukselta tuntuu jos todella 90 000 euroa maksaa paalainkäärin jolla tehdään 4000 paalia vuodessa. Tietysti käyttövarmuudella on helppo tuota perustella mutta ei se käyttövarmuuskaan niin taattu ole uudellakaan koneella.

Lainaus käyttäjältä: KJL - 17.09.10 - klo:16:33

En oikein jaksa uskoa tuoa 10000 paalia ilman laakeriremppaa, koska MPS-segmentin vapaan pään laakerit loppuu paljon pienemmilläkin määrillä.

Ei ole edes MPS-laakereita vaihdettu. Olen kyllä kuullut tuosta ongelmasta. Tosin on tässä yksi laakeri vaihdettu. Sulloja-akselin laakeri meni hajalle, kun voiteluputki oli katkennut.

No eihän se sitte oo ilman laakeriremppaa.  Niin onhan se tosiasia, ettei niitä laakereita muuten menis, ellei niitä joutuis varta vasten särkemään, jotta saa rullan irti, eikä se segmenttikään lähde irti kahta laakeria särkemättä... Juu tota... tuo segmentin vapaan pään laakerointi kannattas ehkä laittaa jo ennen hajoamista... varmuuden vuoksi.

Aika hurjalta kustannukselta tuntuu jos todella 90 000 euroa maksaa paalainkäärin jolla tehdään 4000 paalia vuodessa. Tietysti käyttövarmuudella on helppo tuota perustella mutta ei se käyttövarmuuskaan niin taattu ole uudellakaan koneella.

Ei se hurjaa oo! Kysymyshän on siitä, että konekauppa työntää kättään tosi syvälle urakoitsijan taskuun, kun se laskeskelee, paljonko sillä koneella tahkotaan rahaa vuodessa urakoinnilla... Sama hinnoittelutaktiikka pätee muihinkin koneisiin nykyään.

Lainaus käyttäjältä: rene - 17.09.10 - klo:23:37

Aika hurjalta kustannukselta tuntuu jos todella 90 000 euroa maksaa paalainkäärin jolla tehdään 4000 paalia vuodessa. Tietysti käyttövarmuudella on helppo tuota perustella mutta ei se käyttövarmuuskaan niin taattu ole uudellakaan koneella.

Ei se hurjaa oo! Kysymyshän on siitä, että konekauppa työntää kättään tosi syvälle urakoitsijan taskuun, kun se laskeskelee, paljonko sillä koneella tahkotaan rahaa vuodessa urakoinnilla... Sama hinnoittelutaktiikka pätee muihinkin koneisiin nykyään.

Tuossa mietin noita päivän paalimääriä... Jos on iso karhe jota ajelee ja noukkimessa/sullojassa tehoa niin kyllä päivässä pitäisi helposti saada tehtyä 400 paalia nyt ainakin vaikka tekisi tiukkojakin.
 En varsinaisesti ole asiantuntija. Muistan taannoin 320 welgerillä ajetun 2,8m karheesta 1,5m paaleja yli 300 yhtenä päivänä eikä ajettu edes ihan koko päivää. 520:llä tehtyjä paaleja ei oikein pysty vertailemaan siksikään kun paalin sitomisesta uuden paalin alkamiseen menee melkoisesti aikaa. Kuivaa olkea paalasin pari viikkoa sitten viitisenkymmentä kahdessa tunnissa, siis 2 metrisiä paaleja. Isosta karheesta pystyy kyllä yli 20 paalia tekemään kuivaa rehuakin tunnissa noita 2m